Jälleen on haaviimme tarttunut kiinnostavia linkkejä:
Pari viikkoa sitten osallistuin kahteen tapahtumaan, joissa käsiteltiin samaa aihetta eri lähtökohdista ja eri menetelmillä. Aiheena oli sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen eri tarkoituksissa.
Torsaina 25.8. olin mukana monialaisen markkinointiviestintäyritys Zeelandin sosiaalisen median aamiaisella, jolla tunnusteltiin uusia trendejä, pohdittiin digitaalista palvelumuotoilua ja sisällön merkitystä.
Tilaisuus oli huolellisesti järjestetty, esiintyjät ammattitaitoisia ja kutsuvieraina yritysviestinnän ja median ammattilaisia. Luonnollisesti tilaisuudessa markkinoitiin Zeelandin palveluja, mutta varsin maltillisesti. Ohjelmanumerona ollut Foursquare -yhteis-checkin oli mukava kevennys esitysten välissä ja onnistuneet tsekkauksen jälkeen vieraat saivat lähtiessään Miikka Leinosen kirjan Strategy of Giving.
Kuvia sosiaalisen median aamiaiselta.
Perjantaina 26.8. osallistuin Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkoston järjestämään Moderni järjestö -työpajaan. Työpajan tavoitteena oli ideoida ja visioida 2010-luvun modernisti toimivaa järjestöä. Merkittävässä roolissa ideoinnissa oli eri verkkovälineiden ja sosiaalisen median palvelujen hyödyntäminen järjestötoiminnassa sisäisenä ja ulkoisena työvälineenä, viestinnän ja tiedottamisen tukena. Työpaja oli hyvin rakennettu, se sisälsi pari alustusta ja pienryhmissä tapahtunutta ideointia ja kehittelyä. Asiaan liittyvää pohdintaa löytyy paristakin Google+ -keskustelusta. Jarmo Lahden kuvia työpajasta ja tässä työpajan vetäjän Antti Poikolan alustus, jossa mukana myös Hub Helsingin esittelyä:
Molemmat tilaisuudet olivat onnistuneita, mutta oli hauska huomata, kuinka tapahtuman asetelma vaikutti toteutukseen ja tunnelmaan. Zeelandin hieman markkinahenkisen aamiaisen aikana vieraat kuuntelivat salissa järjestäjän esitykset, eikä ohjelmaan juuri sisältynyt vieraiden ajatusten kuulemiseen tarkoitettua osiota. Moderni järjestö taas oli hyvin toiminnallinen ja osallistujien aktiivisuutta ja yhteistä tiedonrakentelua tukeva tapahtuma.
Vyyhti-projektin kannalta näen kiinnostavana tutustua erilaisiin fasilitointimenetelmiin sekä seminaari- ja presentaatiotilaisuuksiin. Toisinaan on tarjolla asiaa, joka on hyvä kertoa ja opettaa kuulijoille siten, että viesti menee perille. Toisinaan pitää heittäytyä mukaan oppijoiden kokemuksiin ja pyrkiä ohjaamaan oppimistilannetta kohti yhteistä ymmärrystä. Tarpeellisia ja haastavia tilanteita molemmat.
Vyyhti-projekti on nyt pyörinyt kuukauden päivät. Tänä aikana on haaviin tarttunut paljon hyödyllisiä verkkoaineistoja, joista tässä muutamat valitut:
Oivallus-hankkeen loppuraportti (PDF) tarjoaa näkemyksiä tulevaisuuden työelämän haasteisiin:
Oivallus-hankkeessa on tarkasteltu kolmen vuoden ajan sitä, millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten niitä kehitetään. Hypoteesina on ollut, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkostoituneempi.
Suosittelen raporttia kaikille opetuksen ja koulutuksen suunnittelun parissa toimiville. Raportin lopussa oleva tehtävälista summaa mainiosti ajatukset:
Todo-lista:
- Opettajat:
Tehkää oppimisesta yhteinen asia toimimalla itse malleina yhdessä tekemiselle.- Rehtorit ja muut päättäjät:
Tehkää edellä sanottu mahdolliseksi!- Oppijat:
Unohtakaa mantra matikkapäästä ja kielipäästä. Päät syntyvät harjoittelemalla.- Yritykset:
Moniosaajuus syntyy ryhmissä. Verkostoitukaa ennakkoluulottomasti ja uskaltakaa rekrytoida myös totuttujen koulutusalojen ulkopuolelta.- Kaikki:
Pidetään oppimisen ja osaamisen arvo korkealla, mutta ravistellaan tutkintouskovaisuutta.
Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuuri ja luova ala avasi syksyn perinteiseen tapaan kehittämispäivillä, joiden teemana oli tällä kertaa työelämäyhteyksien kehittäminen. Kehittämispäivien näyttämönä toimi Helsingin Vuosaaressa sijaiseva kulttuurikeskus Sofia. Ensimmäisen päivän ohjelma herätti ajatuksia Vyyhti-hankkeeseen liittyen.
Jatka lukemista Kulttuurialan työelämäyhteyksiä kehittämässä
Ensimmäinen Vyyhti-viikko alkaa olla takana ja työskentely – perustusten valaminen – on käynnistynyt monella rintamalla. Koulutusten suunnitteluun liittyvän työni takia pidän tärkeänä kartoittaa luovan alan yrittäjyyden erityispiirteita kuulla kohderyhmän ja asiantuntijoiden näkemyksiä asiaan liittyen. Laadin listan kysymyksiä, joiden pohjalta pyrin herättämään keskustelua eri verkkovälineissä, ainakin Twitterissä, LinkedIn:ssä ja Google+:ssa. Tavoitteenani on keskustelun kautta saada tietoa ja luoda yhteistoimintaa sekä kokeilla eri verkkovälineiden soveltuvuutta tällaiseen toimintaan.
Ensimmäinen kysymykseni:
Mitä erityispiirteitä on yrittämisessä luovalla alalla?
Aloitin eilen työni Vyyhti-hankkeen projektisuunnittelijana. Koska hankkeen yksi keskeinen kohderyhmä ovat luovan alan yrittäjät, päädyin Luova Suomi -sivustolle tekemään taustatyötä. Löysinkin Helsingin kaupungin tietokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman Kulttuurialan työpaikat ja yritysten toimipaikat -tilaston (Timo Äikäs), joka kartoittaa pääkaupunkiseudun luovia yrityksiä ja työpaikkoja. Muutamia Vyyhdin kannalta mielenkiintoisia poimintoja:
