Hankkeen itsearviointi – tuloksia ja huomioita

Tämän viikon tiistaina, 10.12.2013, pidettiin Vyyhti-hankkeen kolmas ja viimeinen itsearviointitilaisuus. Toiminnan arviointia ja korjausliikkeitä tapahtuu luonnollisesti koko ajan projektin edetessä, mutta on tärkeää, että projektin toimintaan osallistuvat henkilöt varaavat säännöllisesti aikaa syvälliselle ja perinpohjaiselle arvioinnille.

Vyyhti-hankkeen itsearvioinnissa käytettiin Metropolia Ammattikorkeakoulussa kulttuurin ja luovan alan klusterissa ennen hankkeen alkua kehitettyä arviointimallia. Arviointi perustuu projektihenkilöstön ja lähimpien sidosryhmien täyttämään itsearviointikyselyyn, tulosten kokoamiseen ja yhteiseen arviointikeskusteluun. Itsearviointi suositellaan tehtäväksi säännöllisesti projektin kuluessa, ja Vyyhti-hankkeessa arvioitu vuosien 2011, 2012 ja 2013 toimintaa. Arviointimallia on kehitetty edelleen, mutta Vyyhti päätti vertailukelpoisuuden vuoksi pitäytymään samassa mallissa, jolla arviointi aloitettiin. Seuraavaan presentaatioon on koottu Vyyhti-hankkeen itsearviointikyselyn tulokset vuotta 2013 koskien:

Itsearvioinnin tulokset ovat varsin myöteisiä. Useimmissa kohdissa vastaajien arviot ovat positiivisia ja yksimielisä. Joissain kohdissa löytyy pientä hajontaa, joka purkutilaisuudessa selittyi kysymyksen epätäsmällisyytenä tai tulkinnanvaraisuutena. Keskustelua kuitenkin syntyi, joten kyselyä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana projektityön eri puolia avatessa. Henkilökohtaisesti koen, että kyselyssä on liian paljon kysymyksiä, minkä vuoksi purkutilaisuus uhkaa muodostua kalvosulkeiseksi. Uskon, että kysymyksiä karsimalla voitaisiin purkutilaisuutta keventää ja päästä syvemmin käsiksi niihin asioihin, joista todella pitäisi keskustella.

Vyyhtipeli itsearvioinnissa

Vyyhtipeli on hankkeessa kehitetty fasilitoitu hyötypeli. Oli luonnollista kokeilla peliä myös itsearvioinnissa, eli kohdistaa pelin mahdollisuudet sen synnyttänyttä projektia kohti.

Pelissä projektitoimijat jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka lähtivät tavoittelemaan pelilaudalta kahta omaa tavoitettaan. Varsinainen arviointiosuus oli piilotettu JUMI!-tehtävien taakse, ja kysymykset liittyivät suurelta osin hankkeen tulosten jalkauttamiseen ja hyödyntämiseen hankkeen päättymisen jälkeen. Peli toimi menetelmänä hieman brainstormauksen tapaan, eli nopeasti ratkaistaviksi esitetyt pulmat kannustivat pelaajia ideoimaan nopeasti, jatkamaan toistensa ideoita ja tuottamaan yllättäviä ratkaisuja. Pelitilanne nopanheittoineen ja siirtojen ja strategioiden miettimiseen laukaisi ylimääräistä jännitystä ja laski kynnystä ajatusten esittämiseen.

Pelin jälkeen pidetyssä purkusessiossa käytiin vielä yhteisesti läpi, mitä asioista pelissä sivuttiin ja mitä voitaisiin ottaa jatkotyöstöön esimerkiksi keväällä 2014, kun hankkeen tuloksia aletaan paketoida ja levittää nykyistä suunnitelmallisemmin.

Kehutuoli

Itsearvioinnin kolmas osa oli kokeilu, jota kukaan projekin jäsen ei ollut aiemmin käyttänyt vastastaavassa yhteydessä. Huoneen keskelle asetettiin tuoli, jolle jokainen ryhmän jäsen kävi vuorollaan istumaan, ja muut antoivat henkilölle ainoastaan positiivista palautetta. Tätä ei kenties voida pitää virallisena arviointimenetelmänä, mutta päättymmässä olevan yhteistyön kokoajana kehutuoli koettiin miellyttävänä ja yhteishenkeä vahvistavana työkaluna.

Yleisinä huomioina voisi mainita, että osallistujat yllättyivät siitä, kuinka syviin huomioihin ”pelkkä” yhdessä työskenteleminen voi johtaa. Lisäksi todettiin projektissa työskentelevän ihmisiä, joiden osaaminen ja luotainen tapa työskennellä täydentävät toisiaan.

Jaa juttu eteenpäin: