Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Kirjoittaja: Jaakko Blomberg

Aluksi

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta sellaiselle. Luovaa alaa ylistetään Suomen tulevaisuuden toivona ja lehdistä saa lukea menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat tehneet miljoonia alalla. Mutta mitä se käytännössä on? Siitä harvalla ihmisellä on selkeää käsitystä, jos ei itse ole lähtenyt usein niin kivikkoiselle, mutta yhtä aikaa mahtavalle luovan alan yrittäjän polulle.

Tämä selviytymisopas perustuu ennen kaikkea luovan alan yrittäjien omiin kokemuksiin – niin omiini kuin monien muiden – ja sen tavoitteena on antaa karkea käsitys siitä, mitä luovan alan yrittäjyys käytännössä on. Kaikki alkaa tietysti ideasta, mutta miten se muutetaan elannoksi? Matkalla on monta muttaa ja hyppyä tuntemattomaan, jotka saattavat helposti tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta ei se niin vaikeaa ole.

Omasta historiastani löytyy yrittäjämaista toimintaa niin toiminimen, osuuskunnan, osakeyhtiön kuin yhdistyksen muodossa. Tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteisöllisiin tapahtumiin erikoistunut Yhteismaa ry, jota olen ollut perustamassa vuonna 2012. Matka sinne on kuitenkin ollut pitkä, eikä yrittäjyys aina olekaan helppoa. Vastoinkäymisten keskellä on hyvä muistaa, että harva yritys menestyy heti. Silti se usein on kaiken sen vaivan arvoista.

Mikä luovan alan yrittäjyys?

Nykyään puhutaan paljon luovan alan yrittäjyydestä, mutta mitä se oikeastaan on? Siihen ei ole selkeää vastausta ja monet alalla työskentelevät ihmisetkin näkevät asian eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee siihen kuuluvan seuraavien alojen:

  • animaatiotuotanto
  • arkkitehtipalvelut
  • elokuva- ja tv-tuotanto
  • kuvataide ja taidegalleriat
  • käsityö
  • liikunta- ja elämyspalvelut
  • mainonta ja markkinointiviestintä
  • muotoilupalvelut
  • musiikki ja ohjelmapalvelut
  • peliala
  • radio- ja äänituotanto
  • taide- ja antiikkikauppa
  • tanssi ja teatteri
  • viestintäala

On tietenkin selvää, että myös muilla aloilla kuin edellä mainituilla tarvitaan luovuutta. Ja toisaalta ns. luovilla aloilla on myös paljon tekemistä, joka ei ole luovaa. Yhdistävä tekijä luovalle taloudelle on kuitenkin aineettoman pääoman nouseminen tärkeäksi tuotannon tekijäksi materiaalisen pääoman rinnalle.

Nyt luovan alan yrittäjyydelle on entistä enemmän kysyntää. Samaan aikaan digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet uusille innovaatioille.

Miksi luova ala on nyt sitten nousussa? Taustalla on monta tekijää: nopea teknologioiden kehittyminen ja globalisaatio pakottavat niin julkisen kuin yksityisen sektorin siirtymään valmistusteollisuudesta yhä enemmän palveluiden ja innovaatioiden tarjoamiseen. Myös talouskriisi ja ekologisten arvojen merkityksen kasvu ovat tuoneet entistä vahvemmin esiin kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin. Nyt luovan alan yrittäjyydelle on entistä enemmän kysyntää. Samaan aikaan digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet uusille innovaatioille. Ihmisten ja tiedon verkostoituessa tarvitaan myös uusia ajattelutapoja, joita juuri luovat alat voivat tarjota.

Luovan alan toimijat ovatkin entistä tärkeämpi kilpailuvaltti kaupungeille. Sen lisäksi, että alan merkitys työllistäjänä kasvaa koko ajan, houkuttelee kulttuurin ja luovuuden kukoistaminen paikalle niin uusia asukkaita kuin matkailijoita. Luova alassa nähdäänkin myös Suomen tulevaisuus monessa mielessä. Nyt jos koskaan on aika lähteä yrittäjäksi luovalle alalle.

