Viikkokirje viikolla 22, 2013

Maanantaina 27.5.

Työharjoittelija Tomas Ruuhisalmi aloitti ja hänen kanssaan suunniteltiin tulevaa kokonaisuutta ja työtehtäviä.

Rakennettiin Vyyhti-webin uutta ilmettä ja rakennetta ja täydennettiin sisältöjä. Purettiin edellisen viikon seminaarimatkan antia ja tehtiin hallinnollisia jälkitöitä.

Tiistaina 28.5.

Tavattiin konsultti Kari Backman liittyen Summit-hankkeeseen ja Sähköisten jumppakerhojen tuotteistamiseen.

Käytiin palaveri Silencio Oy:n kanssa liittyen ääniartikkelien toteuttamiseen. Silencio-palaverin muistio löytyy Vyyhti-wikistä.

Rakennettiin edelleen Vyyhti-verkkosivuja. Päivitettiin materiaaleja ja kehitettiin rakennetta ja käytettävyyttä.

Keskiviikkona 29.5.

Pelattiin Vyyhtipeliä Kulttuurintuotannon koulutusohjelman kanssa. Osallistuttiin Metropolian kulttuurialan hanketoimijoiden TosiPro-tapaamiseen, jossa pohdittiin hanketoiminnan hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

Torstaina 30.5.

Työstettiin edelleen websivuja. Työn alla olivat erityisesti Vyyhtipelin tulossivu, Sähköisten jumppakerhojen tulossivu sekä Mikrokirjan tulossivu.

Lisäksi vietettiin hankeen kevätjuhlaa. Kevätjuhlasta lisätietoja blogimerkinnässä.

Perjantaina 31.5.

Edelleen web-sivujen kehitystä. Kirjoitettiin viikkokirjettä ja täydennettiin työajanseurantoja. Tavattiin Metropolian talousihmistä ja nautittiin aurinkoisesta säästä. Peliasiantuntija Sanna jäi kesätauolle.

Luovan työn tekijä // parfymööri Max Perttula

Minua kiehtovat luovat ihmiset. Miettikääs hetken, että miten tyhjä ja ”bulkki” tämä maailmamme olisi, jos luovia tekijöitä ei olisi olemassa. Toisaalta yhteiskuntamme voisi muistuttaa myös George Orwellin luomaa visiota (Vuonna 1984), mikäli meitä yritettäisiin merkittävästi rajoittaa ajattelussa. Luova tekeminen / ajattelu ei sinänsä tunne rajoja, sitä on kaikkialla. Jopa niinkin ”tylsät” tyypit kuin kirjanpitäjät sen osaavat, siis luovan ajattelun. Vai ettekö muista enää konkurssiin mennyttä yhtiötä nimeltään ENRON? Taisi konkurssissa olla kyse nimenomaan luovasta tavasta toteuttaa ja tulkita kirjanpitolakia. Tämän jälkeen koko luovan kirjanpidon käsite sai ihan uuden merkityksen globaalissa mittakaavassa.  

Intohimoni ei ole missään tapauksessa kirjanpidossa tai taloushallinnossa, tykkään kuitenkin yhteiskunnan laajasta tarkkailusta. Mihin olisi relevantti vetää raja, kun keskustellaan luovasta tekemisestä? Minulle luova tekeminen merkitsee ennen kaikkeaan ihmisiä, jotka kehittelevät ”omia juttuja”, toteuttavat itseään ja luovat uutta. Yleensä luova tekeminen mielletään muotoilijoiden omaksi jutuksi, onhan se helpointa nähdä sitä kautta. Myös muusikko, vaatturi, kultaseppä tai vaikkapa parfymööri ovat luovia tekijöitä.


Mysteerinen Max Perttula

Harva meistä tietää, että maastamme löytyy ihka oikea hajuvesien tekijä, eli niin sanottu parfymööri. Luin joskus vuosia sitten City-lehdestä jutun viitasaarelaisesta ”outolinnusta”, joka oli jo nuorena poikana hurahtanut kosmetiikkatuotteisiin. Itse olen miesten tuoksujen suurkuluttaja ja juttu parfymööristä on jotenkin jäänyt kummittelemaan alitajuntaani. Tein alkuviikosta hieman taustatutkimusta tästä kyseisestä herrasta, joka on siis perustanut oman hajuvesilaboratorion ja työstänyt suuren määrän kaupallisia tuoksuja. Viime vuoden puolelle Max Perttula paljasti Ylen PS-ohjelmassa luoneensa erittäin kalliin tuoksun, jota lähtee markkinoimaan Venäjän maksukykyisille kuluttajille.

Max Perttulan työ parfymöörinä on hyvin taiteellista. Työssä täytyy hallita kemian lisäksi myös luovat ja intuitiiviset puolet. Nenä ja tuoksumuisti ovat tärkeimmät työvälineet ja ne mahdollistavat maisemien, tilanteiden ja yksittäisten tuoksujen rekonstruoinnin. Max kertoo nettisivullaan, että hienon tuoksun luominen on ikään kuin eräänlaista ”selvännäköisyyttä”, jolloin parfymööri aistii valmiin tuoksun mielessään, ennen kuin aloittaa sen suunnittelutyön. On tilanteita, jolloin visio on niin selkeä ja vahva, että tuoksu syntyy tunneissa, mutta joskus tuoksun luomiseen saattaa kuitenkin kulua viikkoja, kuukausia tai jopa vuosiakin. Työssä täytyy olla hyvin kärsivällinen, järjestelmällinen ja ”luova hulluus” on ihan ehdoton, jotta pystyy luomaan jotakin uutta ja uniikkia. Psykologia liittyen tuoksujen aistimiseen ja niiden luomiin mielikuviin on myös tärkeä osa työtä.


Lapsuus, nuoruus ja viikset

Max Perttula kertoo olleensa rutiköyhä koko ikänsä ja uhranneensa kaiken tuoksuvalle unelmalleen. Perheen mukana Ruotsista paluumuuttaneen pojan alkuaika Suomessa oli helvettiä: häntä kiusattiin puutteellisesta kielitaidosta ja ääntämyksestä, ulkonäöstä ja kodin köyhyydestä. ”Ja sitten vielä harrastuksena oli kosmetiikka!” Kiusaaminen kasvatti kuitenkin sisua ja riippumattomuutta, ”yksinäisen suden mentaliteettia”. Sisukkuutta painotti myös isä, jolta Max omaksui isänmaallisen ”Suomi-äijä-asenteen”.

Max Perttula

Elämänsä pahimpana virheenä Max pitää sitä, että kertoi muille homoseksuaalisuudestaan vasta 26-vuotiaana. Hän peitti suuntautumisensa biletyksellä, kulutti hirmuiset määrät alkoholia ja näytteli heteroa. Mielessä oli muuttaminen jonnekin kauas, ja mielessä pyöri itsetuhoisiakin ajatuksia. Tultuaan kaapista ulos hän huomasi pelänneensä asiaa turhaan: perhe suhtautui asiaan loistavasti, ja kavereita tuli jopa enemmän.

Max on ylpeä viiksistään ja rakastaa nahkavaatteita, koska ne sopivat hänelle, tuoksuvat hyvältä ja ovat provokatiivisia. Hajuvesien ohella hän on tehnyt musiikkia ja omia musiikkivideoita, veistoksia ja maalauksia, suunnitellut koruja ja vaatteita ja toiminut omien tuotteidensa mallina. Max on saanut moniaista yrityksistään negatiivistakin palautetta mutta myös valtavasti kannustusta. Kappale Kylähullu jousimies kertoo tekijästä itsestään: hän hyppää ”hälläväliä-innolla” eri projekteihin muiden mielipiteistä välittämättä. ”Ja kaikista tuotoksista näkyy, että mulla on ollut hauskaa niitä tehdessä.”

Lähde: YLE / Jukka Lindfors

 

Suomessa ei tällä hetkellä ole kuin yksi parfymööri, Max Perttula. Koko maailmassa heitä on ainoastaan muutamia satoja, jotka työskentelevät perinteisin menetelmin.

Max Perttulan tuotteisiin voi tutustua tarkemmin hänen hajuvesiyhtiönsä nettisivuilla:
www.maxjoacimcosmetics.com

 

Nikita Gavrilenko
projektisuunnittelija // Vyyhti-hanke
tuoksujen suurkuluttaja

Jussi Linkola on Vyyhdin paras työtoveri

kevätju_jussi
Vyyhdin paras työtoveri Jussi Linkola

Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkola valittiin Vyyhdin parhaaksi työtoveriksi. Valinta suoritettiin hankkeen kevätjuhlissa, joita vietettiin aurinkoisella kattoterassilla Metropolian Albertinkadun saunatornissa. Parhaan työtoverin kunniakirjan lisäksi huomioitiin paras verkostoituja ja paras tsemppi. Kattoterassilla raikasi myös perinteinen Suvivirsi.

Tilaisuuteen osallistui Vyyhdin projektiryhmä, Reititin-hankkeen Tuomas Korkalainen sekä Vyyhdin kunniaylipäällikön epävirallista virkaa toimittava Milla Laasonen. Vyyhdin projektiryhmän työskentely on ollut läpi hankkeen aktiivista, keskustelevaa ja innostunutta. Projektiryhmään kuuluu Metropoliassa istuvan vakioväen lisäksi myös osatoteuttajat, eli Helka ry sekä Hub Helsinki.

Vaikka työskentely projektiryhmässä onkin antoisaa ja vie hanketta hienosti eteenpäin, on joskus tarve pysähtyä tavoitteettoman ajan äärelle. Tavoitteeton aika antaa mahdollisuuden tutustumiselle ja ajatusten jakamiselle.  Monesti on tarpeen keskustella myös hankkeen ulkopuolisista asioista, sillä nekin vaikuttavat hankkeen jokapäiväiseen arkeen.

Olen henkilökohtaisesti hyvin onnellinen, että saan työskennellä upeiden ihmisten kanssa. Heiltä oppii jatkuvasti tärkeitä uusia asioita ja etenkin asennetta, taistelutahtoa, lempeyttä, ystävällisyyttä ja tarkkuutta.

 

Vyyhti rulettaa ja toivottaa hyvää kevättä kaikille!

Susanna

kevätju_milla
Kunniaylipäällikkö Milla Laasonen
kevätjuhla
Paras tsemppityyppi Susanna Snellman, paras työkaveri Jussi Linkola ja paras verkostoituja Milla Laasonen. Muut parhaat työkaverit, tsempparit ja verkostoitujat kameran takana (Nikita Gavrilenko, Sanna Ristaniemi, Jussi Mankki, Pirjo Tulikukka ja Päivi Savolainen)

 

 

Vimeo yhteisömanagerin videotyökaluna

Vimeo on videoiden julkaisemiseen, jakamiseen ja levittämiseen tarkoitettu verkkopalvelu. Jos projektissa tuotetaan videomateriaalia, on sen näkyvyyden ja levittämisen kannalta hyödyllistä julkaista materiaalit tarkoitusta varten suunnitellussa verkkopalvelussa, joista Vimeo on laadukas ja toimiva vaihtoehto. Projektille voidaan luoda Vimeoon oma profiili, jonka kautta voidaan julkaista kaikki projektiin liittyvä videoaineisto. Näin kaikki materiaali saadaan keskitettyä samaan verkkolähteeseen, jonka työkalujen avulla yksittäisiä videoita voi helposti jakaa ja julkaista osana muita verkkosivuja. Videoista voidaan myös koostaa kokoelmia ja soittolistoja, joiden avulla saadaan esimerkiksi johonkin tapahtumaan liittyvät videot koottua helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.

Shared Gems 2012 -seminaarin videoalbumi Vimeossa
Shared Gems 2012 -seminaarin videoalbumi Vimeossa

Jatka lukemista Vimeo yhteisömanagerin videotyökaluna

Lisää tukea ja kaupallisuutta luoville aloille!

Suomi on täynnä idearikkaita luovan alan yrittäjiä. Olin yksi heistä vuosina 2007 – 2011, mutta sitten loppui puhti ja rahat.


Luovan alan yrittäjyys ei aina tarkoita suuria tuottoja tavoittelevia startup-yrityksiä    

Luin viikonloppuna Liisa Jokisen surullisen artikkelin, joka käsitteli suomalaisen vaateteollisuuden ahdinkoa. Ai niin, Liisa Jokinen on siis se sama toimittaja, joka on jo vuosia dokumentoinut Helsingin katumuotia oman Hel-Looks -bloginsa kautta. Liisa on ollut myös mukana luomassa Vaatelainaamoa Helsinkiin.

 

Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että Suomi ei millään tavalla kalpene Ruotsin rinnalla vaatetusalalla, meidän muotokielemme on jopa rikkaampi. Johtuukohan osittain slaavilaisista juuristamme? Niin tai näin, me ei kuitenkaan osata myydä vaateluomuksiamme tai sitten kaikki voimavaramme ulkomaan myynnin suhteen kohdistetaan perinteisempään teollisuuteen. Juuri nyt on seksikästä puhua peliteollisuudesta taikka muista nousevista teknologia-alan pienyrityksistä. Miksi valtiomiehemme eivät halua edistää kotimaista vaatetusteollisuutta myynninedistämismatkoillaan? Olemme moneen kertaan nähneet televisiosta Alexander Stubbin hehkuttavan suomalaista teknoteollisuutta. Voisiko herra ministeri seuraavalla kerralla hehkuttaa suomalaisia vaatesuunnittelijoita? Kuvitelkaa, Stubb Kiinan matkallaan ja Sasu Kaupin vaatteet yllä;) Mitä? Etkö tiedä kuka on Sasu Kauppi? Sasu on superlahjakkuus, joka suoritti kandin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa ja tämän jälkeen jatkoi opintojaan Lontoon Central Saint Martinsin yliopistossa. Kyseinen yliopisto on yksi maailman arvostetuimpia muotoilun/ luovien alojen opinahjoja. Yliopiston alumneihin kuuluvat mm. Alexander McQueen, Paul Smith, Stella McCartney ja muusikko M.I.A. Huhujen mukaan englantilainen muotitalo Burberry yritti saada Sasun palkkalistoilleen, mutta määrätietoinen mies päätti toteuttaa ”omia juttuja” itsenäisenä yrittäjänä. Toinen loistava esimerkki on Daniel Palillo, joka on tehnyt kovasti töitä niin sanottuna indie-suunnittelijana. Daniel on lyönyt läpi Japanissa ja hänen luomuksiaan käyttää mm. Lady GaGa. Näitä esimerkkejä on paljon ja yksi tuoreimmista ja ikävimmistä on vaatemerkki nimeltään Minni f. Ronya. Kyseinen tuotemerkki meni kansankielellä konkkaan tässä kuussa.

 

Tutkin huvikseni Finatexin (Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry) tilastoja ja törmäsin mielenkiintoiseen tosiasiaan. Suomessa tekstiili- ja vaateteollisuus työllistää noin 10 000 työntekijää ja Ruotsissa luku on 40 000. Sama trendi jatkuu myös vientiluvuissa, sillä Suomen viennin arvo on 300 milj. ja Ruotsissa aika tasan tarkkaan neljä kertaa isompi. Miten tämä on mahdollista? Meillähän on kaikki samat resurssit. Ovatko ruotsalaiset mainosmiehet muka meitä parempia? Itse uskon, että suurin ongelma on siinä, että 2. asteen kouluissa ei ole riittävästi opastusta yrittäjyyteen. Mielestäni sama ongelma jatkuu myös ammattikorkeakouluissa, sillä liian harva koulu panostaa kaupallisuuteen ja yrittäjyyteen. Myös erilaiset verkostoitumismallit puuttuvat. Yrityshautomoissa ja erilaisissa seminaareissa ei näe juuri koskaan alan edustajia. Kansanedustaja Pia Kauma (Kok) teki tänä keväänä kirjallisen kysymyksen samasta aiheesta ja vastauksen laati jo väistynyt opetusministeri Jukka Gustaffson (SDP). Uskallan myös väittää, että meillä on yksinkertaisesti ihan liikaa kouluja, jotka tarjoavat alan opintoja. Mitä järkeä on valmistua vaatetusalan korkeakoulusta vaatekaupan myyjäksi?

Viikonloppuna järjestettiin Fashion Stock Sales, jonka ideana on tarjota kuluttajille mallikappaleita edulliseen hintaan. Myyntitapahtuman taustalla ovat Lumi ja Elle-lehti.
Viikonloppuna järjestettiin Fashion Stock Sales, jonka ideana on tarjota kuluttajille mallikappaleita edulliseen hintaan. Myyntitapahtuman taustalla ovat Lumi ja Elle-lehti.

 

Nikita Gavrilenko

projektisuunnittelija // Vyyhti-hanke
ex-vaatetusalan yrittäjä

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 3.

Berliinissä matkamme jatkui torstai-iltana jälleen ”taviksilta” suljettuun paikkaan. Pääsimme seminaari-illalliselle kulkemalla vain turvatarkastuksen läpi International Club of Federal Officeen. Kattoterassilla kokit ahersivat grillin luona jumalaisten ruokien ja tuoksujen kimpussa.

Seitsemännen kerroksen kattoterassilla grillataan herkkuja ja verkostoidutaan. Kuva: Susanna Snellman
Seitsemännen kerroksen kattoterassilla grillataan herkkuja ja verkostoidutaan. Kuva: Susanna Snellman

Culture and Computer Science -seminaarissa tuntui suurin osa osallistujista olevan joko museotyöntekijöitä (kulttuuri) tai koodari-opiskelijoita (tietokoneet). Verkostoitumisen ja yhteisen kielen löytäminen tuntui aluksi vaikealta Vyyhdin näkökulmasta. Tuntui, että seminaarin väki ymmärsi vain ns. korkeakulttuurin perään. Seminaarin puheenvuorotkin oli rakennettu aiheilla museot, islamin kulttuuri, Shakespearen ajan teatteri ja arkkitehtuuri. Miten me edes esittelisimme itsemme tällaisessa joukossa?

Kieli, jota kaikki ammattialat tuntuvat kuitenkin puhuvan, on yhteistoiminnallisuuden ja verkostoitumisen tarve. Tarve on koko ajan kasvava, koska vain edellä mainittuja kasvattamalla voi saada aikaiseksi tunnettavuutta asiakkaiden ja kumppaneiden joukossa, joka taas kasvattaa parempaa tulosta yritykselle tai yksittäiselle työntekijälle.

Annoimme keskustelussa esimerkkejä pelaamistamme peleistä ja niiden kohderyhmälähtöisestä muokattavuudesta. Olen tehnyt havainnon keskusteluista, joissa kerrotaan Vyyhtipelistä asiaan vihkitymättömille. Kuulijoille syttyy Vyyhtipelistä keskusteltaessa monesti katseeseen sellainen tuike, joka innostuville ihmisille syntyy. Tuo tuike on merkki siitä, että keskusteluyhteys ja yhteistoiminnallisuuden mahdollisuus on syntynyt.

Kun saimme viimein kerrottua juurta jaksain Vyyhtipelistä ja visualisoitua sen verbaalisesti näille yliopisto- ja museovaikuttajille, oli innostus taattu. Vaihdoimme käyntikortteja ja jatkoimme verkostoitumista yhteisen kielen löydyttyä. Puhuimme pelaamisesta mm. yliopistossa ja Tekniikan museossa. Vain aika näyttää, että mihin verkostoitumisemme kyseisenä iltana meidät Vyyhdin nimissä vielä vie!

t. Sanna

 

 

 

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 2.

Raportoimme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa suoraan kansainvälisen kuhinan keskuksesta Berliinistä, ilmiöistä, joita havannoimme törmätessämme verkostoitumisen, yrittäjyyden ja yhteistoiminnallisuuden muotoihin.

Sanna ja Susanna tekivät matkallaan myös videopäiväkirjaa verkostoitumisesta. Soho Housessa kuvaaminen oli kiellettyä. Kuva: Susanna Snellman
Sanna ja Susanna tekivät matkallaan myös videopäiväkirjaa verkostoitumisesta. Soho Housessa kuvaaminen oli kiellettyä. Kuva: Susanna Snellman

Matka jatkuu verkostoitumisen erilaisiin käytänteisiin:

2. Seuraava mietintämme koskee Soho Housen kaltaista luovan alan suljettua yhteisöä, johon päästäkseen jäsenehdokas joutuu täyttämään oman kuvallisen hakemuksen ja ansaitsemaan kahden klubilaisen suosittelukirjeen edes hakeakseen jäseneksi. Soho House on lähtöisin Lontoosta vuodelta 1995 ja on levittäytynyt tällä hetkellä myös mm. New Yorkiin ja Berliiniin. Yhteisön klubilaisten määrä on vakio eli edellisen täytyy jättää jäsenyytensä, että seuraava voi päästä sisään. Tämä takaa sen, että klubilla on aina miellyttävän väljää, vaikka olisikin kiireinen ilta.

Jäsenet maksavat jäsenmaksua, joka oikeuttaa palveluiden käyttöön aamuvarhaisesta yömyöhään. Näihin palveluihin kuuluu mm. kuntosali, spa, uima-allas, elokuvateatteri ja miellyttävät baaritilat. Jäsenyys ei ole kallista, eivätkä hinnat klubilla huimaa päätä. Päinvastoin. Lisäksi syömäni omenapiiras oli parasta mitä kuvitella saattaa. En enää voi ikinä leipoa piirasta toiveenani yltää samaan.

Halu päästä tällaiseen luovan alan yhteisöön on tiettävästi suuri. Etenkin eri alojen julkimot ovat varmasti halukkaita viettämään iltaansa rauhassa kamerakännyköiltä ja tunkeilevilta katseilta. Kuvien ottaminen ja puhelimeen puhuminen ovat siis klubilla kiellettyjä. (Tämän takia oli myös vaikea todistaa kotona, että olin todella käynyt paikassa, jossa viime aikoina on nähty esim. George Clooney ja Jared Leto.)

Miten tällaisen luovan alan verkostoitumisen käytänteen saisi käyttöön meille? ”Meillä” tarkoitan kaupunginosa-alueen (esim. Arabianranta) yrittäjiä. Erilaisia sikariklubeja tietysti on Suomessakin, mutta ne on rajattu yleensä menestyvien yrittäjien nautinnoksi. Miten saada aikaiseksi verkosto, johon kuka tahansa kivijalka- tai nettikauppayrittäjä voi päästä olemalla ihan vaikka ”vaan” hyvä tyyppi? Hyvä tyyppi, jonka kanssa halutaan jakaa sama löylyhuone tai jakaa (maailman parhaan) omenapiirakan ääressä ideoita uusista yrittäjyyden mahdollisuuksista.

Vyyhdissä on toki kokeiltu mm. luovan alan yrittäjäaamiaisia. Niissä on toiveena ollut synnyttää jotakin Soho Housen kaltaista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista, joka saa osallistujat tulemaan paikalle uudelleen ja taas uudelleen. Yrittäjäaamiaisissa on toki ollut myös tarkoitus edistää yrittäjien itseohjautuvuutta, jolloin he haluaisivat järjestää aamiaisia itse.

t.Sanna

Viikkokirje viikolla 21, 2013

Maanantaina 20.5.

Pidettiin Metropolian Vyyhti-henkilöstön palaveri Vyyhti-lopputapahtumaan liittyen. Suunniteltiin Vyyhti-esittelyä torstain Keväänvihreä askel yrittäjyyteen -tapahtumaa varten.

Tiistaina 21.5.

Osallistuttiin Uudenmaan ELY-keskuksen ja Opetushallituksen järjestämään Nuorten Kevät -teemaseminaariin, jossa Vyyhtipeliä esiteltiin yhtenä ESR-hankkeissa aikaansaaduista tuloksista. Lue lisää tunnelmia tapahtumista seuraavista blogimerkinnöistä: Vyyhtipeli esillä Nuorten Kevät -teemaseminaarissa ja Nuorten Kevät -teemaseminaari

Valmisteltiin keskiviikon kaupunginosatoimijoiden Faacebook-koulutusta.

Keskiviikkona 22.5.

Helka ja Metropolia järjestivät Kaupunginosayhdistyksen saavutukset näkyväksi -jatkokerran Metropoliassa Arabianrannassa. Kouluttajina toimivat Helkan Zsolt Szilagyi ja Metropolian Jussi Linkola, hankeväestä paikalla oli myös Helkan Päivi Savolainen. Osallistujina oli neljä henkilöä kolmesta Helkan jäsenyhdistyksestä. Toisen kouutuspäivän tarkoituksena oli siirtää ensimmäisella opetuskerralla laadittu CV kaupunginosan verkkosivuille ja Facebook-sivulle. Facebook-osiota laajennetaan vielä syksyllä järjestettävän Facebook-perehdytyksen avulla.

Jussi osallistui Googlen järjestämään aamiaisseminaariin, jossa esiteltiin Google Apps -yritysratkaisuja. Seminaari antoi kiinnostavia näkökulmia Google-dokumentit, Google-kalenteri ja Google Drive -palveluihin, jotka ovat olleet keskeisessä roolissa Sähköisten jumppakerhojen koulutuspaletissa. Google Apps on muun muassa nämä sovellukset sisältävä kokonaisuus yrityskäyttöön.

Sanna ja Susanna lähtivät Berliiniin osallistuakseen Culture and Coputer Science -seminaariin. Raportteja on luvassa blogiin ja wikiin.

Torstaina 23.5.

Vyyhti osallistui Helsingin Yrittäjät – Vanhakaupunki ry:n ja Metropolian kulttuurialan järjestämään Keväänvihreä askel yrittäjyyteen verkostoitumistapahtumaan. Tilaisuudessa rakennettiin pohjaa tulevalle yhteistyölle, tutustuttiin ja verkostoiduttiin. Tilaisuudessa tutustuttiin Helsingin yrittäjien Pestaamo-hankkeeseen, Metropolian mediakeskus Valoon, Reititin-hankkeeseen ja Proksi-opinnäytealustaan sekä Vyyhti-projektiin ja Vyyhtipeliin.

Pelifasilitaattori Jori Pitkänen ohjaa Vyyhtipeliä Keväänvihreä askel yrittäjyyteen -tapahtumassa.
Pelifasilitaattori Jori Pitkänen ohjaa Vyyhtipeliä Keväänvihreä askel yrittäjyyteen -tapahtumassa.

Jussin presentaatiomateriaali Vyyhti-esittelyyn liittyen:

Berliinissä osallistuttiin seminaariin ohjelman mukaisesti.

Perjantaina 24.5.

Rakennettiin Vyyhti-webisivujen uutta versiota. Muutostarpeet ovat syntyneet hankkeen siirtymisestä juurrutus- ja raportointivaiheeseen. Nyt käytössä ollut sivustoversio on suunniteltu koulutusten ja tapahtumien esilletuomista ja markkinointia silmällä pitäen. Nyt on tavoitteena nostaa esiin blogia ja sen kautta tehtävää raportointia, kehittelyä ja tunnelmakuvauksia.

Kirjoitettiin viikkokirjettä ja täydennettiin tuntiseurantatietoja. Berliinissä oli haastattelupäivä, jonka antia raportoidaan myöhemmin. Alkupalana ajatuksia verkostoitumisesta.

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 6 / Culture and Computer Science -seminaari Berliinissä

Sanna Ristaniemi Berliinissä seminaarissa
Sanna Ristaniemi Berliinissä seminaarissa

Vyyhti osallistui 23.5.2013  jo yhdettätoista kertaa Berliinissä järjestettyyn Culture and Computer science -seminaariin. Seminaarin anti yllätti Vyyhdin monella eri tavalla.

Vyyhdissä on toimittu hankkeen alusta asti kohderyhmälähtöisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Päällimmäisenä on kulkenut ajatus siitä, miten Vyyhdin järjestämä toiminta hyödyttäisi mahdollisimman konkreettisesti hankkeen kohderyhmiä. On löydetty uudenlaisia toimintamalleja, joita luodessa on alusta asti otettu huomioon jatkokäyttömahdollisuudet. Esimerkkinä Shared Gems -peliseminaarikonsepti: seminaaripuhujat ovat nuoria menestyneitä henkilöitä, joihin kuulijan on helppo samaistua. Puhujiksi valikoituu hyviä ja innostavia puhujia, jotka luovat yhdessä kokonaisuuden, josta on helppo ammentaa konkreettisia hyötyjä. Shared Gems välttää myös haalimasta puhujia statusperiaatteella vain sen takia, että paperilla näyttää hienolta tai uskottavalta jos puhujana on ylätason tärkeä edustaja. Puhujan tärkeys pitää omasta mielestäni määritellä aina kohderyhmän mukaan.

Jatka lukemista Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 6 / Culture and Computer Science -seminaari Berliinissä

Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Olemme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa paraikaa työmatkalla Berliinissä. Olemme saaneet osallistua Culture and Computer -seminaariin sekä päässeet mitä uskomattomampiin ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin.

Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla "taviksilta" suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman
Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman

Seuraa blogikirjoitusten pieni sarja tekemistämme huomioista verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden suhteen:

Jatka lukemista Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Nuorten Kevät -teemaseminaari

Me Vyyhtiläiset kävimme tutustumassa ELY-keskuksen ja Opetushallituksen järjestämään yhteisseminaariin, jonka keskeisenä teemana olivat nuoret ja nuorten pärjääminen nyky-yhteiskunnan paineissa. Seminaari poikkesi mielestäni tavanomaisista ”pönötysseminaareista”, sillä paikalla oli myös runsas joukko nuoria ja värikkäitä hanketyöntekijöitä. Seminaari esitteli eri hankkeiden aikaansaannoksia ja antoi myös hyvän mahdollisuuden tutustua näiden tekijöihin.

Vyyhti-hanke oli edustettuna Vyyhtipelin muodossa. Lyhyet pelisessiot (2x30min) tempaisivat mukaansa uteliaita vieraita, jotka alkuun ihmettelivät jättimäistä pelilautaa. Vyyhtipeli ei ollut tilaisuuden ainoa lautapeli, nimittäin ARMI-hanke oli kehittänyt itselleen oman lautapelin, jonka avulla pystytään sparraamaan nuoria esimerkiksi työnhaussa.

Jatka lukemista Nuorten Kevät -teemaseminaari

Vyyhtipeli esillä Nuorten Kevät -teemaseminaarissa

Uudenmaan ELY-keskuksen ja Opetushallituksen järjestämä Nuorten Kevät -teemaseminaari pidettiin eilen, 21.5.2013, kongressikeskus Paasitornissa, Helsingissä. Paikalle oli kokoontunut nuorten hyvinvointiin keskittyvien ESR-hankkeiden henkilöstä ja muita aiheesta kiinnostuneita osallistujia. Tilaisuuden tarkoituksena oli hanketoimijoiden verkostoituminen ja hankkeissa syntyneiden tulosten esittely.

Tapahtumaa oli juontamassa Pilvi Kallio Metropoliasta yhdessä kahden pääkaupunkiseudun lukiolaisen kanssa.
Tapahtumaa oli juontamassa Pilvi Kallio Metropoliasta yhdessä kahden pääkaupunkiseudun lukiolaisen kanssa.

Jatka lukemista Vyyhtipeli esillä Nuorten Kevät -teemaseminaarissa

Projektin Facebook-sivun yhteisömanagerointi

Facebookin yleistymisen myötä on luontevaa, että projektin toiminnassa hyödynnetään helposti käyttöön otettavissa olevaa Facebookin sivu-toimintoa. Toiminnon avulla projektille voidaan luoda Facebook-läsnäolo, joka ei ole riippuvainen sivun ylläpitäjien henkilökohtaisista Facebook-profiileista. Sivun kautta projektihenkilöstö voi julkaista uutisia, tiedotteita, linkkejä ja vinkkejä, valokuvia ja muita sisältöjä projektin nimissä, jolloin sivun ylläpitovastuuta voidaan jakaa henkilöiden kesken. Vyyhti-projektin Facebook-sivu otettiin käyttöön 9.6.2011 ja se löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/Vyyhtiprojekti. Sivulla on kirjoittamishetkellä 171 tykkääjää, eli 171 Facebook-käyttäjää on tilannut sivun päivitykset omaan uutisvirtaansa. Sivulla on kahdeksan projektihenkilöstöön kuuluvaa ylläpitäjää.

Vyyhti-projektin Facebook-sivu
Vyyhti-projektin Facebook-sivu

Jatka lukemista Projektin Facebook-sivun yhteisömanagerointi

Google dokumentit ja Drive yhteisömanageroinnissa

Wikissä työstettyjen yhteisten dokumenttien lisäksi projektissa on hyödynnetty Google Drive -palvelun tarjoamia toimisto-ohjelmia etenkin raporttien ja artikkelien kirjoittamisvälineenä. Google Driven dokumenttisovellus on internetselaimella käytettävä tekstinkäsittelyohjelma, jolla työstetyt dokumentit tallennetaan oletusarvoiseseti Google Drive -pilvipalveluun. Palvelun tekstinkäsittelyominaisuudet ovat huomattavasti wikiä monipuolisemmat, ja sen avulla on esimerkiksi mahdollista työstää samaa dokumenttia usean kirjoittajan kesken yhtä aikaa.

Kuva yhteisartikkelin kirjoittamiskokeilusta
Kuva yhteisartikkelin kirjoittamiskokeilusta

Yhteisömanageroinnin näkökulmasta Google-dokumenttien hyödyntäminen vastaa wikityöskentelyä, eli työn eteneminen vaatii vastuuhenkilön, joka varmistaa, että osallistujat muistavat huolehtia osuudestaan kokonaisuuden edistämisessä. Yksi onnistunut kokeilu oli Yhteisön toimintaa kiihdyttävät ja jarruttavat elementit -yhteisartikkeli, jota kirjoitettiin kahden tiiviin, ennalta sovitun yhteiskirjoitussession aikana. Ennalta kasvotusten sovitut sessiot toteutuivat ja onnistuivat erinomaisesti, kun taas epämääräisemmin sovitut suunnitelmat edistää yhteisiä kirjoitusprojekteja tapaavat jäädä vähemmälle huomiolle.