Aihearkisto: Artikkeli

Artikkelit ovat nomaaleja blogimerkintöjä viimeistellympiä kokonaisuuksia. Vyyhti-web voi olla joidenkin artikkelien lopullinen julkaisupaikka, ja osa artikkeleista päätyy julkaistavaksi myös muissa formaateissa.

Google dokumentit ja Drive yhteisömanageroinnissa

Wikissä työstettyjen yhteisten dokumenttien lisäksi projektissa on hyödynnetty Google Drive -palvelun tarjoamia toimisto-ohjelmia etenkin raporttien ja artikkelien kirjoittamisvälineenä. Google Driven dokumenttisovellus on internetselaimella käytettävä tekstinkäsittelyohjelma, jolla työstetyt dokumentit tallennetaan oletusarvoiseseti Google Drive -pilvipalveluun. Palvelun tekstinkäsittelyominaisuudet ovat huomattavasti wikiä monipuolisemmat, ja sen avulla on esimerkiksi mahdollista työstää samaa dokumenttia usean kirjoittajan kesken yhtä aikaa.

Kuva yhteisartikkelin kirjoittamiskokeilusta
Kuva yhteisartikkelin kirjoittamiskokeilusta

Yhteisömanageroinnin näkökulmasta Google-dokumenttien hyödyntäminen vastaa wikityöskentelyä, eli työn eteneminen vaatii vastuuhenkilön, joka varmistaa, että osallistujat muistavat huolehtia osuudestaan kokonaisuuden edistämisessä. Yksi onnistunut kokeilu oli Yhteisön toimintaa kiihdyttävät ja jarruttavat elementit -yhteisartikkeli, jota kirjoitettiin kahden tiiviin, ennalta sovitun yhteiskirjoitussession aikana. Ennalta kasvotusten sovitut sessiot toteutuivat ja onnistuivat erinomaisesti, kun taas epämääräisemmin sovitut suunnitelmat edistää yhteisiä kirjoitusprojekteja tapaavat jäädä vähemmälle huomiolle.

Yhteisömanagerointia Vyyhti-wikissä

Esimerkkejä Vyyhti-wikin hyödyntämisestä

Siinä missä verkkosivusto ja blogi toimivat ulospäin suuntautuvan viestinnän välineinä on wiki projektitoimijoiden työskentelyalusta. Vyyhti-wikiin on kirjoitettu projektin kokousmuistiot ja pöytäkirjat, tallennettu lomakepohjia ja muita yhteisiä dokumentteja sekä muokattu eri toimenpiteiden suunnitelmia.

Jatka lukemista Yhteisömanagerointia Vyyhti-wikissä

Vyyhti-web ja blogi yhteisömanageroinnin välineinä

Projektin tärkein verkkoviestintäkanava on ollut oma web-sivusto ja siihen liittyvä blogi. Sivustolle on koottu tiivistetysti projektin esittely ja yhteystiedot, tapahtumat ja koulutukset sekä hankkeen edetessä syntyneet tulokset. Oma merkityksensä on blogilla, joka on toiminut tiedotuskanavana sekä artikkelien, videomateriaalin ja erimuotoisten blogimerkintöjen julkaisupaikkana. Verkkosivuille on myös koottu linkit projektin muille verkkokanaville, esimerkiksi Facebook-sivulle ja Twitteriin.

Jatka lukemista Vyyhti-web ja blogi yhteisömanageroinnin välineinä

Fasilitointimikrokirja ja yhteisömanagerointi

Yhteistoiminnan rakentajat -mikrokirja

Projektitoimijoiden ensimmäisessä kokouksessa 23.5.2011 projektin sparraajana Metropoliassa toiminut Juhana Kokkonen ehdotti tuotettavaksi mikrokirjan ”fasilitoinnin fasilitoimisesta” (Vyyhti 2011). Fasilitointi on tässä yhteydessä ryhmäprosessien helpottamista erilaisten työkalujen ja menetelmien avulla. Kokkonen tunnisti projektin tavoitteissa ja toimijoiden toimintatavoissa piirteitä, jotka voi suoraan nähdä fasilitoivina. Tavoitteena on esimerkiksi tarjota jäsenille, opiskelijoille ja muille kohderyhmille välineitä, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa, toimimaan tavoitteellisesti yhdessä, oppimaan ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia eikä niinkään tarjota valmiita vastauksia tai ratkaisumalleja. Fasilitoivia menetelmiä käytetään myös ideoinnin sekä ajatusten ja mielipiteiden esille tuomisen välineenä. Kun fasilitoiva toiminta siirretään verkkoympäristöön, aletaan olla hyvin lähellä sitä, mitä yhteisömanageroinnilla ymmärretään. Tai voisi ajatella, että verkossa tehtävä fasilitointi on yhteisömanageroinnin yksi osa-alue.

Jatka lukemista Fasilitointimikrokirja ja yhteisömanagerointi

Yhteisömanageroinnin hyödyntäminen hankkeessa

Yhteisömanagerit

Yhteisömanageri on suomennos termistä Online Community Manager, jolla viitataan internetissä toimivien yhteisöjen ylläpitäjiin (Wikipedia 2013).

Vuonna 2007 Jeremiah Owyang toteutti tutkimuksen, jonka tuloksena hän esitti yhteisömanagerin neljä opinkappaletta ja ominaisuutta. Owyangin havaintojen perusteella yhteisömanageri on 1) yhteisön puolestapuhuja, joka kuuntelee ja seuraa asiakkaita verkossa, vastaa tiedusteluihin ja osallistuu keskusteluihin, 2) brändievankelista, joka tuo esiin tapahtumia, tuotteita ja tuotepäivityksiä sekä perinteisen markkinoinnin keinoin että keskustelujen kautta, 3) osaava viestijä, joka hallitsee yhteisön käyttämät verkkoalustat, kanavat ja kielen, kykenee sovittelemaan erimielisyyksiä ja toimimaan ylläpitäjänä sekä 4) yhteisön tarpeita, toiveita ja näkemyksiä kokoava toimittaja ja tutkija, jonka tuottamaa materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksen tukena. (Owyang 2007.)

Sosiaalinen media on ollut mukana projektin tiedottamisessa, sisäisessä viestinnässä, toimenpiteiden suunnittelussa, kokouskäytännöissä sekä perehdytys- ja muussa toiminnassa

Owyangin viiden vuoden takaiset havainnot ovat edelleen ajankohtaisia, mutta yhteisömanagerin toimintakenttä on muuttunut. Varhaiset yhteisömanagerit toimivat keskitetyissä verkkoyhteisöissä, jotka olivat esimerkiksi keskusteluryhmäpohjaisia, tietyn aiheen ympärille rakentuneita palveluja. Tänä päivänä yritykseen tai yhteisöön liittyvä keskustelu hajaantuu verkkoon useille alustoille ja sosiaalisen median kanaville. Tuoreemmisessa määritelmissä yhteisömanagerin työnkuvaan on olennaisena osana asettunut sosiaalisen median seuraaminen ja hyödyntäminen mielikuvien rakentamisessa ja maineenhallinnassa (Ikola 2012; Parkkila 2012).

Jatka lukemista Yhteisömanageroinnin hyödyntäminen hankkeessa

Sähköisten jumppakerhojen antia keväällä 2013

Vyyhti-projektin yksi toimintamuoto on ollut Sähköisten jumppakerhojen perehdytyskonsepti, joilla on haluttu vastata verkostoitumisen, yhteistoiminnallisuuden ja yrittäjämäisen asenteen tukemiseen tämän päivän verkkovälineiden avulla. Jumppakerhokonseptia on hiottu kolmen toteutuksen aikana, ja eilen, 13.3.2013, vedettiin kolmannen toteutuksen viimeinen, LinkedIn-palveluun keskittynyt työpaja.

Kevään 2013 Jumppakerhototeutus

Kevään jumppakerhot olivat 1) Facebook viestinnän ja yhteistoiminnan tukena, 2) Blogi tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana, 3) RSS-syötteet, tietovirtojen hallinta ja suodattaminen, 4) Google Docs toimistodokumenttien yhteiskäytössä 5) Twitter tietolähteenä ja viestintäkanavana, 6) Ajanhallintamenetelmät ja niitä tukevat sähköiset välineet sekä kevään uutena työpajana 7) LinkedIn ammatillisen verkostoitumisen tukena.

Jatka lukemista Sähköisten jumppakerhojen antia keväällä 2013

Yhteismaa. Osa 1

Yhteismaa on helsinkiläinen yhdistys, joka auttaa organisaatioita käyttämään sosiaalista mediaa viestintänsä tukena sekä kehittämään toimintaansa yhteisöllisemmäksi ja luovemmaksi

Vyyhti oli Yhteismaa ry:n kutsumana aamiaistilaisuudessa, jossa keskusteltiin ja kuultiin sosiaalisen median logiikasta ja sen yhteiskuntarakenteita muuttavista tekijöistä. Vyyhtiä kiinnosti etenkin Yhteismaan kokemus ihmisten mukaan ottamisesta ja työstä kohti yhteisöllisempää toimintatapaa.

