Vyyhti innovoi kestävästi

Vyyhti oli edustettuna tänään Metropolia Ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipisteessä järjestetyn KIT-tapaamisessa. Tapaamisen aiheena olivat Metropolian painoalat. Ohjelmassa oli keskustelua painoaloista ja hanke-esittelyjä painoaloittain.

Metropolian koulutuksen ja siihen kytkeytyvän KIT-toiminnan painoalat ovat tiivistetysti:

Ihmisläheinen metropolielämä – kulttuuristen, fyysisten, sosiaalisten ja virtuaalisten kaupunkiympäristöjen kehittyminen kaupunkilaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Metropolia tukee tätä tuottamalla osaajia ja osaamista alueelle sekä kehittämällä uusia toimintamalleja yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Ubiikki hyvinvointi – hyvinvointiratkaisut, joissa tekniikka on integroituna näkymättömäksi osaksi kokonaisprosessia. Metropolia tukee tätä etsimällä ja tuottamalla uusia ratkaisuja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi.
Kestävä innovointi – kyky kehittää ja viedä käytäntöön uusia, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Metropolia osallistuu tähän parantamalla opiskelijoiden, henkilökunnan ja kumppaneiden innovointiosaamista sekä siihen liittyvällä aktiivisella innovaatioprosessien tutkimisella ja kehittämisellä.
Kilpailukykyiset toimintakonseptit – tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden kannalta globaalisti menestyskykyisiä tuotteita palveluja ja prosesseja. Metropolia tukee metropolialueen pitkän aikavälin menestystä tuottamalla konseptoinnin osaajia, osaamista ja innovaatioita.

Vyyhti-hanke oli asetettu ”kestävä innovointi” -painoalan alle. Tämä asetti vaatimuksen pohtia hanke-esittelyssä eritoten kestävän innovoinnin ilmentymiä käytännön hanketyössä.

Tilaisuudessa esittelemäni aineistot Vyyhti-toiminnasta ja muutamista kehittämistämme tuotteista löydät SlideSharesta.

Vyyhtinä emme ole kestävän kehityksen hanke. Edustamme tässä kontekstissa ehkäpä eniten taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää innovointia:

  1. Olemme hankkeen aikana työstetyissä opintojen, välineiden ja menetelmien kehitysprosesseissamme nostaneet ketteryyden ja kokeilukulttuurin avainasemaan. Tuotamme koulutuksia aidosti kohderyhmiemme tarpeisiin. Jos jokin hyvältä vaikuttaneen idean käytännön toteutus ei toimikaan osallistujien näkökulmasta, olisi kestämätöntä väkisin yrittää tehdä siitä valmis, paketoitu opintokokonaisuus / väline / menetelmä.
  2. Pohdimme kehittämistyömme tulosten juurrutusmahdollisuuksia eri organisaatioihin taloudelliselta kannalta. Jos jokin valmiiksi hankkeen aikana kehittämämme väline, opintojakso tai menetelmä vaatisi runsaasti resursseja loppukäyttäjältä, ennen kuin sitä voisi hyödyntää, eikä hankkeen jälkeen tällaista resurssia olisi tarjolla, on kestämätöntä odottaa organisaatioilta (etenkään pieniltä), että niissä innostuttaisiin hyödyntämään kehitystyömme tuloksia.

Lopuksi on hieman röyhistettävä rintaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun KIT-toiminnan strategisissa linjauksissa on mainittu YAMK-tutkinto-opiskelijoiden roolin vahvistaminen KIT-toiminnassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan lopputyön tekijöitä mukaan hanketyöhön. Vyyhdissä tämä on realisoitunut jo parhaalla mahdollisella tavalla – vakituisen Vyyhti-tiimin kaikki jäsenet ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Siis alumneja kulttuurituotannon ja mediatuotannon koulutusohjelmista. Huraa! Hyvin ovat koulutusohjelmat innovointi-, tulevaisuusskenarointi- ja kehittämistehtäväopintojaan toteuttaneet. Tämä on mielestäni myös kestävää toimintaa.

Nämä ajatukset ovat vain projektipäällikön kevyitä aavistuksia siitä, mitä painoala ”kestävä innovointi” mahdollisesti voisi tarkoittaa käytännön hanketyössä. Keskustelut toivottavasti jatkuvat monilla foorumeilla.

Jaa juttu eteenpäin: