Avainsana-arkisto: yrittäjä

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Kirjoittaja: Jaakko Blomberg

Aluksi

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta sellaiselle. Luovaa alaa ylistetään Suomen tulevaisuuden toivona ja lehdistä saa lukea menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat tehneet miljoonia alalla. Mutta mitä se käytännössä on? Siitä harvalla ihmisellä on selkeää käsitystä, jos ei itse ole lähtenyt usein niin kivikkoiselle, mutta yhtä aikaa mahtavalle luovan alan yrittäjän polulle.

Tämä selviytymisopas perustuu ennen kaikkea luovan alan yrittäjien omiin kokemuksiin – niin omiini kuin monien muiden – ja sen tavoitteena on antaa karkea käsitys siitä, mitä luovan alan yrittäjyys käytännössä on. Kaikki alkaa tietysti ideasta, mutta miten se muutetaan elannoksi? Matkalla on monta muttaa ja hyppyä tuntemattomaan, jotka saattavat helposti tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta ei se niin vaikeaa ole.

Omasta historiastani löytyy yrittäjämaista toimintaa niin toiminimen, osuuskunnan, osakeyhtiön kuin yhdistyksen muodossa. Tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteisöllisiin tapahtumiin erikoistunut Yhteismaa ry, jota olen ollut perustamassa vuonna 2012. Matka sinne on kuitenkin ollut pitkä, eikä yrittäjyys aina olekaan helppoa. Vastoinkäymisten keskellä on hyvä muistaa, että harva yritys menestyy heti. Silti se usein on kaiken sen vaivan arvoista.

Mikä luovan alan yrittäjyys?

Nykyään puhutaan paljon luovan alan yrittäjyydestä, mutta mitä se oikeastaan on? Siihen ei ole selkeää vastausta ja monet alalla työskentelevät ihmisetkin näkevät asian eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee siihen kuuluvan seuraavien alojen:

Jatka lukemista Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Pohdintaa luovan alan yrittäjyydestä ja tuotteistamisesta

Törmäsin Facebookissa erittäin mielenkiintoiseen CITY-lehden blogissa julkaistuun Ola Sundellin kirjoitukseen yrittäjyydestä. Kirjoituksessa pohditaan ohjaako yrittäjyyden tukijärjestelmämme aloittavia yrittäjiä kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen?  Voisivatko aloittavat yrittäjät oppia jotain oleellista sarjayrittäjiltä?

Luovien alojen yrittäjän haasteena on usein selkeästi paketoidun tuotteen tai palvelumallin kehittäminen. Tämän jälkeen vastaan tulee vielä skaalautuvuuteen liittyvät haasteet. Ja päälle vielä yrityksen perustamiseen liittyvät asiat. Onko lähtökohtaisesti ongelmana se miten määrittelemme yrittäjyyttä? Onko yritys syntynyt kun yritys on perustettu ja viralliset asiat hoidettu hyvän tavan mukaan? Vai alkaako yrittäjyys idean heräämisestä ja myynnin aloittamisesta?

”Menestyksen kannalta ratkaisevinta on mitä idealle tapahtuu ennen yrityksen perustamista. Yrityksen perustamisvaiheessa annettava tuki tulee liian myöhään vaikuttaakseen liiketoiminnan menestykseen. Tuotteistaminen, kaupallistaminen ja asiakastyö on oltava jo pitkällä ennen kuin huomion voi kiinnittää muuhun kuin asiakkaalle uuden arvon kehittämiseen”. (Ola Sundell)

Koko City-lehden juttu luettavissa täältä

 

Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 2. osa

Heinäkuu on virallinen kesälomakuukausi, tämän olen nyt todistanut ihan konkreettisesti. Aloitin työt Vyyhdin projektisuunnittelijana helmikuun puolessa välissä, joka tarkoittaa sitä tosiasiaa, että kesälomailut jäivät osaltani aika minimiin. Heinäkuussa on kuitenkin ihan leppoisaa tehdä hommia, sillä muiden poissa ollessa voit organisoida työaikasi melko joustavasti. Aiheesta oli muuten mielenkiintoinen artikkeli Taloussanomien verkkosivuilla, jossa muun muassa mainittiin, että noin 80 % suomalaisista lomailee nimenomaan heinäkuussa.

Jatka lukemista Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 2. osa

Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 1. osa

Olen jo jonkin aikaa pohtinut itsekseni, että mikä oikein yhdistää yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden ajattelua ja toimintalogiikkaa? Itse lähden usein purkamaan asiaa omien ja ystävieni kokemuksien kautta. Olen opintojeni yhteydessä päässyt tutustumaan useisiin luottamustehtäviin ja niistä osa on liittynyt kaupunkiosayhdistykseen nimeltään Artova ry.

Päätin, että tämän asian tiimoilta olisi mukava kirjoitella omia ajatuksia ylös ja jakaa niitä myös Vyyhti-blogimme kautta. Tulen tekemään kesän aikana pienen juttusarjan, jota varten haastattelen yrittäjäystäviäni, kaupunkiaktiiveja ja opiskelijakollegojani.

Jatka lukemista Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 1. osa

Yrittäjän vuoro kysyä

Vyyhti toimii osatoteuttajana Uusimaa-viikolla 2013 Uudenmaan liiton kanssa järjestäessään Kulttuuriseminaaria Helsingin Musiikkitaloon. Seminaarissa pyritään tavoittamaan luvovien alojen osaajia, yrittäjiä ja alasta kiinnostuneita ja tarjoamaan yleisölle ajankohtaista keskustelua, viihdettä ja oikeasti hyödyllistä tietoa. Tarkoitus on kuitenkin tarjota vielä enemmän. Nimittäin kysymys-vastaus –palvelu luovan alan yrittäjille –ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Lähtökohtaisesti luovien alojen yrittäjiä vaivaa tietämättömyys yrityselämän vaatimuksista, mahdollisuuksista ja kovista faktoista. Tarkoituksena onkin nyt tarjota avaimia tähän ongelmaan. Palvelun kantavia ajatuksia ovat muun muassa vaivattomuus, sitoutumattomuus ja matala kynnys. Niimpä palvelu tullaan wiki-pintojen sijaan toteuttamaan sosiaalisessa mediassa. Näin pyritään varmistamaan palvelun ulottuvuus ja upottamaan se osaksi päivittäistä verkkokäyttäytymistä.

Jatka lukemista Yrittäjän vuoro kysyä

Luovan työn tekijä // parfymööri Max Perttula

Minua kiehtovat luovat ihmiset. Miettikääs hetken, että miten tyhjä ja ”bulkki” tämä maailmamme olisi, jos luovia tekijöitä ei olisi olemassa. Toisaalta yhteiskuntamme voisi muistuttaa myös George Orwellin luomaa visiota (Vuonna 1984), mikäli meitä yritettäisiin merkittävästi rajoittaa ajattelussa. Luova tekeminen / ajattelu ei sinänsä tunne rajoja, sitä on kaikkialla. Jopa niinkin ”tylsät” tyypit kuin kirjanpitäjät sen osaavat, siis luovan ajattelun. Vai ettekö muista enää konkurssiin mennyttä yhtiötä nimeltään ENRON? Taisi konkurssissa olla kyse nimenomaan luovasta tavasta toteuttaa ja tulkita kirjanpitolakia. Tämän jälkeen koko luovan kirjanpidon käsite sai ihan uuden merkityksen globaalissa mittakaavassa.  

Intohimoni ei ole missään tapauksessa kirjanpidossa tai taloushallinnossa, tykkään kuitenkin yhteiskunnan laajasta tarkkailusta. Mihin olisi relevantti vetää raja, kun keskustellaan luovasta tekemisestä? Minulle luova tekeminen merkitsee ennen kaikkeaan ihmisiä, jotka kehittelevät ”omia juttuja”, toteuttavat itseään ja luovat uutta. Yleensä luova tekeminen mielletään muotoilijoiden omaksi jutuksi, onhan se helpointa nähdä sitä kautta. Myös muusikko, vaatturi, kultaseppä tai vaikkapa parfymööri ovat luovia tekijöitä.


Mysteerinen Max Perttula

Harva meistä tietää, että maastamme löytyy ihka oikea hajuvesien tekijä, eli niin sanottu parfymööri. Luin joskus vuosia sitten City-lehdestä jutun viitasaarelaisesta ”outolinnusta”, joka oli jo nuorena poikana hurahtanut kosmetiikkatuotteisiin. Itse olen miesten tuoksujen suurkuluttaja ja juttu parfymööristä on jotenkin jäänyt kummittelemaan alitajuntaani. Tein alkuviikosta hieman taustatutkimusta tästä kyseisestä herrasta, joka on siis perustanut oman hajuvesilaboratorion ja työstänyt suuren määrän kaupallisia tuoksuja. Viime vuoden puolelle Max Perttula paljasti Ylen PS-ohjelmassa luoneensa erittäin kalliin tuoksun, jota lähtee markkinoimaan Venäjän maksukykyisille kuluttajille.

Max Perttulan työ parfymöörinä on hyvin taiteellista. Työssä täytyy hallita kemian lisäksi myös luovat ja intuitiiviset puolet. Nenä ja tuoksumuisti ovat tärkeimmät työvälineet ja ne mahdollistavat maisemien, tilanteiden ja yksittäisten tuoksujen rekonstruoinnin. Max kertoo nettisivullaan, että hienon tuoksun luominen on ikään kuin eräänlaista ”selvännäköisyyttä”, jolloin parfymööri aistii valmiin tuoksun mielessään, ennen kuin aloittaa sen suunnittelutyön. On tilanteita, jolloin visio on niin selkeä ja vahva, että tuoksu syntyy tunneissa, mutta joskus tuoksun luomiseen saattaa kuitenkin kulua viikkoja, kuukausia tai jopa vuosiakin. Työssä täytyy olla hyvin kärsivällinen, järjestelmällinen ja ”luova hulluus” on ihan ehdoton, jotta pystyy luomaan jotakin uutta ja uniikkia. Psykologia liittyen tuoksujen aistimiseen ja niiden luomiin mielikuviin on myös tärkeä osa työtä.


Lapsuus, nuoruus ja viikset

Max Perttula kertoo olleensa rutiköyhä koko ikänsä ja uhranneensa kaiken tuoksuvalle unelmalleen. Perheen mukana Ruotsista paluumuuttaneen pojan alkuaika Suomessa oli helvettiä: häntä kiusattiin puutteellisesta kielitaidosta ja ääntämyksestä, ulkonäöstä ja kodin köyhyydestä. ”Ja sitten vielä harrastuksena oli kosmetiikka!” Kiusaaminen kasvatti kuitenkin sisua ja riippumattomuutta, ”yksinäisen suden mentaliteettia”. Sisukkuutta painotti myös isä, jolta Max omaksui isänmaallisen ”Suomi-äijä-asenteen”.

Max Perttula

Elämänsä pahimpana virheenä Max pitää sitä, että kertoi muille homoseksuaalisuudestaan vasta 26-vuotiaana. Hän peitti suuntautumisensa biletyksellä, kulutti hirmuiset määrät alkoholia ja näytteli heteroa. Mielessä oli muuttaminen jonnekin kauas, ja mielessä pyöri itsetuhoisiakin ajatuksia. Tultuaan kaapista ulos hän huomasi pelänneensä asiaa turhaan: perhe suhtautui asiaan loistavasti, ja kavereita tuli jopa enemmän.

Max on ylpeä viiksistään ja rakastaa nahkavaatteita, koska ne sopivat hänelle, tuoksuvat hyvältä ja ovat provokatiivisia. Hajuvesien ohella hän on tehnyt musiikkia ja omia musiikkivideoita, veistoksia ja maalauksia, suunnitellut koruja ja vaatteita ja toiminut omien tuotteidensa mallina. Max on saanut moniaista yrityksistään negatiivistakin palautetta mutta myös valtavasti kannustusta. Kappale Kylähullu jousimies kertoo tekijästä itsestään: hän hyppää ”hälläväliä-innolla” eri projekteihin muiden mielipiteistä välittämättä. ”Ja kaikista tuotoksista näkyy, että mulla on ollut hauskaa niitä tehdessä.”

Lähde: YLE / Jukka Lindfors

 

Suomessa ei tällä hetkellä ole kuin yksi parfymööri, Max Perttula. Koko maailmassa heitä on ainoastaan muutamia satoja, jotka työskentelevät perinteisin menetelmin.

Max Perttulan tuotteisiin voi tutustua tarkemmin hänen hajuvesiyhtiönsä nettisivuilla:
www.maxjoacimcosmetics.com

 

Nikita Gavrilenko
projektisuunnittelija // Vyyhti-hanke
tuoksujen suurkuluttaja

Miten ja miksi minusta tuli yrittäjä?

Alku.
Haluaisinpa aloittaa tämän kirjoittamalla, että tiesin jo alle kouluikäisenä syntyneeni yrittäjäksi, että tunsin kutsumukseni laskiessani naapuruston mukuloiden karkkirahoja. Valitettavasti tämä haavekuva ei pidä lainkaan paikkaansa. Kompuroin monenlaisissa työpaikoissa ja ideologioissa vastustaen vapaan kysynnän ja tarjonnan markkinataloutta viimeiseen asti, ennen kuin lopulta ymmärsin omaa parastani ja perustin yrityksen.

Myös isäni on yksityisyrittäjä, katsottuani vierestä isukkini taistoa koko nuoruuteni, (johon kuului myös 90-luvun lama), päätin ettei ikinä ainakaan tuota. Keksiluokkaisena kakarana valitsin itselleni jotain luovaa ja opiskelin musiikkia. Vannomatta paras, myöhemmin tulin huomaamaan, ettei luovuuden ja yrittämisen yhdistäminen ollutkaan niin utopistista tai kaupallisuus tuhoavaa, kuin nuoruuteni vimmassa julistin.

Jatka lukemista Miten ja miksi minusta tuli yrittäjä?

Taustakartoitusta ja verkkojen kokemista

Ensimmäinen Vyyhti-viikko alkaa olla takana ja työskentely – perustusten valaminen – on käynnistynyt monella rintamalla. Koulutusten suunnitteluun liittyvän työni takia pidän tärkeänä kartoittaa luovan alan yrittäjyyden erityispiirteita kuulla kohderyhmän ja asiantuntijoiden näkemyksiä asiaan liittyen. Laadin listan kysymyksiä, joiden pohjalta pyrin herättämään keskustelua eri verkkovälineissä, ainakin Twitterissä, LinkedIn:ssä ja Google+:ssa. Tavoitteenani on keskustelun kautta saada tietoa ja luoda yhteistoimintaa sekä kokeilla eri verkkovälineiden soveltuvuutta tällaiseen toimintaan.

Ensimmäinen kysymykseni:
Mitä erityispiirteitä on yrittämisessä luovalla alalla?

Jatka lukemista Taustakartoitusta ja verkkojen kokemista