Maaliskuinen aurinko on omiaan saamaan katseen suuntaamaan kohti tulevaa kevättä ja kesää. Olen syntynyt keväällä ja joka vuosi ensimmäisen kevätauringon pilkahtaessa herään ikään kuin uudelleensyntyneenä talviunesta. Rakastan kevään liian kirkasta valoa, kimaltelevaa hankea, ensimmäisiä pisamia ja auringon antamaa elinvoimaa sekä lupausta pian vettä tippuvista räystäistä.

Paras ystäväni vitsailee kanssani aiheesta joka vuosi. Hän vihaa kevättä. Tänä vuonna ystäväni sanoi ensimmäistä kertaa odottavansa innolla väritöntä ja lumetonta katukuvaa, sillä hän on ollut pienen vauvansa kanssa suurimmaksi osaksi sisätiloissa koko talven. Kevät antaa siis toivoa hänellekin pidemmistä päivistä ulkona ja ensimmäisistä hiekkalaatikkoleikeistä.

Katson kevään Vyyhtipeli -kalenteria. Joka viikko tapahtuu jotakin, monta peliäkin on sovittuna. Ensi viikolla pääsemme pienellä porukalla pelifasilitoinnin ja tapahtumien pelillistämisen kimppuun. Olen onnellisen hykertelevä ajatuksesta, että niin moni osallistuja pääsee kokeilemaan peliä kanssamme tänäkin keväänä!

Muutamia pelejä mahtuu vielä keväälle. Jos siis kaipaat kevääseen piristysruisketta, ongelmanratkaisua tai uusia ideoita, kysele mahdollisuudesta tilata meidät pelaamaan yhteisösi kanssa. Kevätihmisyys voi yllättää sinutkin Vyyhtipelin muodossa!

t. Sanna