Idea

Kaiken a ja o luovan alan yrittäjyydelle on tietenkin idea. Mikä on se juttu, jolle on tarvetta ja kysyntää ja joka tuo jotain uutta tähän maailmaan? Ole avoin: idea voi tuntua hullulta, mutta niin usein on, ennen kuin joku toteuttaa sen. Tärkeintä on, että sinä uskot siihen.

Ilman ideaa ei synny mitään, mutta pelkkä idea ei ole vielä mitään

Usein ideasi ei ole ainutlaatuinen. Onkin hyvä pitää mielessä, että luultavasti joku toinen on saanut saman idean jo ennen sinua. Katso siis, mitä muut ovat jo tehneet tai ovat tekemässä. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Testaa ideaasi: kysy mielipiteitä, opi muilta, kyseenalaista ideasi ja muokkaa sitä tarpeen mukaan. Harva idea on valmis heti syntyessään ja monet niistä eivät ole toteuttamiskelpoisia. Yrittäjän täytyy ottaa huomioon lukuisia eri asioita, joten suin päin kannattaa harvoin lähteä mitään tekemään.

Toisaalta nopeus voi olla valttiakin. Yhteismaa ry:n järjestämä, kadut kirppisten ystävistä täyttävä Siivouspäivä – ja sitä kautta koko yhdistys – sai alkunsa Facebook-keskustelusta ja tapahtumaa ryhdyttiin saman tien tekemään ilman sen kummemmin miettimättä realiteetteja. Mukaan kuitenkin otettiin saman tien koko sosiaaliseen mediaan syntynyt yhteisö, joten mielipiteitä ja näkemyksiä saatiin monilta tahoilta. Ja niinpä vain muutamaa kuukautta myöhemmin Siivouspäivää vietettiin onnistuneesti monilla paikkakunnilla.

Vaikka idean merkitystä usein korostetaan, täytyy muistaa, että suurin osa niistä jää toteuttamatta. Ilman ideaa ei synny mitään, mutta pelkkä idea ei ole vielä mitään.

Asenne

Idea is king but execution is King Kong.

Ideoijia löytyy aina, tekijöitä sitäkin vähemmän. Suurin kynnys yrittäjyydessä on ottaa seuraava askel ideasta kohti toteutusta. Se, että lähtee usein lähes tyhjästä tekemään jotain uutta, vaatii omatoimisuutta, uskallusta, epävarmuuden kestämistä – ja paljon työtä.

mikäli todellinen palo tekemiseen puuttuu, ei yrittäjäksi kannata ryhtyä

Se mikä usein erottaakin yrittäjäksi ryhtyneen muista, on asenne. Yrittäjäksi hakeutuvat usein ihmiset, jotka haluavat luoda uutta ja tehdä asioita itse. Mutta kaikille se ei sovi. Jos haluaa turvallisuudentunnetta ja varmuutta elämäänsä, ei yrittäjyys ole välttämättä paras ratkaisu.

Yrittäjyyden alkutaipale on usein kivinen, sillä uutta opittavaa on paljon. Yrittäjä joutuu samaan aikaan sekä kehittämään tarjoamiaan tuotteita, etsimään asiakkaita ja hoitamaan käytännön asioita – ja tulemaan vielä jotenkin taloudellisesti toimeen.

Vanha viisaus onkin, että yrittäjän vapaus tarkoittaa sitä, että saa olla koko ajan töissä. Tai se, että jos haluaa tehdä vain 40-tuntista työviikkoa, kannattaa mennä palkkatöihin. Tottakai poikkeuksiakin on ja yrittäminen voi olla myös sivutoimista ja osa-aikaista työtä – tai enemmänkin harrastus. Mutta mikäli todellinen palo tekemiseen puuttuu, ei yrittäjäksi kannata ryhtyä.

Yritysmuodot

Kun idea, asenne ja tiimi ovat kunnossa, on vuorossa yrittäjyyden muodon valinta. Käytännössä suosituimpia yritysmuotoja ovat toiminimi, osuuskunta ja osakeyhtiö. Takavuosina perustettiin paljon myös kommandiittiyhtiöitä, mutta nykyään niiden osuus uusista yrityksistä on häviävän pieni. Lisäksi yrittäjämäisesti voi toimia myös yhdistyksen kautta – tai vaan puhtaasti yksityishenkilönä, silloin kun tavoitteena ei ole varsinaisesti liiketoiminta, vaan esimerkiksi jonkin projektin toteuttaminen. Mikä sitten on oikea muoto?

Toiminimi on yleisin yrittäjyyden muoto ja sopii ennen kaikkea yksityisyrittäjälle ja ammatinharjoittajalle – eli monelle luovan alan toimijalle. Toiminimen etuja on suhteellisen vaivaton byrokratia. Haittapuolia puolestaan on sen toiminnasta myös henkilökohtaisesti vastuussa oleminen, mutta niin kauan kuin toiminta on pienimuotoista ja vähäriskistä, ei silläkään juuri ole merkitystä.

Osuuskunta on perinteisesti Suomessa suosittu yritysmuoto, joka on viime vuosina nostanut taas suosiotaan – erityisesti luovan alan osuuskuntien yleistymisen myötä. Osuuskunnan jäsenet ovat kaikki tasa-arvoisia ja heillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa sen toimintaan. Osuuskunnan hyviin puoliin kuuluu sen joustavuus: jos siinä on jäseniä vähintään seitsemän, ei osakasta katsota täyspäiväiseksi yrittäjäksi ja hän on oikeutettu esimerkiksi työttömyystukeen. Osuuskunnan etu on myös se, ettei kaikkien tarvitse osallistua käytännön asioihin hoitamiseen. Verrattuna toiminimeen on sen pyörittäminen kuitenkin asteen työläämpää niille, jotka sitä tekevät.

Osakeyhtiö sopii yritysmuodoksi silloin, kun osakkaiden yrityksen eteen tekemät työmäärät vaihtelevat suuresti tai heillä on mahdollisuus sijoittaa siihen erisuuruisia summia. Lisäksi se on omistajilleen verotuksellisesti edullinen muoto, mikäli tuotot ovat suuria ja yrityksellä on paljon omaisuutta. Omistajat voivat myös myydä osuutensa yrityksestä niin halutessaan. Osakeyhtiön omistajat eivät henkilökohtaisesti ole vastuussa yrityksen toiminnasta, mikä tekee toiminnasta myös vähemmän riskialtista yrittäjälle. Huonoihin puoliin kuuluu raskaampi byrokratia sekä perustamisen suuri hinta, sillä yritykseen sijoitettavan osakepääoman pitää olla vähintään 2500 €.

Toiminimi on helppoa muuttaa osakeyhtiöksi, joten monet aloittavatkin ensin toiminimellä ja siirtyvät osakeyhtiöksi sitten, kun toiminta on osoittautunut kannattavaksi ja yrityksellä on tarvetta toiminnan kasvattamiselle tai omistajien määrän laajentamiselle. Valittu yritysmuoto ei olekaan välttämättä lopullinen, vaan sitä voidaan tarvittaessa muuttaa.

Mikäli yrittämisen pääasiallisena tarkoituksena ei ole rahan ansaitseminen vaan enemmän yleishyödyllinen toiminta, on myös yhdistyksen perustaminen mahdollista. Siihen ei vaadita muuta kuin kolme perustajajäsentä sekä tietysti vähän byrokratiaa. Yhdistyksen perustamisasiakirjojen käsittely saattaa kestää kuukausia, yritykset käsitellään sen sijaan paljon nopeammin. Yhdistyksen hyviin puoliin kuuluu se, että sen on helpompi saada apurahoja, kun taas yritysten ei usein ole edes mahdollista hakea niitä.

Aina toiminnan taustalla ei tarvitse edes olla mitään juridista tahoa. Esimerkiksi Kallion seudulla vapaaehtoisvoimin toimiva Kallio-liike on järjestänyt mm. kaupunkifestivaali Kallio Block Partya ja puistokirppiksiä ilman, että se on virallisesti olemassa. Apuna asioiden hoidossa ovat kuitenkin olleet monet yhdistykset ja yritykset, sillä kaikkia asioita ei yksityishenkilönä ole helppoa – tai edes mahdollista – hoitaa.

Käytännön asiat

Mitä yrittäjäksi ryhtyvän sitten täytyy osata? Luonnollisesti oman alan tietotaito täytyy olla hallussa, mutta muuta ei oikeastaan tarvita. Yrittäjyys ei ole niin vaikeaa, kuin monet luulevat, ja vaikka siihen liittyykin paljon uutta opittavaa, ei asoiden hoitaminen mitään mahdotonta rakettitiedettä ole.

Monia luovan alan yrittäjyyttä harkitsevia huolettaa usein käytännön asioiden hoitaminen. Byrokratia ja velvollisuudet saattavat tuntua kohtuuttoman isoilta taakoilta ja moni haluaisi keskittyä luovaan työhön. Ei kuitenkaan kannata säikähtää yrittäjän velvollisuuksia liikaa. Jokainen yrittäjä on joskus joutunut aloittamaan samasta tilanteesta. Apua kuitenkin saa monesta paikasta, eikä kysyvä tieltä eksy.

Yrittäjille tarjotaan nykyään myös paljon erilaisia infoja kursseja niin korkeakoulujen, oppilaitosten, yrittäjiä neuvovien tahojen kuin työvoimatoimiston puolesta. Kurssien sisältö vaihtelee paljon hyvin käytännönläheisistä asioista enemmän omien ideoiden kehittämiseen. Lisäksi Suomi on pullollaan erilaisia yritysneuvojia, joilta voi kysyä neuvoa. Tällaisia tahoja ovat mm. Suomen Yrittäjät ja sen paikallisyhdistykset (Helsingissä Helsingin Yrittäjät). Jotain perustietoa yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa joka tapauksessa hankkia hyvissä ajoin – joko kurssien tai neuvojien kautta tai sitten opiskelemalla itse ja kyselemällä muilta yrittäjiltä.

Usein parhaat neuvot tulevatkin muilta yrittäjiltä, sillä he tietävät, miten asiat oikeasti menevät, kun taas virallisemmissa piireissä asiat pyritään laittamaan enemmän yhteen muottiin. Yksi hyvä esimerkki on liiketoimintasuunnitelma, joka nykyisellään usein käytössä olevassa muodossa soveltuu lähinnä perinteiseen tavaran myymiseen sisäänosto- ja ulosmyyntihintoineen, kun taas luovalle alalle sen soveltaminen voi olla hyvin vaikeaa. Ohjeet ja kurssit antavat kyllä hyviä oppeja kelle tahansa, mutta muodollisuuksien ei kannatakaan antaa haitata liikaa.

Vaikka kaikkea käytännön asioiden kiemuroita ei tarvitsekaan osata, on hyvä tietää perusasiat esimerkiksi kirjanpidosta, arvonlisäverosta, laskutuksesta ja alaan liittyvästä lainsäädännöstä. Kaikki, mikä itselle tuntuu liian vieraalta, kannattaa kuitenkin ulkoistaa. Esimerkiksi kirjanpitoa harvoin kannattaa itse ryhtyä tekemään.

Rahoitus

Iso kysymys luovan alan yrittäjälle on se, mistä saada rahoitusta. Varsinkin aluksi tuki voi olla tarpeen, ja vaikka kestävimmällä pohjalla on selkeästi omaan tuotteeseen perustuvat tulot, ei kaikkia hankkeita voi edes toteuttaa ilman ulkopuolista rahoitusta.

Monet luovan alan yrittäjät pääsevät alkuun starttirahan turvin, mutta ehkä vielä useammat ilman sitä. Starttirahan saaminen nimittäin vaatii sitä, ettei sen hakija tee yrittämisen ohella muuta. Opiskeleminen tai palkkatyöt samaan aikaan eivät ole sallittuja, ja koska ryhtyminen täysipäiväiseksi yrittäjäksi on monille liian iso askel, aloittavat he sen ensin sivutoimisesti – ja ilman starttirahaa. Yritystoimintaa ei myöskään saa aloittaa ennen tukipäätöstä, ja yhdessä muiden rajoitteiden kanssa se tekee tukimuodosta kankean.

Starttirahan ideana on taata yrittäjän elanto siksi aikaa, kun yrittäjyydestä saatava tulot ovat vielä pieniä. Sen myöntämisestä päättää paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto. Starttirahaa maksetaan pääasiallisesti puoli vuotta, mutta pisimmillään sitä voidaan myöntää vuodeksikin.

Vuonna 2014 starttirahan perustuki on 32,66 euroa päivässä, jonka päälle maksetaan työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan lisätukea, jonka suuruus on enintään 60% perustuen määrästä. On hyvä pitää mielessä, ettei starttirahan saaminen myöskään ole mitenkään itsestäänselvyys. Sitä varten täytyy saada hyväksyntä liiketoimintasuunnitelmalle, eikä tuki saa vääristää kilpailua. Aina starttirahaa ei myöskään riitä kaikille uusille yrittäjille.

Tukea voi hakea lisäksi monilta eri tahoilta, kuten Tekesiltä, joka rahoittaa yritysten kehitysprojekteja. Tuen saamisen ehtona on toimiva ansaintalogiikka, kasvuun tähtäävä toiminta sekä tarvittava omarahoitus. Pelkästään Tekesin tuella yritystoimintaa ei siis voi saada käyntiin. Rahoitusta voivat yritysten ohella saada myös korkeakoulut ja tutkimuslaitokset.

Kulttuuripuolella tukea voi puolestaan hakea mm. AVEKilta. Se tukee lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataiteen tuotantoa, kulttuurivientiä, festivaalien ja tapahtumien järjestämistä sekä av-tekijöiden jatko- ja täydennyskoulutusta. Tuen määrä vaihtelee paljon käyttötarkoituksen mukaan.

Mikäli yrittäjämäisen toiminnan taustalla on yhdistys, yksityishenkilöitä tai työryhmiä, ovat apurahamahdollisuudet paljon laajemmat. Suurin osa apurahojen hakuajoista ajoittuu syys-lokakuulle (mm. Suomen Kulttuurirahaston, Koneen säätiön ja TaiKen apurahat pääasiallisesti) ja vuoden alkuun. Hakemusten käsittelyajat ovat usein noin kaksi kuukautta, mikä kannattaa ottaa huomioon toimintaa suunnitellessa. Pienimuotoisempaan tukea kulttuuritoimintaan voi hakea myös kaupungilta. Helsingissä Kulttuurikeskus myöntää mm. kaupunkikulttuuritukea pitkin vuotta erilaisille tapahtumille.

