Alku.
Haluaisinpa aloittaa tämän kirjoittamalla, että tiesin jo alle kouluikäisenä syntyneeni yrittäjäksi, että tunsin kutsumukseni laskiessani naapuruston mukuloiden karkkirahoja. Valitettavasti tämä haavekuva ei pidä lainkaan paikkaansa. Kompuroin monenlaisissa työpaikoissa ja ideologioissa vastustaen vapaan kysynnän ja tarjonnan markkinataloutta viimeiseen asti, ennen kuin lopulta ymmärsin omaa parastani ja perustin yrityksen.
Myös isäni on yksityisyrittäjä, katsottuani vierestä isukkini taistoa koko nuoruuteni, (johon kuului myös 90-luvun lama), päätin ettei ikinä ainakaan tuota. Keksiluokkaisena kakarana valitsin itselleni jotain luovaa ja opiskelin musiikkia. Vannomatta paras, myöhemmin tulin huomaamaan, ettei luovuuden ja yrittämisen yhdistäminen ollutkaan niin utopistista tai kaupallisuus tuhoavaa, kuin nuoruuteni vimmassa julistin.
