Aihearkisto: Hanketyö

Hanke- ja projektityöskentelyyn liittyviä sisältöjä

Pienen näkyvyyden iso ongelma

I LikeVyyhdin kokoista hanketta voidaan pitää valtakunnallisesti mitattuna suhteellisen pienenä. Pieni hanke saattaa tuottaa erinomaista tulosta siinä missä suurempikin vastaava. Ongelma pienten hankkeiden kohdalla on kuitenkin saavuttaa näkyvyyttä tuoloksilleen. Hankemaailma pyrkii tuotteistamaan työnsä tuloksia, mutta esimerkiksi järjestettäville tapahtumille saattaa olla hankala löytää tavoitettavaa kohdeyleisöä. Miten pieni hanke siis voisi saada näkyvyyttä?

Kiinnostuuko media?

Lähtökohtaisesti medianäkyvyyttä saa rahalla. Hankkeiden rahoitus kuitenkin sallii tämän tyyppisen rahankäytön vain harvoin. Miten siis olla mediaseksikäs?

Ensiksi on toki pohdittava, tarvitaanko medianäkyvyyttä? Mitä olennaista hyötyä medianäkyvyys hankkeelle tai sen toiminnalle toisi? Esimerkiksi Vyyhdin Creative QnA –palvelu hyötyisi medianäkyvyydestä merkittävästi, sillä näin ollen palveluun esitettyjen kysymysten määrä ja skaala saataisiin kasvamaan huomattavasti. Näkyvyys loisi pohjaa myös loppumateriaalin julkaisulle ja jatkotyöskentelylle, jota Luova Suomi tulee viemään eteenpäin.

Jatka lukemista Pienen näkyvyyden iso ongelma

SUMMIT // Tallinna 12.-14.6.2013

Off to Tallinn :)

Sain kunnian olla Vyyhti-hankkeemme edustajana Summitin Tallinnan vierailulla. Summitin ideana ja pääfokuksena on oppilaitosten tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotteistaminen. Summit -prosessissa Metropolian ja Turun AMK:n kulttuurialojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä ja saavat ohjausta kulttuuri- ja taidehankkeissa syntyneiden palvelu- ja koulutusvientiaihioiden tuotteistamisessa yrityskonsultilta sekä muilta kanssaolioilta.
Minä ja Susanna päätimme jo huhtikuussa Turun osuuden aikana, että lähdemme jatkojalostamaan työkollegamme Jussi Linkolan kehittämää koulutuspalvelukonseptia nimeltään Sähköiset Jumppakerhot (SJ).

Vyyhti-blogia lukeneille on jo varmasti tullut selville se, että mikä on tämä SJ-koulutuskonsepti. Sosiaalisen median merkitys kasvaa kovaa vauhtia ja nykyään normaalia arkea / työarkea ei voi edes kuvitellakaan ilman, että siihen liittyisi jokin pilvipalvelu tai muu some-työkalu. Esimerkiksi monissa työ- ja opiskeluyhteisöissä on PowerPoint korvattu Prezillä ja moni on myös löytänyt Googlen tarjoamat ilmaispalvelut. Linkedin ja Facebook ovat jo peruskauraa meille opiskelijoille, mutta samalla tämä järjettömän nopea kehitys on johtanut siihen, että moni netin käyttäjä on yksinkertaisesti luovuttanut näiden palveluiden suhteen. Vyyhdin jumppakerhot tarjoavat apua ja helpotusta juuri tälle segmentille.


Round 2 / Helsinki – Tallinna – Helsinki

Summitin Tallinnan osuus startattiin käyntiin Metropolian Bulevardin yksikön juhlasalissa. Kävimme avointo keskustelua, arvioimme toistemme konsepteja ja lopuksi osallistuimme paneelikeskusteluun.   Paneelikeskusteluun osallistuivat muun muassa KIT-toiminnasta vastaavat, koulutusviennin ja palvelumyynnin edustajat sekä Turun AMK:n ja Finpron edustajat.

Paneelikeskustelun jälkeen meidän seurueemme suuntasi kohti Länsisatamaa, jossa meitä odottikin jo Tallink Siljan laiva. Nukuttuamme yön yli merellä (tosiasiassa Tallinnan satamassa ;-) suuntasimme hotellin kautta Tallinnan ”kulttuurikattilaan”. Siellä meille esiteltiin paikan toimintaa ja tiloja. Kattila on monipuolinen tapahtuma-areena, jossa on mahdollista järjestää melko spontaanisti toimintaa. Itse kattila tarjoaa hyvät puitteet keikoille, teatteriesityksille, tanssille ja näyttelyille. Kattilassa pystyi aistimaan anarkistisen ilmapiirin. Ilmeisesti kattilan konseptiin kuuluu se, että paikkoja ei viimeistellä loppuun asti ja ”kliinisyys” / järjestelmällisyys eivät ole se ”juttu”. Miljööstä sen verran, että paikka on pystytetty Stalinin modernisaatiota edustavalle vanhalle tehtaalle / tuotantolaitokselle. Paikan kruunaa alkuperäisyys ja tietenkin komea savupiippu.

kultuurikatel

WP_000459

WP_000460

Saimme paikan päällä työskennellä melko vapaasti ja non-stop kahvitarjoiluista oli tietenkin huolehdittu. Myöhemmin nautimme kattilassa maukasta kasvislounasta, jonka meille valmistivat paikan ystävälliset kahvilatyöntekijät. Itse työskentelyssä oli tarkoitus keskittyä oman konseptin jatkokehittelyyn. Esitin itselleni kysymyksen: miten luodaan SJ:sta toimiva liiketoimintamalli, jota olisi helppo viedä eteenpäin Vyyhti-hankkeen päätyttyä? Tätä kysymystä pohdin useiden näkökulmien kautta. Yritin asettua kuluttajan asemaan ja mietin myös koulumme myyntiresursseja. Sain mielestäni konsulttimme Kari Backmanin avustuksella aikaiseksi hyvän suunnitelman, jonka tulen esittelemään pääpiirteittäin Vyyhdin blogissa.

Ajanhallintaa laiturinnokasta

Laiturinnokassa

Juhannus on vietetty ja suomen kesän paras anti nähty. Kesä tuntuu kuitenkin kääntävän selkänsä hänelle, joka viettää sen töiden ääressä. Enkä puhu ainoastaan menetetystä auringonvalosta, vaan ennen kaikkea hiestä, joka aiheutuu tyhjästä inboxista sähköpostisovelluksessasi.

Lomakausi ja kalenterin nollaus

Kuten jo saattoi käydä ilmi, allekirjoittanut viettää suurimman osan kesästään toimistossa –välillä toimisto tosin saatta mobilisoitua tien päälle. Sijainnista huolimatta töitä olisi kuitenkin tehtävä läpi lomakausien. Työstäessäni yrittäjäpalvelua sosiaaliseen mediaan, olen kiinteässä yhteydessä useaan yhteistyötahoon. Toisin kuin minä, yhteistyötahot sen sijaan nauttivat kesälomastaan.

Tuskastumisen sijaan kesäkaudella tarjoutuu erinomainen  mahdollisuus kehittää ajanhallinnallista osaamista terävimpään huippuunsa.

Suunnitellessani palvelukokonaisuutta, toteutusta ja oheistapahtumia on sanomattakin selvää, että mukana on useita liikkuvai palasia. Asioilla on kiinteä yhteys toisiinsa ja riippuvuussuhteita on paljon. Usein yksi viipyvä sähköposti lamaannuttaa koko tuotantoprosessin: viipyvän vastauksen tieto on ratkaisevan tärkeä kaikkien toimijoiden kannalta. Perinteisen löysäranteisen kesä mentaliteetin sijaan suosittelenkin tälle ajankäytöllisesti haastavalle ajalle entistäkin tarkempaa suunnitelmallisuutta.

Koko kesän työskentelyn on oltava hallittua ja järjestelmällistä. Mikäli et saa yhteyttä tarvitsemiisi tahoihin, mitä teet? Kesän toiminnallisuuden tulee rakentua siten, että mikään yksittäinen osatekijä ei kaada kokonaisuutta. On kyettävä valmistelemaan ja ennakoimaan asioita, vaikka kaikki tarpeellinen tieto ei olisikaan kasassa. Erinomaisesti valmisteltuja ja rakennettuja kokonaisuuksia on helppo ja nopea jälkeenpäin viilata.

Tärkeää on myös ajatella kauaskantoisemmin. Mikäli tarvitsemasi vastaukset viipyvät, mitä muuta voisit tehdä? Valmistele esimerkiksi syksyn toimintoja niin paljon kuin mahdollista. Luo erinomaisesti rakennettuja työskentelypohjia pitkällä tähtäimellä. Tämän kaltainen toiminta on kuitenkin suunniteltava ja organisoitava hyvin: pyöritellessäsi peukaloita, ei ensimmäisenä juolahda mieleen valmistella syksyn budjettirakennetta…

Jäätelötauko

Lomakausien ajanhallintaan kuuluu merkittävänä osana muutakin, kuin tarkka suunnitelmallisuus ja vaihtoehtoiset työtehtävät. Nimittäin nautinto. Äsken mainittu järjestelmällisyys ja pitkälle viety ajanhallinta mahdollistavat kesätyöskentelystä nauttimisen. Onnistunut ajanhallinta irrottaa työn ja vapaa-ajan toisistaan –myös työpäivän aikana. Lähde kahvitunnilla lähikauppaan ja nauti jäätelö iltapäiväauringossa. Tee se hyvällä omallatunnolla, sillä tiedät että sinulla on aikaa tehdä se.

Omaa hyvinvointia ja työn mielekkyyttä kesäaikana lisää huomattavasti ymmärtäväisyys. Anna toisille rauha lomailla ja nauttia ansaituista (tai vähemmän ansaituista) lomapäivistä. Yhteistyötahosi kiittää, kun annat hänelle lomailuun kuuluvan ajan mukisematta.

Kaiken kaikkiaan kesä voi olla työnteon kannalta miellyttävää ja hedelmällistä aikaa. Näin voi olla kuin työnteko ja ajanhallinta ovat organisoituja, jäätelötaukoja muistetaan pitää, muiden lomailua ymmärretään ja kunnioitetaan ja kotiin lähdettäessä nautitaan kesäpäivästä -tai siitä mitä päivästä nyt on jäljellä.

Yhteisömanagerointi Shared Gems 2012 -peliseminaarissa

Shared Gems 2012Shared Gems 2012 -peliseminaari järjestettiin 1.6.2012. Se oli Vyyhti-projektin tuottama verkostoitumistapahtuma, jossa haluttiin tuoda yhteen nopeasti kasvavan luovan toimialan osaajia, pelikehittäjiä, yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia. Tilaisuudelle haluttiin rakentaa etäosallistumismahdollisuus ja sitä haluttiin markkinoida ja tuoda esiin sosiaalisessa mediassa myös reaaliaikaisesti tapahtuman aikana. Käytettiin seuraavia välineitä ja toimintatapoja.

Jatka lukemista Yhteisömanagerointi Shared Gems 2012 -peliseminaarissa

Projektin verkkoviestinnän vaiheet ja painopisteet

Muutaman viikon aikana Vyyhti-verkkosivut ovat kokeneet suuria muutoksia. Sivuston rakennetta on muutettu, osioiden painopisteitä säädetty ja yksittäisiä sivuja kehitetty eteenpäin. Muutokset johtuvat projektin toiminnallisen painopisteen siirtymisestä kohti raportointi- ja analyysivaihetta. Tässä blogimerkinnässä esitetään Vyyhti-hankkeen näkökulmasta ajatuksia siitä, kuinka projektin verkkoviestinnän tulisi mukautua siihen, missä vaiheessa projekti etenee.