Yritysyhteistyö on myös yksi merkittävä rahoitusmuoto kulttuurialalla. Sponsoreista käydään kuitenkin kovaa kilpailua, ja uudet yrittäjät ovat usein siinä heikoimmilla. Varsinkin rahallista tukea on vaikea saada, kun taas apu tuotteiden ja palveluiden muodossa onnistuu helpommin. Päätökset sponsoroinnista tehdään usein kuukausia tai jopa vuosi ennen hankkeen toteutumista, joten tukea haluavan on syytä olla ajoissa liikkeellä. Yritysyhteistyökumppaneita etsivän tulee aina pitää mielessä se, mitä hän voi tarjota toiselle yritykselle. Vaikka kuinka olisi innoissaan omasta tuotteesta, ei kukaan sitä lähde tukemaan, mikäli siitä ei katsota saatavan konkreettista hyötyä.

Tukimuotoja on monia, ja tärkeintä on kuitenkin, ettei rahoitusta laita liikaa yhden kortin varaan. Ylivoimaisesti suurin osa niin tavoitelluista apurahoista kuin yritysyhteistyökumppanuuksista jää toteutumatta. Joten kannattaa kokeilla eri tapoja ja väyliä, eikä jäädä odottamaan liikaa päätöksiä.

Tuotteistaminen & hinnoittelu

Tuotteistaminen ja markkinointi voi kuulostaa monelle luovan alan yrittäjälle vieraalta alalta – ja sitä se usein onkin. Suomalaisten ongelmana onkin usein osaamisensa tuotteistaminen ja markkinointi – ja tietynlainen vaatimattomuus. Monet katsovat kateellisena, kuinka länsinaapurimme valloittavat maailmanmarkkinoita.

Pyri miettimään selkeitä kokonaisuuksia ja paketteja, joihin potentiaalisen asiakkaan on helppo sanoa kyllä tai ei

Usein luovan alan yrittäjillä on vaikea tuotteistaa palveluitaan. Tarjotaan vähän sitä sun tätä, eikä oikein tiedetä itsekään mitä. Asiakkaan on vaikea tietää, mitä oikeastaan on tarjolla ja mihin hintaan. Pyri miettimään selkeitä kokonaisuuksia ja paketteja, joihin potentiaalisen asiakkaan on helppo sanoa kyllä tai ei. Ja toki niitä voidaan tarpeen vaatiessa sitten muokata, mikäli se on tarpeellista

Palveluiden hinnoittelu on usein aloittelevalle yrittäjälle vaikeaa. Vaikeammaksi sen tekee luovalla alalla entisestään se, että asiakkaiden maksukyky vaihtelee suuresti. On eri asia myydä yksityishenkilölle, yhdistykselle, pienyritykselle tai suurelle yhtiölle.

Hintoja määritellessä kannattaa pitää mielessä, että siihen sisältyy paljon muutakin kuin palkka tehdystä työstä. Työnantajan täytyy pääosin maksaa työttömyyseläkemaksu, joka on suuruudeltaan yli 20%. Samoin kustannuksia tulee muista vakuutuksista, kirjanpidosta, vuokrasta sekä laitteista ja materiaaleista. Usein työtä aiheutuu myös jo paljon ennen myytävän tuotteen tai palvelun valmistamista, mikä on hyvä ottaa huomioon hinnoittelussa.

Yrittääkö vai ei?

Tämän artikkelin tarkoitus on antaa kuva siitä, mitä kaikkea luovan alan yrittäjyys vaatii. Se on totta kai vain pintaraapaisu siitä, mistä oikein on kyse. Mutta jos luovan alan yrittäjyys tuntuu yhtään omalta ratkaisulta, kannattaa sitä kokeilla. Se vaatii vain harvoin suuria investointeja rahan suhteen, mutta voi tarjota sitäkin enemmän. Aina ei edes tarvitse perustaa omaa yritystä. Yksi hyvä vaihtoehto on liittyä johonkin olemassa olevaan osuuskuntaan, jolloin säästyy kaikelta paperisodalta alussa. Eikä se ole maailmanloppu, jos yrittäjyys ei osoittaudukaan omaksi jutuksi. Aina kannattaa kuitenkin yrittää.

Jaa juttu eteenpäin:

Yksi vastaus artikkeliin ”Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle”

Kommentointi on suljettu.