Mukana Vyyhdissä

Työni Vyyhti-hankkeessa alkoi 17.3.2014 ja se tulee kestämään aina huhtikuun loppuun asti. Lyhykäisyydessään minut palkattiin tutkimaan ja työstämään Vyyhti-hankkeen toiminnot kokoava, selkokielinen fasilitointimenetelmä hankkeen kohderyhmien käyttöön. Myös tämä blogi-kirjoittelu ja tulevan fasilitointimenetelmän julkaiseminen kuuluu toimenkuvaani.

Luonnollisesti työni alkoi tutustumalla Vyyhti-hankkeeseen, sen kohderyhmiin, toimijoihin ja itse Vyyhtiläisiin. Löysin hankkeen omilta sivuilta Leena Unkari-Virtasen kokooman kyselyn, jossa pohdittiin, mitä Vyyhtimäisyys tarkalleen ottaen on. Päällimmäiseksi ominaisuudeksi mieleeni jäi Vyyhtiläisten halu rohkaista itseään kokeilemaan ja tutkimaan uutta. Rohkeutta olla avoin uusille näkökulmille ja muuttuville ympäristötekijöille. Nopeaa reagointia. Tähän kun lisätään myös Vyyhtimäisyydeksi nimetty ominaisuus: avoin, tutkiva mieli epäonnistumiseen; saadaan mielestäni vilpitön, motivaatiota nostava ja tuloksia tuottava työmuoto. Myös epäonnistuminen sisältää työlle merkittävää faktaa – mahdollisia menetelmämuutoksia: ei näin, huomenna toisin; tämä ei toimi; tämä oli epäoleellista; tätä täytyy tarkentaa yms.  Mutta toki epäonnistunut työ pitää realistisesti osata nimetä ja konkretisoida. Pitää osata erottaa, mikä on oleellista epäonnistumista prosessissa, ja mikä vain oman persoonan epävarmuutta ja mielikuvitusta.

”Epäonnistumistaan tulee osata sietää. Ja sitä tulee oppia katsomaan objektiivisesti.”  Tuota kuulee mantran lailla puhuttavan ja hoettavan ihmisten kesken. Niin juuri, mutta onko se helppoa? Miten tulla oikeaksi Virheistä Oppijaksi? Epäonnistumisen sietämisestä ja armollisuudesta itseään kohtaan on varmasti kirjoitettu sen miljardi sivua ja useita opuksia. Ja kaikilla meillä on varmastikin ainakin yksi moinen teos kotona, ainakin jonkin moinen aforismikokoomavihkonen, mistä ammentaa viisautta virheisiin. Miksi niin monta kirjoitettua kirjaa? Eikö se ole aivan helppo ajatus: ole itsellesi armollinen, kaikki mokaa joskus, mikset sinäkin, älä turhia murehdi, hengitä. Eikö tasan yksi kirja riittäisi meille ihmisille kertomaan tuota yksinkertaista asiaa? Miksi aiheesta pitäisi lukea yhtä enempää opusta? Vaan lukeeko niitä kukaan?

Tiedän, helppoa mutkan suoristamista ja kotikutoista… Mutta yhtä kaikki. Tätä miltei Lennon-McCartney tyyppistä ”Kaikki on mahdollista!” -asennetta haluan saada täältä Vyyhdistä kotiinkin. (Ja kenties menen kaupan kautta ja ostan asenteen rinnalle opuksen, jossa Nalle Puh neuvoo minua ihanan etäännetysti oppimaan virheistäni ja elämään niiden kanssa harmoniassa.) Tämä asenne on niin simppeli että sen on mielestäni pakko toimia. Kun yhdistää rohkean tutkimisen ja muuttumisen halun sekä oman työn rakentavan reflektoimisen, saadaan mielestäni messevä kasvualusta mahdolliselle uuden ja mullistavan luomiseen. Kunhan vain päättäväisesti USKALTAA olla läsnä kun virheitä tapahtuu. Se on riskialtista. Se voi olla liian hyvää ollakseen totta. Ehkä liian kilttiä ollakseen toimiva raa´assa maailmassa. Kenties tämä toimintatapa hukkaa hyvää yhteistä aikaa – ehkä asiakkaan erittäin kallista aikaa. Uuden äärellä ja oppiminen syö energiaa, motivaatiota. Se saattaa vaikuttaa epäammattimaiselta.

Ehkä Albert Einsteinin hiukset olivat sotkussa niissä monissa kuuluisissa kuvissa sen takia, kun kaikki ideat ei heti Albertilla kerralla onnistunutkaan? Ehkä hänen teki mieli repiä hiukset irti tyhmästä päästään? Uusi, arvaamaton luo pelkoa, ärsyyntymistä ja kenties fyysistä raivoa.

Mutta ei siihen kuole. Kai? Oppiminen harha-askelista voi kirveltää ja nolottaa, mutta kai sen unohtaa kun käy pokkaamassa Nobel-palkinnon?

Viikkokirje viikolla 15, 2014

Viikon merkittävin tapahtuma oli rahoittajan suorittama paikan päällä tarkastus. Tämä on Vyyhti-hankkeen neljänneksi viimeinen viikkokirje.

Maanantaina 7.4.

Sanna ja Susanna olivat Berliinissä Metropolian kumppanikoulun HTW:n luona Vyyhtipeliasioiden tiimoilta. Lisää tietoa blogimerkinnästä Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta.

Laadittiin yhteistoiminnallisesti torstaisen paikan päällä tarkastuksen presentaatiota, jolla rahoittajan tarkastajille esitellään hankkeen toimenpiteitä, tuotoksia ja tuloksia.

Laadittiin myös laitelista tarkastusta varten.

Työstettiin edelleen vaikuttavuustutkimusta.

Tiistaina 8.4.

Valmistauduttiin edelleen torstain paikan päällä tarkastukseen. Myös vaikuttavuustutkimus eteni omalla rintamallaan.

Keskiviikkona 9.4.

Arkistoitiin hankkeen sähköisiä aineistoja. Facebook-sivun päivitykset ja Twitter-julkaisut eli twiitit tallennettiin sähköisesti arkistoitavaan muotoon. Järjesteltiin edelleen verkkosivuja monikanavajulkaisu-ajattelun mukaisesti helpommin selailtavaan muotoon.

Valmistauduttiin edelleen paikan päällä tarkastukseen.

Torstaina 10.4.

Rahoittaja teki Vyyhti-hankkeelle paikan päällä tarkastuksen. Tarkastus pidettiin Metropolian päätoimipisteessä, osoitteessa Bulevardi 31. Tilaisuuteen osallistui kaksi tarkastajaa Uudenmaan elinkeino-, ympäristö ja liikennekeskuksesta sekä hankkeen projektiryhmän jäseniä kaikista toteuttajaorganisaatoista. Keskeisenä asiana tarkastuksessa olivat myös talous- ja kirjanpitoasiat. Näistä vastasi hankkeen kirjanpidosta koko hankkeen keston ajan huolehtinut Pia Metropolian taloushallinnosta.

Tilaisuuden aluksi tarkastajat kertoivat tarkastuksiin yleisesti liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käsiteltiin nopeasti muutama kirjanpitoasia. Seuraavaksi projektipäällikkö Snellman aloitti ennakkoon valmistellun esityksen, jossa käytiin läpi hankkeen tavoitteet, toiminta, tuotokset ja tulokset kohderyhmäkohtaisesti.

Käynnissä hankkeen toimenpiteiden esittely, tarkastelussa Vyyhtipeli.
Käynnissä hankkeen toimenpiteiden esittely, tarkastelussa Vyyhtipeli.

Tilaisuus oli positiivinen tunnelman ja tulosten osalta. Erityisesti hankehenkilöstön mieltä lämmittivät tarkastajien toteamus, että Vyyhti on ollut ihanteellinen ESR-hanke siinä mielessä, että siinä on rohkeasti kokeiltu uusia asioita. Lisäksi tarkastajille oli syntynyt mielikuva, että hanketta on tehty antaumuksella ja omistautuen. Mistään osa-alueesta ei löytynyt huomautettavaa, joten tältä osin hankkeen viimeiset käynnissä olevat viikot voidaan työskennellä rauhallisin mielin arkistointiin ja muihin hankkeen päättämiseen liittyviin asioihin keskittyen.

Perjantaina 11.4.

Rakennettiin sosiaalisen median viestintää hankkeen päättymistä silmällä pitäen.

Työstettiin vaikuttavuustutkimusta ja viikkokirjettä. Täydennettiin tuntiseurantoja.

Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta

Olemme saapuneet Susannan kanssa Berliiniin Vyyhti-hankkeen puitteissa viimeistä kertaa. Tarkoituksenamme on saattaa loppuun kahden kansainvälisen, Berliinissä sijaitsevan yhteistyötahon kanssa tehty hankkeen aikana syntynyt yhteistyö. Vaikuttavuustutkimuksen ollessa Vyyhdissä myös työn alla, on hyvä pysähtyä miettimään Vyyhtipelin vaikuttavuutta pelaamassamme yhteisössä.