Projektin vaiheet

Aloitus – Käynnistys- ja toimenpidevaihe

Projektin vaiheet 1Kun projekti aloitetaan, on tärkeintä saada nopeasti verkkoon keskeinen projekti-informaatio ja yhteystiedot. Vyyhti-webin ensimmäisen version rakensi digiviestijä Toni Niemisalo. Tämän vaiheen suunnittelu oli monessa mielessä vaikeaa, koska projektin työntekijät eivät itsekään tienneet, millaisia toiminnallisuuksia sivustolla tarvitaan. Pääpainopisteiksi valikoituivat projektin tavoitteiden ja toteuttajien yhteystietojen esille tuominen sekä alustavat näkemykset siitä, kuinka perehdytykset ja tapahtumat sivustolla esitettäisiin. Blogi oli alusta lähtien mukana havaintojen ja tunnelmien kirjaamista varten.

Jatka lukemista Projektin verkkoviestinnän vaiheet ja painopisteet

Twitter ja yhteisömanagerointi hankkeessa

Twitter on nopeaan keskusteluun ja tiedonvälitykseen muovautunut palvelu, jossa viestintä perustuu 140 merkkiä pitkiin viesteihin eli twiitteihin. Vyyhti-projektin Twitter-tili löytyy osoitteesta https://twitter.com/Vyyhti ja sillä on kirjoittamishetkellä 306 seuraajaa ja 391 seurattua Twitter-käyttäjää.

Vyyhti-Twitter-tili mukailee hankkeen visuaalista ilmettä.
Vyyhti-Twitter-tili mukailee hankkeen visuaalista ilmettä.

Twitter on yksi varteenotettava kanava projektin aihepiireihin liittyvän keskustelun, mielipiteiden ja uutisten seuraamiseen. Vyyhti-tilin 391 seurattua ovat suurelta osin yrittäjiä ja luovan alan toimijoita, jotka twiiteillään usein käsittelevät toiminnassaan ajankohtaisia asioita. Julkaisukanavana Twitter on yksi laajennus projektin verkkonäkyvyyteen, jonka kautta on mahdollista tiedottaa projektin asioista. Twitterissä voidaan myös avata keskusteluja ja kommentoida käynnissä olevia tapahtumia. Twitterin painoarvoa voidaan lisätä, kun projektihenkilöstö käyttää palvelua projektitilin lisäksi omien profiiliensa kautta. Näin anonyymin projektipersoonan ympärille saadaan helpommin lähestyttäviä ihmisiä, jotka voivat viestiä omalla tyylillään ja jakaa eteenpäin projektiin liittyviä twiittejä ja toistensa päivityksiä.

Yksi esimerkki Twitterin hyödyntämisestä Vyyhti-projektissa on Kulttuuri rakentaa uutta maata -seminaarin Twitter-aktiivisuus, joka on tallennettu Storify-palveluun osoitteeseen http://storify.com/linkola/kulttuuri-rakentaa-uutta-maata. Koosteessa nähdään, kuinka projektisuunnittelija Linkola on julkaissut Twitterissä havaintoja ja poimintoja seminaarin tapahtumista, ja kuinka muut Twitterin käyttäjät ovat reagoineet viesteihin. Myös Vyyhti-tilin kautta on twiitattu eteenpäin erityisesti projektiin liittyviä asioita. Toinen esimerkki liittyy Creative Entrepreneurship for a Competitive Economy -seminaarin, jossa Twitter oli erittäin aktiivinen taustakanava. Myös tämän tapahtuman Twitter- ja verkkoaktiivisuudesta löytyy Storify-palvelulla rakennettu kooste osoitteesta http://storify.com/linkola/creative-entrepreneurship-for.

Twitteriä hyödynnettiin myös projektin alkuvaiheessa, kun haluttiin kevyellä verkkohaastattelulla saada näkökulmia luovan alan yrittäjyyden erityispiirteisiin.

Jussi Linkola on Vyyhdin paras työtoveri

kevätju_jussi
Vyyhdin paras työtoveri Jussi Linkola

Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkola valittiin Vyyhdin parhaaksi työtoveriksi. Valinta suoritettiin hankkeen kevätjuhlissa, joita vietettiin aurinkoisella kattoterassilla Metropolian Albertinkadun saunatornissa. Parhaan työtoverin kunniakirjan lisäksi huomioitiin paras verkostoituja ja paras tsemppi. Kattoterassilla raikasi myös perinteinen Suvivirsi.

Tilaisuuteen osallistui Vyyhdin projektiryhmä, Reititin-hankkeen Tuomas Korkalainen sekä Vyyhdin kunniaylipäällikön epävirallista virkaa toimittava Milla Laasonen. Vyyhdin projektiryhmän työskentely on ollut läpi hankkeen aktiivista, keskustelevaa ja innostunutta. Projektiryhmään kuuluu Metropoliassa istuvan vakioväen lisäksi myös osatoteuttajat, eli Helka ry sekä Hub Helsinki.

Vaikka työskentely projektiryhmässä onkin antoisaa ja vie hanketta hienosti eteenpäin, on joskus tarve pysähtyä tavoitteettoman ajan äärelle. Tavoitteeton aika antaa mahdollisuuden tutustumiselle ja ajatusten jakamiselle.  Monesti on tarpeen keskustella myös hankkeen ulkopuolisista asioista, sillä nekin vaikuttavat hankkeen jokapäiväiseen arkeen.

Olen henkilökohtaisesti hyvin onnellinen, että saan työskennellä upeiden ihmisten kanssa. Heiltä oppii jatkuvasti tärkeitä uusia asioita ja etenkin asennetta, taistelutahtoa, lempeyttä, ystävällisyyttä ja tarkkuutta.

 

Vyyhti rulettaa ja toivottaa hyvää kevättä kaikille!

Susanna

kevätju_milla
Kunniaylipäällikkö Milla Laasonen
kevätjuhla
Paras tsemppityyppi Susanna Snellman, paras työkaveri Jussi Linkola ja paras verkostoituja Milla Laasonen. Muut parhaat työkaverit, tsempparit ja verkostoitujat kameran takana (Nikita Gavrilenko, Sanna Ristaniemi, Jussi Mankki, Pirjo Tulikukka ja Päivi Savolainen)

 

 

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 6 / Culture and Computer Science -seminaari Berliinissä

Sanna Ristaniemi Berliinissä seminaarissa
Sanna Ristaniemi Berliinissä seminaarissa

Vyyhti osallistui 23.5.2013  jo yhdettätoista kertaa Berliinissä järjestettyyn Culture and Computer science -seminaariin. Seminaarin anti yllätti Vyyhdin monella eri tavalla.

Vyyhdissä on toimittu hankkeen alusta asti kohderyhmälähtöisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Päällimmäisenä on kulkenut ajatus siitä, miten Vyyhdin järjestämä toiminta hyödyttäisi mahdollisimman konkreettisesti hankkeen kohderyhmiä. On löydetty uudenlaisia toimintamalleja, joita luodessa on alusta asti otettu huomioon jatkokäyttömahdollisuudet. Esimerkkinä Shared Gems -peliseminaarikonsepti: seminaaripuhujat ovat nuoria menestyneitä henkilöitä, joihin kuulijan on helppo samaistua. Puhujiksi valikoituu hyviä ja innostavia puhujia, jotka luovat yhdessä kokonaisuuden, josta on helppo ammentaa konkreettisia hyötyjä. Shared Gems välttää myös haalimasta puhujia statusperiaatteella vain sen takia, että paperilla näyttää hienolta tai uskottavalta jos puhujana on ylätason tärkeä edustaja. Puhujan tärkeys pitää omasta mielestäni määritellä aina kohderyhmän mukaan.

Jatka lukemista Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 6 / Culture and Computer Science -seminaari Berliinissä

Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Olemme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa paraikaa työmatkalla Berliinissä. Olemme saaneet osallistua Culture and Computer -seminaariin sekä päässeet mitä uskomattomampiin ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin.

Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla "taviksilta" suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman
Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman

Seuraa blogikirjoitusten pieni sarja tekemistämme huomioista verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden suhteen:

Jatka lukemista Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Nuorten Kevät -teemaseminaari

Me Vyyhtiläiset kävimme tutustumassa ELY-keskuksen ja Opetushallituksen järjestämään yhteisseminaariin, jonka keskeisenä teemana olivat nuoret ja nuorten pärjääminen nyky-yhteiskunnan paineissa. Seminaari poikkesi mielestäni tavanomaisista ”pönötysseminaareista”, sillä paikalla oli myös runsas joukko nuoria ja värikkäitä hanketyöntekijöitä. Seminaari esitteli eri hankkeiden aikaansaannoksia ja antoi myös hyvän mahdollisuuden tutustua näiden tekijöihin.

Vyyhti-hanke oli edustettuna Vyyhtipelin muodossa. Lyhyet pelisessiot (2x30min) tempaisivat mukaansa uteliaita vieraita, jotka alkuun ihmettelivät jättimäistä pelilautaa. Vyyhtipeli ei ollut tilaisuuden ainoa lautapeli, nimittäin ARMI-hanke oli kehittänyt itselleen oman lautapelin, jonka avulla pystytään sparraamaan nuoria esimerkiksi työnhaussa.

Jatka lukemista Nuorten Kevät -teemaseminaari

Vyyhtipeli esillä Nuorten Kevät -teemaseminaarissa

Uudenmaan ELY-keskuksen ja Opetushallituksen järjestämä Nuorten Kevät -teemaseminaari pidettiin eilen, 21.5.2013, kongressikeskus Paasitornissa, Helsingissä. Paikalle oli kokoontunut nuorten hyvinvointiin keskittyvien ESR-hankkeiden henkilöstä ja muita aiheesta kiinnostuneita osallistujia. Tilaisuuden tarkoituksena oli hanketoimijoiden verkostoituminen ja hankkeissa syntyneiden tulosten esittely.

Tapahtumaa oli juontamassa Pilvi Kallio Metropoliasta yhdessä kahden pääkaupunkiseudun lukiolaisen kanssa.
Tapahtumaa oli juontamassa Pilvi Kallio Metropoliasta yhdessä kahden pääkaupunkiseudun lukiolaisen kanssa.

Jatka lukemista Vyyhtipeli esillä Nuorten Kevät -teemaseminaarissa

Jori Pitkäsen blogikirjoitus: Elämää hankkeen jälkeen

Jori Pitkänen oli mukana järjestämässä ja ohjaamassa Vyyhdin pelifasilitointikoulutusta Teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoille yhdessä Sanna Ristaniemen kanssa. Koulutus juurrutti Vyyhdissä kehitettyä pelifasilitointimallia Metropoliaan. Jori kirjoitti ajatuksistaan blogikirjoituksen:

Elämää hankkeen jälkeen
Ideoidaan hanke. Laitetaan hankkeeseen paljon mielettömiä, suorastaan briljantteja toimintamalleja ja luodaan hankkeen aikana osaamista ja ideoita, joissa yhdistetään osaamista, jota ei ole aikaisemmin yhdistetty. Saadaan rahoitus (Jes!), ja toteutetaan hanke juuri niin erinomaisesti kuin suunniteltiinkin. Hankkeen loputtua pakataan syntyneet ideat, toimintamallit ja tulokset kassiin, laitetaan kassi kiinni ja toivotaan, että ehkä joskus joku sen avaa ja nämä ideat, toimintamallit ja tulokset vielä näkisivät päivänvalon. Tyypillinen suomalainen hanketarina? Jos kahvipöytäkeskusteluja saa uskoa, näin usein käy.

Jatka lukemista Jori Pitkäsen blogikirjoitus: Elämää hankkeen jälkeen

Vyyhti jamittelee vieläkin @ Game Jam

Game Jamia on nyt takana 31 tuntia. Jäljellä viiden tunnin loppurutistus. Osalla ryhmistä peli on jo siinä vaiheessa, että viimeiset tunnit voidaan käyttää yksityiskohtien hiomiseen. Joillakin peli vaatii vielä muutamia elementtejä toimiakseen. Kaikki tiimit kuvaavat Game Jamia hyödylliseksi mahdollisuudeksi kokeilla, kehittyä, verkostoitua ja tavata samanhenkisiä ihmisiä.

Kello: 16:00
Paikka: Toimintakeskus Happi
Tehtävänanto: suunnittele ja toteuta peli 36 tunnin aikana.
Pelien yhteinen teema: Ilmapallo
Aikaa jäljellä: 5 tuntia.

Jatka lukemista Vyyhti jamittelee vieläkin @ Game Jam

Vyyhti Jamittelee!

Toimintakeskus Hapessa on pöhinää. Noin 20 nuorta pelialan ammattilaista, opiskelijaa ja harrastajaa saapuivat aamuvarhaisella toimintakeskus Hapen tiloihin tarkoituksenaan tuottaa kolmessa eri tiimissä pelejä aivan alun ideasta valmiiksi peliksi asti. Aikaa koko prosessiin on huimat 36 tuntia. Kirjoittaessani tätä blogikirjoitusta tiimit ovat työskennelleet noin kuusi tuntia. Vielä noin 30 tuntia aikaa tehdä unelmien peli!

SG2013_1_n
Minni Wiitala toivottaa tervetulleiksi Game Jamin osallistujat 27.4.2013 kello 9 aamulla. Kaikkien pelien teemana on ilmapallo. Edessä 36 tunnin rutistus. Kuva: Otso Kaukomies

Jatka lukemista Vyyhti Jamittelee!

Ajatuksia oman osaamisen jakamisesta

Oman osaamisen jakamisen tärkeys on noussut esille Vyyhti-hankkeessa tällä viikolla useaan otteeseen. Hyväksi todettujen toimintamallien ja kokemuksen tuoman varmuuden opettaminen eteenpäin tuo hyvää pöhinää, luo jatkuvuutta ja oman ammatin ja työnkuvan arvostusta. Parhaimmillaan hyvien asioiden jakaminen tuloutuu takaisin hyvän mielen lisäksi myös lisääntyneenä myyntinä.

Kokemuksen, oman työskentelyn ja ammatin ”salaisuuksien” opettaminen eteenpäin oli vahvana teemana haastatellessani kultaajamestari Raimo Snellmania aikasemmin tällä viikolla. Mikä on se piste, johon asti omaa osaamista on hyvä ja tarpeellinen jakaa? Mestari kertoi tarkoin varjeltujen salaisten ”reseptien” jakamisen olevan tärkeää siihen asti, että uudet innostuneet tekijät osaavat tarpeeksi soveltaakseen oppimaansa oman työnsä tukena. Uuden oppiminen synnyttää uusia tekniikoita ja nostaa jatkuvasti ammattikunnan osaamista uudelle, korkeammalle askelmalle.

Jatka lukemista Ajatuksia oman osaamisen jakamisesta