Yhteismaa on helsinkiläinen yhdistys, joka auttaa organisaatioita käyttämään sosiaalista mediaa viestintänsä tukena sekä kehittämään toimintaansa yhteisöllisemmäksi ja luovemmaksi. Yhteismaa luo nettipalveluita ja sosiaalisen median yhteisöjä, joiden avulla toimintaa saa muokattua hauskemmaksi, tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Yhteismaa on positiivisesti yrittäjämäisesti ajatteleva yhdistys, joka erikoistuu sosiaalisiin innovaatioihin ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviä projekteja.

Jatka lukemista Yhteismaa. Osa 1

Twitter luovan yrittäjän tietolähteenä

Twitter on niin sanottu mikroblogipalvelu, jossa julkaistavat viestit eli twiitit ovat enintään 140 merkin mittaisia (Wikipedia 2012). Oman kuvauksensa mukaan Twitter on reaaliaikainen informaatioverkosto, jonka avulla käyttäjä voi kytkeytyä itseään kiinnostaviin tarinoihin, uutisiin ja ajatuksiin (Twitter 2012). Twitterin ominaispiirteitä ovat sen avoimuus ja tiedon nopea liikkuminen käyttäjiltä toiselle. Wall Street Journalin sosiaalisen median päällikkö Liz Heronin mukaan Twitter on se sosiaalinen verkosto, jossa toimittajan pitäisi ehdottomasti olla mukana (Heron 2012, 7).

Verrattuna esimerkiksi Facebookiin, jonka verkostojen lähtökohtana ovat tosielämän ihmissuhteet, on Twitter ennemmin eri aihepiirien ja kiinnostusten ympärille rakentunut uutis- ja informaatiokanava. Twitter ei ole siinä mielessä blogi, että käyttäjät vain julkaisisivat omia ajatuksiaan, vaan se on eloisa ja hälyisä palvelu, jossa käyttäjät voivat seurata muita käyttäjä ja jakaa toisten tekemiä twiittejä eteenpäin (McFerdies 2009, 49). Seurattaviaan ei myöskään tarvitse tuntea, vaan kaikki itseä kiinnostavat Twittertilit voi ottaa seurattaviksi (Leino 2011, 144).

Jatka lukemista Twitter luovan yrittäjän tietolähteenä

Vyyhti julkaisi pelillisyyttä käsittelevän artikkelin

Sanna Ristaniemen ja Susanna Snellmanin kirjoittama Mitäs peliä sitä oikein pelataan? -artikkeli syntyi tarpeesta avata pelillisyyden käsitteitä ja luoda selkeä kuva yhteisöllisen, fasilitoidun pelitilanteen luomisen prosessista aina peli-idean pohtimisesta pelaamiseen asti.

Artikkelia on kirjoitettiin käyttäen pohjana tietotaitoa, joka syntyi Vyyhtipelin suunnittelusta, toteutuksesta ja fasilitoimisesta.  Artikkelin kirjoittamisen aikaan kirjoittajia häiritsi ajatus pelillisyys-termin käytöstä monien menetelmien kohdalla, joissa kyse ei ole pelistä tai pelaamisesta. Lukuisia asioita halutaan pelillistää, mutta mitä sillä tarkoitetaan?Artikkeli antaa myös eväitä yhteisöille oman pelin kehittämiseen.

Jatka lukemista Vyyhti julkaisi pelillisyyttä käsittelevän artikkelin

Työn- ja ajanhallinta luovan toiminnan tukena

Useaan uuteen verkkovälineeseen perehtyminen ja pyrkiminen niiden tavoitteelliseen hyödyntämiseen aiheuttaa väistämättä ajanhallinnallisia haasteita. On todettu, että luovien alojen yritysten niukin resurssi on yrittäjän oma aika (Pekkarinen 2008, 19). Mistä uusille välineille, niiden harjoittelemiselle ja rutiinien rakentamiselle löytyy aikaa, jos yrittäjän työ jo valmiiksi on epäsäännöllistä ja vaihtelevaa? Yksi tapa lähestyä pulmaa on pohtia yleisesti omia työskentelytapoja ja olemassa olevia ajanhallinnan haasteita sekä tutustua ajanhallintamenetelmiin, joista voi löytyä tukea oman työn organisoimiseen ja aikaansaamiseen. Lisäksi on hyvä suhtautua verkkovälineisiin työkaluina, jotka mahdollistavat asioiden tehokkaan organisoimisen ja työskentelyä tukevan informaation löytämisen eikä ajatella niitä ylimääräisenä kuormana.

Jatka lukemista Työn- ja ajanhallinta luovan toiminnan tukena

Facebook mikroyrittäjän työkaluna

Facebook on maailman suosituin yhteisöpalvelu. Oman ilmoituksensa mukaan Facebookilla oli syyskuussa 2012 keskimäärin 584 miljoonaa päivittäistä käyttäjää (Facebook 2012). Kesäkuussa 2011 se oli maailman vierailluin verkkosivusto (DoubleClick Ad Planner 2012). Analytiikkayritys Socialbakers arvioi Facebookin suomalaisten käyttäjien määräksi noin 2 247 000 (Socialbakers 2012). Todellinen määrä on luultavasti jonkin verran pienempi muun muassa siitä syystä, että jotkut käyttäjät luovat vastoin Facebookin sääntöjä useampia kuin yhden käyttäjätilin palveluun (Pönkä 2011). Joka tapauksessa palvelun suosio on sen verran suuri, että sen tarjoamat mahdollisuudet on hyvä tunnistaa.

Eräs Facebookin ympärillä keskustelua herättänyt seikka ovat palvelun yksityisyysasetukset. Esimerkiksi joulukuussa 2011 Facebookin aikajanauudistus sai käyttäjät poistamaan vanhoja viestejään omista profiileistaan, koska luulivat uudistuksen tuoneen näkyviin viestejä, jotka olisi alun perin julkaistu yksityisinä (Huhtanen & Pullinen 2011). Näin ollen jo pelkästään Facebookin yksityisyyteen liittyvien ennakko-oletusten vuoksi on hyödyllistä käydä läpi perehdytys, jossa yksityisyysasetukset ja niiden vaikutukset käydään läpi. Facebookin yksityisprofiili mahdollistaa monipuolisen kommunikoinnin tuttavien, mutta myös esimerkiksi asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden, kanssa.

Jatka lukemista Facebook mikroyrittäjän työkaluna

ePortfoliota rakentamassa – Musiikin YAMK

Musiikin YAMK -tutkinnon suorittajille tuotettiin Vyyhti-hankkeen puitteissa verkkovälineiden ja oman osaamisen tuotteistamisen ajatteluun johdattavaa ePortfolio-opetusta. Kokonaisuuden suunnittelusta ja opetuksesta vastaavat yhteistyössä Vyyhti-projektin Jussi Linkola ja Milla Laasonen.

Jatka lukemista ePortfoliota rakentamassa – Musiikin YAMK

Google-dokumentit luovan yhteistoiminnan välineenä

Google Docs on joukko toimistosovelluksia, jotka toimivat www-selaimella ilman erillistä ohjelma-asennusta ja joilla tehdyt dokumentit tallentuvat verkkoon Googlen palvelimille (Kalliala & Toikkanen 2009, 136). Google Docsilla voi tehdä tekstidokumentteja (document), laskentataulukoita (spreadsheet), esityksiä (presentation) ja piirroksia (drawing) (Google Docs Help 2012). Työkalukokonaisuus vastaa pitkälti perinteisten toimistoohjelmistojen kuten Microsoft Officen ja OpenOffice.org:n sovellusvalikoimaa.

Se, että dokumentit tallentuvat Googlen palvelimille, tuo etuja perinteisiin, työasemalla paikallisesti toimiviin toimisto-ohjelmistoihin verrattuna. Kun tiedostot ovat verkossa, niitä voi tarkastella ja muokata miltä tahansa verkossa olevalta tietokoneelta. Google Docsissa dokumentteja voi työstää yksin tai yhdessä, jopa yhtä aikaa usean käyttäjän kesken (Google Docs Help 2012).

Jatka lukemista Google-dokumentit luovan yhteistoiminnan välineenä

Vyyhtipelin matkassa #6 Peli innovoinnin välineenä

Vyyhtipeliä pelattiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Innoaatioprojektin yhteydessä  22.10.2012. Pelin avulla haluttiin pureutua uuden teknologian ja uusien mainostusmenetelmien innovointiin sekä innostaa opiskelijoita ideoimaan uutta.

Pelin sisällöt luotiin etukäteen yhteistyössä Clear Channelin ja lehtori Laura-Maija Heron kanssa. Tarkoituksena oli luoda innostava alusta opiskelijoiden innovaatioiden syntymiselle ja ideointiin kannustamiselle. Pelissä oli ensimmäistä kertaa käytössä ”raadin ääni”, eli peliä sivusta seuraava ammattilaisista rakennettu raati aloitti pelin määrittelemällä osan pelin tavoitteista.

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa #6 Peli innovoinnin välineenä