Eilen maanantaina tapasimme HTW Berliinin Julia Heisigin, jonka kanssa keskustelimme mm. joulukuisesta Vyyhtipeli-sessiosta sekä jaoimme tietoa korkeakoulujemme hyvistä käytänteistä yleisemminkin.

image
HTW Berliinin inspiroiva ruokalan terassi hiekkarannalla ja palmuilla varustettuna.

Aluksi olimme aikeissa pelata Vyyhtipeliä toistamiseen tälläkin reissullamme Berliiniin. Kontaktihenkilömme Julia yritti useampaan otteeseen löytää pelaajien (eli kolmen eri tutkimusryhmän) kesken yhteistä aikaa. Samojen pelaajien kerääminen yhteen pelin uudelleen pelin äärelle osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Kävimme Julian kanssa läpi asioita, jotka vaikuttivat siihen, että pelissä alkanut hyvä prosessi jäi kesken.

Jatka lukemista Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta

Pohdintaa luovan alan yrittäjyydestä ja tuotteistamisesta

Törmäsin Facebookissa erittäin mielenkiintoiseen CITY-lehden blogissa julkaistuun Ola Sundellin kirjoitukseen yrittäjyydestä. Kirjoituksessa pohditaan ohjaako yrittäjyyden tukijärjestelmämme aloittavia yrittäjiä kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen?  Voisivatko aloittavat yrittäjät oppia jotain oleellista sarjayrittäjiltä?

Luovien alojen yrittäjän haasteena on usein selkeästi paketoidun tuotteen tai palvelumallin kehittäminen. Tämän jälkeen vastaan tulee vielä skaalautuvuuteen liittyvät haasteet. Ja päälle vielä yrityksen perustamiseen liittyvät asiat. Onko lähtökohtaisesti ongelmana se miten määrittelemme yrittäjyyttä? Onko yritys syntynyt kun yritys on perustettu ja viralliset asiat hoidettu hyvän tavan mukaan? Vai alkaako yrittäjyys idean heräämisestä ja myynnin aloittamisesta?

”Menestyksen kannalta ratkaisevinta on mitä idealle tapahtuu ennen yrityksen perustamista. Yrityksen perustamisvaiheessa annettava tuki tulee liian myöhään vaikuttaakseen liiketoiminnan menestykseen. Tuotteistaminen, kaupallistaminen ja asiakastyö on oltava jo pitkällä ennen kuin huomion voi kiinnittää muuhun kuin asiakkaalle uuden arvon kehittämiseen”. (Ola Sundell)

Koko City-lehden juttu luettavissa täältä

 

Viikkokirje viikolla 14, 2014

Viikon 14 myötä saapui huhtikuu, joka on Vyyhti-hankkeen osalta viimeinen aktiivisen toiminnan kuukausi. Hanketyö on painottunut yhä enenevässä määrin arkistointiin ja vaikuttavuuden arviointiin. Tämä on hankkeen viidenneksi viimeinen viikkokirje.

Maanantaina 31.3.

Julkaistiin työpajafasilitointia käsittelevä pienoisartikkeli blogimerkinnän muodossa.

Jatka lukemista Viikkokirje viikolla 14, 2014

Koulutuspeli-seminaari Tallinnassa

Matkustimme Susannan kanssa viime viikonloppuna  IT-kouluttajien Koulutuspeli- kevätseminaarin myötä Tallinnaan.  Seminaarissa käsiteltäviä aiheita olivat mm. pelillistäminen, simulaatio ja pelit oppilaitosympäristössä. Eli samoja asioita, joista olemme kailottaneet ja kirjoittaneet artikkeleita jo reilun kahden vuoden ajan.

Tallinnan yliopiston lehtori Martin Sillaotsin  pelillistetty luento
Tallinnan yliopiston lehtori Martin Sillaotsin pelillistetty luento

Olo seminaarissa oli kuin olisi tullut kotiin, heimonsa luokse, vaikka kyseessä oli meille ennestään tuntemattomat ihmiset. Tämä johtui mielestäni siitä, että aihe oli kaikille alustajille ja osallistujille monella tapaa tuttu ja paljon koluttu. Olimme Vyyhti-hankkeen aikana ehkä pitkästä aikaa osana yhteisöä, jonka toi yhteen samat kiinnostuksen kohteet ja aihe, eikä esimerkiksi fasilitoimamme Vyyhtipeli.

Jatka lukemista Koulutuspeli-seminaari Tallinnassa

Vyyhtipelin matkassa: Hankkeen viimeiset pelisessot innostivat Jyväskylässä

Vyyhti-hankkeen päättyessä Vyyhtipeliä on pelattu liki 500 pelaajan kanssa. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja 1.4.2014 järjestettiin hankkeen viimeiset pelisessiot osana kulttuurituottajaksi Jyväskylässä opiskelevan Katri Rahikkalan opinnäytetyön toiminnallista käyttäjätutkimusta. Peleissä keskusteltiin kulttuurisen hyvinvoinnin ja verkostojen rakentamisesta ja tarkasteltiin marginaalielokuvan esittämistä ja kulttuuripalveluverkostojen verkostoja. 

JYVÄSKYLÄ_PELIMATTO
Vyyhtipelin viimeinen pelisessio on alkamassa

Viimeisten Vyyhtipelien aihealueena oli elokuva-alan verkoston luominen ja vahvistaminen sekä keskustelu kulttuurisesta hyvinvoinnista. Pelaajia oli tullut Katrin kutsumana pelaamaan paikallisista yrityksistä, oppilaitoksista ja ELY:ltä. Pelien sisällöt oli luotu yhteistyössä Katrin kanssa etukäteen sopimaan opinnäytetyön  ja Keski-Suomen elokuvakeskuksen verkostoitumistavoitteisiin. Pelirunkoon lisättiin uutena elementtinä ”vihreiden pylpyröiden” yhteyteen minikysymyksiä, jotka antoivat vastauksia opinnäytetyöhön liittyviin aiheisiin. Lisäksi pelissä jaettiin elokuvasuosituksia, joita saatiin tavoitteiden voittamisen palkintona. Elokuvasuositukset oli rakennettu etukäteen sopimaan kuhunkin tavoitteeseen (esimerkiksi tavoitteeseen ”ilo” oli liitetty elokuvasuositukseksi Amelie-elokuva)

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa: Hankkeen viimeiset pelisessot innostivat Jyväskylässä

Työpajafasilitointi

Tapaus Sähköiset jumppakerhot


Johdanto

Käsittelen tässä artikkelissa työpajaympäristössä tapahtuvan perehdyttämisen ja opettamisen piirteitä. Artikkeli pohjautuu suurelta osin kokemuksiini verkkovälineiden perehdytystyöpajoista, jotka ohjasin vuosina 2012 ja 2013.

Mielestäni työpajan pitäminen poikkeaa yleisestä opetustilanteesta, jossa opettaja on valmistellut oppitunnilla käytävät asiat etukäteen opetussuunnitelman ja oppilas- tai opiskelijaryhmän tason ja valmiuksien mukaan. Työpajafasilitointi poikkeaa tästä asetelmasta lähtökohtaisesti siinä, että osallistujajoukko on vetäjälle etukäteen tuntematon. Tämä aiheuttaa ongelmia koulutuksen rakenteen ja sisällön suunnittelulle sekä yllätyksiä itse opetustilanteeseen. Käytän termiä fasilitointi kuvaamaan työpajatoiminnan aktivoivaa pyrkimystä, jossa opettajan tehtävänä on tukea osallistujien käytännön harjoittelua siten, että hän poistaa esteitä oppimiselta sekä antaa ideoita ja suuntaviivoja, joiden avulla oppiminen pääsee tapahtumaan.

Jatka lukemista Työpajafasilitointi

Vyyhti mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista koulutuspelin avulla

Vyyhdin Sanna ja Susanna osallistuvat tänään alkaavaan IT-kouluttajien kevätseminaariin, joka järjestetään käyttäen pelillisiä elementtejä.

”Pelillistäminen eli gamification on jokaisen huulilla. IT-kouluttajien seminaarissa erotetaan jyvät akanoista, hype todellista lisäarvosta. Pelillistäminen ei ole pelkkiä pisteitä ja badgeja, vaan motivoivien rakenteiden suunnittelua oppilaitoksen työkulttuurin tukemiseksi. Miten siis oppimista pelillistetään? Miten oppiminen muuttuu entistä koukuttavammaksi? Miten roolipeleissä eläytymällä opitaan työelämätaitoja ja kaukaisia kulttuureita”?

sanna

Itse odotan tätä seminaaria enemmän kuin innolla. Seminaari jää omalta osaltani Vyyhti-hankkeen viimeiseksi seminaarimatkaksi ja kokoaa hienosti Vyyhtimäisiä toimintamalleja: ei keskitytä vain puhumiseen , vaan tehdään ja koetaan. Osallistujien aktiivisuus ja motivaatio maksimoidaan.

Jatka lukemista Vyyhti mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista koulutuspelin avulla

Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta

Fasilitoidun lautapelin kehittäminen osana hanketoimintaa

Lataa artikkeli: Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta (PDF)


1. Johdanto

Osana Vyyhti-hankkeen (2011-2014) toimintaa on kehitetty yhteistoiminnallisuutta ja dialogisuutta lisäävä jättimäinen lautapeli, jota kutsutaan Vyyhtipeliksi. Pelituotteen määritteleminen tuli tarpeelliseksi heti ensimmäisten testipelikertojen jälkeen ja fasilitaattorin ohjauksessa pelattava suuri osallistava pelimatto päätettiin nimetä jättimäiseksi fasilitoiduksi hyötypeliksi. Jättimäisen fasilitoidun hyötypelin määritelmä on avattu Susanna Snellmanin ja Sanna Ristaniemen edellisessä artikkelissa: Mitäs peliä sitä pelataan? -fasilitoitu hyötypeli osana luovaa ongelmanratkaisua, ideointia ja verkostoitumista.

Pelillisyyden, leikillisyyden ja fasilitoinnin yhdistäminen toimivaksi tuotteeksi on ollut mielenkiintoinen matka, joka on sisältänyt paljon erilaisiin asioihin tutustumista, satojen ihmisten kohtaamista ja peluuttamista, jatkuvaa kehitystyötä, innostusta, luopumista, uusia ideoita sekä kontakteja.

Tämän artikkelin tarkoituksena on avata Vyyhtipelin kehityskaaren aikana tehtyjä pelinkehitykseen liittyviä havaintoja koskien kehittäjien interaktiota, työskentelyprosessia ja raportointia pelin kehityskaaren varrella. Olen toiminut lähes kaikkien Vyyhtipelien taustamateriaalin työstössä, muokkaamisessa ja pelitilanteen analysoinnissa. Tässä artikkelissa analysoin omia havaintojani ja muistiinpanojani sekä kehityskaaren aikana Vyyhti-hankkeen internetsivuille kirjoitettuja blogikirjoituksia. Haluan luoda lukijalle artikkelin kautta käsityksen fasilitoidun hyötypelin kehittämisestä osana innovatiivista hanketoimintaa. Artikkelin ei ole tarkoitus toimia tutkimuksellisena julkaisuna vaan avata lukijalle kehityskaareen liittyviä elementtejä.

Jatka lukemista Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta

Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä

Case: Johdanto pelifasilitointiin -kurssi Vyyhdissä

Lataa artikkeli: Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä (PDF)


1. Johdanto

Minut palkattiin Vyyhti-hankkeeseen osa-aikaiseksi peliasiantuntijaksi elokuussa 2012. Tehtävänäni oli toimia Vyyhtipelin pelifasilitaattorina, kehittää peliä ja kirjoittaa aiheeseen liittyviä blogi- ja artikkelitekstejä. Tällä hetkellä olen hankkeen suunnittelija ja työskentelen projektissa kokoaikaisesti.

Vyyhtipeli on 15m2:n kokoinen fasilitoitu hyötypeli, jota pelataan joukkueittain pelifasilitaattorin avustuksella. Pelin on kehittänyt alun perin Susanna Snellman kulttuurituotannon YAMK-opinnäytetyönään työskennellessään Vyyhti-hankkeessa. Vuosien 2012-2014 aikana fasilitoimme Vyyhtipeliä Snellmanin kanssa lukuisia kertoja eri yhteisöissä.

Tarkoitukseni on tässä artikkelissa tarkastella millaisen vastaanoton pelifasilitointikurssi sai Metropolia Ammattikorkeakoulussa eli oppilaitosympäristössä.

Fasilitaattori auttaa ja sparraa ryhmää sekä antaa ryhmän tuottaa sisällön hänen valitsemissaan raameissa ja fasilitoinnin työkaluja hyväksikäyttäen (Kantojärvi 2012, 11). Pelifasilitaattori on fasilitaattorin tavoin neutraali ryhmäprosessin ohjaaja ja fasilitoinnin lisäksi myös pelinvetäjä. Hän on ammattilainen, joka osaa pelattavan pelin säännöt ja osaa johdatella pelaajia kohti parempia tuloksia, myös pelissä.

Jatka lukemista Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä

Verkostot, yrittäjyysosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla