Aihearkisto: Fasilitointi

Fasilitointi on ryhmäprosessien ohjaamista ja helpottamista sellaisten osallistavien työkalujen avulla, jotka tukevat kaikkien ryhmän jäsenten osallistumista työskentelyyn. Nämä Vyyhti-sivuston sisällöt käsittelevät fasilitointia eri näkökulmista.

Viimeiseksi sanaksi jääköön: PELIFASILITOINTI!

Tänään on keskiviikko, 30.4.2014  ja tämä on Vyyhti-hankkeen viimeinen olemassaolopäivä.  Tähän tämä kaikki täällä loppuu. Kaikki, mikä on tehty, on tehty. Kaikki mikä on saavutettu, on saavutettu. Niin, no – paitsi Sannalla, joka vielä pakkaa satoja hankkeen papereita arkistoitavaksi hikipäissään tuossa vieressäni. Joka tapauksessa: viimeisiä viedään.

Ja tämä on myös tietty minun viimeinen työpäiväni. Matkani täällä on ollut lyhyt. Lyhyt, mutta perin antoisa. Olen siltikin täällä nähnyt paljon. Olen varmasti oppinutkin paljon,  mutta sen tajuaminen ja konkretisoituminen tapahtuu monesti hieman myöhemmin, viiveellä. Mutta nähnyt olen paljon. Nähnyt, kuinka täällä Vyyhdissä ollaan oltu niinkuin on hankkeen omille verkkosivuille komeasti kirjoitettukin. Täällä ollaan todellakin toimittu sovittujen arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Ei tyhjänpuhumista, ei isoja sanoja tyhjille saleille. Oltu niinkuin on parhaiten osattu. Hanke on varmasti ollut itsensä kokoinen. Sitä on ollut huikea katsoa sivusta nämä viimeiset puolitoista kuukautta.

Eli olkoon tämä perässä seuraava raporttini tekemästäni työstä Minun viimeinen henkäys Vyyhtihankkeelle:

RAPORTTI 

JOHDANTO

Tämä on raportti työstäni, jonka suoritin Metropolia Ammattikorkeakoulun Vyyhti – verkostot, yrittäjäosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla -hankkeessa ajalla 17.3. – 30.4.2014. Työsopimuksessa työni oli määritetty tutustumaan itse hankkeeseen, sen kaikkiin toimijoihin, hankkeen toimintatapoihin- ja menetelmiin, kohderyhmiin sekä ennen kaikkea tutkimaan hanketyössä käytettyjä fasilitointimenetelmiä – ja kokoomaan saaduista tuloksista Vyyhti-hankkeelle yksi selkeä, Vyyhtimäinen fasilitointimenetelmä hankkeen kohderyhmien käyttöön.

Työnkuvaani kuului myös blogikirjoittelu sekä osallistuminen Kotisatama– prosessin (27.3) suunnitteluun sekä fasilitoimiseen. Olin myös mukana Tiedettä Kampissa kick-off-tilaisuuden (15.4.) suunnittelussa ja fasilitoinnissa.

  1. MATERIAALI FASILITOINNISTA

Tutkittavaa materiaalia löytyi runsaasti Vyyhdin omilta verkkosivuilta, jonne hankkeen toimijat olivat koonneet ja reflektoineet fasilitointikokemuksiaan eri osilta työkentältä artikkeleiksi tai blogikirjoituksiksi. Hanke oli myös toimittanut ja julkaissut kirjan, johon on kerätty useita, eri toimijoiden mikroartikkeleita havainnoistaan fasilitaattorina ja fasilitointimenetelmistään. Fasilitoinnista, pelifasilitoinnista ja Vyyhtipelistä haastattelin Vyyhtipelin suunnittelijoita/pelifasilitaattoreita Susanna Snellmania sekä Sanna Ristaniemeä.

1.2         FASILITOINTI VYYHDISSÄ

Fasilitoitavia prosesseja hankkeessa olivat tarjonneet mm. Arabianrannan yrittäjille suunnatut Yrittäjäaamiaiset, Jussi Linkolan rakentamat Sähköiset jumppakerhot, pelialan yrittäjille ja ammattilaisille sekä opiskelijoille suunnatut Shared Gems- peliseminaarit, sekä kaikille kohderyhmille tarkoitetut Vyyhtipeli-sessiot.

Fasilitointi Vyyhti-hankkeessa oli toimivaa. Hankkeen toimijoiden työkokemukset fasilitoinnista olivat eri laajuiset: osa teki työn varman rutiininomaisesti, osa oli kokemuksiltaan alkumetreillä ja fasilitointimenetelmiä hiottiin vielä muistiinpanoihin palaten. Mutta yhtäkaikki, työ oli varmaa ja hallittua. Fasilitointimenetelmiin keskityttiin ja ennakkovalmistelut tehtiin Vyyhdissä huolella. Menetelmät haluttiin pitää luovina, aktivoivina ja monipuolisina ja niitä kehiteltiin jatkuvasti. Tämä ”uuden, jalostetun idean” käyttäminen loi toki alkuun epävarmuutta, mutta lisäsi motivaatiota pitää oma työ mielekkäänä ja haastavana. Tämä kaikki käy ilmi miltei työpäiväkirjamaisesti kirjoitetuissa blogi- ja artikkelikirjoituksissa hankkeen verkkosivuilla.

Tämä halu kehittää menetelmiä tekee työstä väistämättäkin omaleimaista, mutta sitä on vaikea koota selkeäksi, Vyyhtimäiseksi fasilitointitavaksi – ja näin ollen vaikeaksi jaettavaksi hankkeen kohderyhmien käyttöön. Hankkeen persoonalliset ja innovatiiviset menetelmät ovat niin lujasti sidoksissaan itse vetäjien omaan persoonalliseen tyyliin, että niitä on vaikea kirjoittaa auki selkeäksi, toistettavaksi menetelmäksi. Pääsääntöisesti fasilitointi Vyyhti-hankkeessa on niin sanotusti suoraan kuin oppikirjasta – joten minun oli epäkäytännöllistä yrittää luoda ulkopuolisille jotain, joka on jo luotu ennen Vyyhti-hanketta. Fasilitoinnista on kirjoitettu monia hyviä opuksia ja verkosta löytää helposti hyviä vinkkejä hyvään fasilitointiin.

Mutta se, mikä on silmiinpistävän Vyyhtimäistä, täysin luotu Vyyhti-hankkeessa, ja mikä on täysin omaperäinen fasilitointimenetelmä, on täällä kehitetty ja modifioitu pelifasilitointi. Vastaavaa termiä en ainakaan minä löytänyt tutkimuksen aikana mistään. Fasilitoinnin apuna on käytetty pitkään pelejä ja improvisaatioleikkejä(pelejä), mutta fasilitoitavaa lautapeliä ei löydy muualta kuin Vyyhti-hankkeesta.

  1. VYYHTIPELI, PELIFASILITOINTI, PELIFASILITAATTORI SEKÄ JUMITTAJA!

Susanna Snellmanin suunnitteleman ja yhdessä Sanna Ristaniemen kanssa kehittämän Vyyhtipelin mukana tulee ihan oma tuoteperhe: pelifasilitointi, pelifasilitaattori sekä Jumittaja!

Vyyhtipeli

Vyyhtipeli on fasilitoitava, jättimäinen ongelmanratkaisuhyötylautapeli, joka levitetään lattialle. Pelissä pelaajien päätavoite on saavuttaa oman joukkueen kolme ennalta valitsemaa kohdetta. Pelin aikana pitää ansaita rahaa, jotta tavoitteet saadaan haltuun. Rahaa saadaan vastaamalla menestyksekkäästi JUMI!- ongelmaratkaisukysymyksiin, tai löytämällä rahaa tuottava toimintanappula pelilaudalta.

Peli on päämekaniikoiltaan heitä-noppaa-ja-liiku, kysymys-vastaus sekä hae-ja-tuo – tuttu osin esimerkiksi Afrikan Tähdestä. JUMI!- kysymys on ns. salaman nopea ongelmanratkaisu-mekaniikka: kysymyksen kuulleessaan joukkueen tulee antaa vastaus suorilta käsin spontaanisti, ilman ennakkovalmisteluita. Vastajoukkue toimii vastausten arvottajana, ei pelifasilitaattori (tai Jumittaja!). Vastustajat siis arvioivat, paljon (peli)rahaa vastaava joukkue on ansainnut.

Pelissä pärjää (vastaus)taidoilla, mutta noppa ja erilaiset tapahtumakortit tuovat sattumaa peliin mukaan. Ja joskus on mahdollista, että pelissä ei tapahdu vuoron aikana mitään: joukkue kyllä liikkuu nopan osoittaman verran, mutta on mahdollista, että mitään tapahtumaa ei tapahdu.

Koska pelin sisältö tulee aina itse asiakkaalta, peli on aina uudenlainen. Pelin mekaaninen rakenne toistuu, mutta sisältö (ydinkysymys, teemat yms.) vaihtuvat asiakkaan mukaan. Näin ollen peliä ei voita koskaan samalla taktiikalla, samoilla vastauksilla. Pelin uudelleenpelattavuus on siis todella korkea.

Vaikka aina yksi joukkue voittaa ja toiset häviävät, kaikilla pelissä annetuilla ongelmanratkaisuvastauksista on parhaimmillaan asiakkaalle hyötyä. Vyyhtipelin pelaaminen on aina ensisijaisesti tarkoituksen mukaista (meaningfull play), vaikka se on myös viihdyttävää ja hauskaa. Sillä on aina joku ennalta määritelty funktio.

(Itsessään Vyyhtipeliä pelattiin 46 kertaa hankkeen aikana. Pelaajia pelissä oli yhteensä 445 kpl.)

Pelifasilitointi

Pelifasilitointi tapahtuu muuten samalla lailla kuin ns. perinteinenkin, mutta pelifasilitaattori (ja Jumittaja!) muuttavat kaiken ennakkomateriaalin fasilitoitavan pelin komponeneteiksi: mm. komponenteiksi, joita pelaajat tavoittelevat voittaakseen pelin; komponenteiksi, jotka helpottavat tai vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista; komponenteiksi, joita suoritetaan tai joiden mukaan toimitaan, jotta pelin tavoite saavutetaan. Fasilitoitava prosessi siis tapahtuu pelin sisällä, pelin muuttumattomien sääntöjen ja mekaniikan/mekaniikkojen rajaamina.

Pelifasilitaattori

Samalla lailla kuin ns. perinteinen fasilitaattorikin, pelifasilitaattori ohjaa ryhmäprosessia pelin sisällä neutraalisti. Hän hallitsee prosessin, mutta sisältö tulee ryhmältä itseltään. Ryhmää aktivoidaan pelin ja pelissä tapahtuvien toiminnallisten tapahtumien avulla. Mutta pelifasilitaattorin on myös hallittava täysin mukana tuoma pelinsäkin: pelin säännöt, aikarajoitteet, käytettävissä oleva mekaniikan sekä ymmärrettävä pelaamiseen ja peleihin liittyvä dynamiikka: mikä on hyvä peli? Mitä ihmisessä tapahtuu, kun hän pelaa? Mitä tarkoittaa ja tapahtuu, kun joku voittaa ja joku häviää? Mitä tunteita liittyy voittamiseen, mitä häviämiseen? Miten tunteet vaikuttavat prosessin dynamiikkaan? Miten pelaamisesta syntyvät tunteet vaikuttavat osallistuvan käytökseen ja ryhmässä olemiseen?

Pelin tuoma energia

Pelitutkijat (mm. Sonja Ängeslevä, Jane McGonigal) ovat listanneet, että pelaaminen nostavat ihmisen kilpailuviettiä, sen sosiaalisuus ja interaktivuus kiinnostavat ihmistä, pelaaminen nostaa myös ihmisen uteliaisuutta ja se nostattaa oman kompetenssin parantamista. Lisäksi pelaaminen on viihdyttävää ja hauskaa ajanvietettä.

Ja pelin sisään rakennettu palautesysteemi antaa välitöntä responssia pelaajalleen: toimintosi joko lähentää sinua kohti tavoitettasi, tai se loitontaa. Pelissä ei pärjää, jollei pelaaja tee jotain. Ja myös se aktivoi aivoja paremmin, että Vyyhtipeli on iso, konkreettinen lautapeli, jota pelataan tilassa seisten, ei istuen staattisesti. Näitä energialatauksia pelifasilitaattori käyttää hyväkseen ohjatessaan ryhmäprosessia fasilitoitavan lautapelin kanssa.

Jumittaja!

Jumittaja! on pelifasilitaattorin työpari. Hän osallistuu materiaalin muuttamiseen peliin tarvittaviksi komponenteiksi. Tärkein työ hänellä kuitenkin on olla pelin ns. dramaturgi: Jumittaja! lukee peliä omalla läsnäolollaan ja vaikuttaa vahvasti siihen, millaisia ongelmanratkaisukysymyksiä ja menetelmiä pelaajat milloinkin kohtaavat. Jumittaja! tarkkailee ja pitää pelin rytmiä ja energiaa koossa: joskus peli saa olla kiihkeää, joskus voidaan rauhoittua, joskus tulee vaikeita kysymyksiä, joskus helpompia yms. Jumittaja! myös dokumentoi omalta osaltaan kuulemaansa ja näkemäänsä, ja pitää huolta, että pelissä käytettävät aikarajoitteet tulevat huomioitua.

  1. HUOMIOITA HUOMISEEN

Vyyhtipeli on ihanan simppeli ja muuntautumiskykyinen ja palvelee todella hyvin sille suunnattua toimintatarkoitustaan. Pelin toimivuus on todennettu monien pelikertojen ja niistä saatujen palautteiden kautta. Se on viihdyttävä, mutta sen avulla saadaan yhteisöjen käyttöön hyödyllistä dataa. Pidän kuitenkin Vyyhtipelin suurimpana kysymysmerkkinä ja huomiona pelissä saatujen datojen – Jumi!- vastausten – teknistä dokumentointia. Olen itse kerran yksin fasilitoinut Vyyhtipelisessiota, ja tällöin huomasin että pelin sääntöjen luomat aikarajat ja pelin nostattama kiihkeys pelaajissa aiheuttavat häiriötekijöitä vastauksia kuuntelevalle osapuolelle. Osa vastauksien merkityksillistä sisällöistä hukkuu pelin tuoman tiimellyksen alle: kuuntelevan joukkueen on vaikea kuunnella kun vastapelaajat puhuvat päällekkäin, harhailevat ajatuksissaan, liikkuvat ja elehtivät kehollaan yms. Periaatteessa tämä voi hyvin kuulua pelin – salaman nopean ongelmanratkaisumenetelmän – luonteeseen: jos kerran vastaus annetaan salaman nopeasti, tulee vastajoukkueen reagoidakin siihen salaman nopeasti? Peli varmasti kehittää hyvin pelaajien läsnäoloa ja toisen kuuntelua. Mutta jos ajatellaan, mitä kaikkea asiakas voisi tehdä koko pelistä tallennetuille, esim. auki litteroiduille materiaaleille? Pitäisikö sessiot kokonaisuudessaan tallentaa esim. digitallentimin tai dv-kameroin? Niin että asiakas voisi helposti palata materiaaliin prosessin jälkeenkin, tutkien pelitapahtumia suurennuslasin tai mikroskoopin kanssa? Ja mutta myös on syytä ajatella, miten tallentimien läsnäolo vaikuttaa pelaamiseen/ pelaajiin?

Myös se mietityttää, että millaiseksi resurssikysymykseksi Jumittajan/ työparin käyttö nousee. On ilmeistä, että työparin käyttö pelin aikana on perusteltua, mutta onko aina mahdollista käyttää työparia?

Lisäksi yhdeksi huomion arvoiseksi teemaksi nousee, millainen tulevaisuus hyötylautapeleillä yleensäkin on on-line/verkkopelien maailmassa. Pystyykö lautapeli haastamaan miltei elokuvallisia kokemuksia tarjoavia verkkopelejä? Perinteisten lautapelien lisääntyminen on selvästi nähtävissä aivan perus automarketeissa. Valikoima on laaja ja pelien vaikeustasot vaihtelevat lasten ja perhepeleistä aina aikuisille ja harrastajien makuun sopiville. Mutta tämän päivän tietokone- ja verkkopelit ovat ulottuvuuksiensa huipulla, pelit ovat huikeita kokomuksia – eli voiko lautapeli kilpailla näiden rinnalla?

 

Kiitos ja hyvää yötä. (Hyvää Vappua!)

Veli-Pekka Ristaniemi

 

Vyyhtipelin matkassa: Hankkeen viimeiset pelisessot innostivat Jyväskylässä

Vyyhti-hankkeen päättyessä Vyyhtipeliä on pelattu liki 500 pelaajan kanssa. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja 1.4.2014 järjestettiin hankkeen viimeiset pelisessiot osana kulttuurituottajaksi Jyväskylässä opiskelevan Katri Rahikkalan opinnäytetyön toiminnallista käyttäjätutkimusta. Peleissä keskusteltiin kulttuurisen hyvinvoinnin ja verkostojen rakentamisesta ja tarkasteltiin marginaalielokuvan esittämistä ja kulttuuripalveluverkostojen verkostoja. 

JYVÄSKYLÄ_PELIMATTO
Vyyhtipelin viimeinen pelisessio on alkamassa

Viimeisten Vyyhtipelien aihealueena oli elokuva-alan verkoston luominen ja vahvistaminen sekä keskustelu kulttuurisesta hyvinvoinnista. Pelaajia oli tullut Katrin kutsumana pelaamaan paikallisista yrityksistä, oppilaitoksista ja ELY:ltä. Pelien sisällöt oli luotu yhteistyössä Katrin kanssa etukäteen sopimaan opinnäytetyön  ja Keski-Suomen elokuvakeskuksen verkostoitumistavoitteisiin. Pelirunkoon lisättiin uutena elementtinä ”vihreiden pylpyröiden” yhteyteen minikysymyksiä, jotka antoivat vastauksia opinnäytetyöhön liittyviin aiheisiin. Lisäksi pelissä jaettiin elokuvasuosituksia, joita saatiin tavoitteiden voittamisen palkintona. Elokuvasuositukset oli rakennettu etukäteen sopimaan kuhunkin tavoitteeseen (esimerkiksi tavoitteeseen ”ilo” oli liitetty elokuvasuositukseksi Amelie-elokuva)

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa: Hankkeen viimeiset pelisessot innostivat Jyväskylässä

Työpajafasilitointi

Tapaus Sähköiset jumppakerhot


Johdanto

Käsittelen tässä artikkelissa työpajaympäristössä tapahtuvan perehdyttämisen ja opettamisen piirteitä. Artikkeli pohjautuu suurelta osin kokemuksiini verkkovälineiden perehdytystyöpajoista, jotka ohjasin vuosina 2012 ja 2013.

Mielestäni työpajan pitäminen poikkeaa yleisestä opetustilanteesta, jossa opettaja on valmistellut oppitunnilla käytävät asiat etukäteen opetussuunnitelman ja oppilas- tai opiskelijaryhmän tason ja valmiuksien mukaan. Työpajafasilitointi poikkeaa tästä asetelmasta lähtökohtaisesti siinä, että osallistujajoukko on vetäjälle etukäteen tuntematon. Tämä aiheuttaa ongelmia koulutuksen rakenteen ja sisällön suunnittelulle sekä yllätyksiä itse opetustilanteeseen. Käytän termiä fasilitointi kuvaamaan työpajatoiminnan aktivoivaa pyrkimystä, jossa opettajan tehtävänä on tukea osallistujien käytännön harjoittelua siten, että hän poistaa esteitä oppimiselta sekä antaa ideoita ja suuntaviivoja, joiden avulla oppiminen pääsee tapahtumaan.

Jatka lukemista Työpajafasilitointi

Vyyhti mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista koulutuspelin avulla

Vyyhdin Sanna ja Susanna osallistuvat tänään alkaavaan IT-kouluttajien kevätseminaariin, joka järjestetään käyttäen pelillisiä elementtejä.

”Pelillistäminen eli gamification on jokaisen huulilla. IT-kouluttajien seminaarissa erotetaan jyvät akanoista, hype todellista lisäarvosta. Pelillistäminen ei ole pelkkiä pisteitä ja badgeja, vaan motivoivien rakenteiden suunnittelua oppilaitoksen työkulttuurin tukemiseksi. Miten siis oppimista pelillistetään? Miten oppiminen muuttuu entistä koukuttavammaksi? Miten roolipeleissä eläytymällä opitaan työelämätaitoja ja kaukaisia kulttuureita”?

sanna

Itse odotan tätä seminaaria enemmän kuin innolla. Seminaari jää omalta osaltani Vyyhti-hankkeen viimeiseksi seminaarimatkaksi ja kokoaa hienosti Vyyhtimäisiä toimintamalleja: ei keskitytä vain puhumiseen , vaan tehdään ja koetaan. Osallistujien aktiivisuus ja motivaatio maksimoidaan.

Jatka lukemista Vyyhti mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista koulutuspelin avulla

Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä

Case: Johdanto pelifasilitointiin -kurssi Vyyhdissä

Lataa artikkeli: Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä (PDF)


1. Johdanto

Minut palkattiin Vyyhti-hankkeeseen osa-aikaiseksi peliasiantuntijaksi elokuussa 2012. Tehtävänäni oli toimia Vyyhtipelin pelifasilitaattorina, kehittää peliä ja kirjoittaa aiheeseen liittyviä blogi- ja artikkelitekstejä. Tällä hetkellä olen hankkeen suunnittelija ja työskentelen projektissa kokoaikaisesti.

Vyyhtipeli on 15m2:n kokoinen fasilitoitu hyötypeli, jota pelataan joukkueittain pelifasilitaattorin avustuksella. Pelin on kehittänyt alun perin Susanna Snellman kulttuurituotannon YAMK-opinnäytetyönään työskennellessään Vyyhti-hankkeessa. Vuosien 2012-2014 aikana fasilitoimme Vyyhtipeliä Snellmanin kanssa lukuisia kertoja eri yhteisöissä.

Tarkoitukseni on tässä artikkelissa tarkastella millaisen vastaanoton pelifasilitointikurssi sai Metropolia Ammattikorkeakoulussa eli oppilaitosympäristössä.

Fasilitaattori auttaa ja sparraa ryhmää sekä antaa ryhmän tuottaa sisällön hänen valitsemissaan raameissa ja fasilitoinnin työkaluja hyväksikäyttäen (Kantojärvi 2012, 11). Pelifasilitaattori on fasilitaattorin tavoin neutraali ryhmäprosessin ohjaaja ja fasilitoinnin lisäksi myös pelinvetäjä. Hän on ammattilainen, joka osaa pelattavan pelin säännöt ja osaa johdatella pelaajia kohti parempia tuloksia, myös pelissä.

Jatka lukemista Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä

Ääniteaser pelifasilitointi- artikkelin johdannosta

Vyyhti-hanke lähenee loppuaan, jonka takia Vyyhti-tiimi kirjoittaa kuumeisesti viimeisiä asiantuntija-artikkeleitaan nettisivuillaan julkaistavaksi. Itse olen työstänyt artikkelia nimeltään Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä- Case: Johdanto pelifasilitointiin -kurssi Vyyhdissä.

Sanna äänityksissä Silencion studiolla. Kuva: Susanna Snellman.
Sanna äänityksissä Silencion studiolla. Kuva: Susanna Snellman.

Artikkeli julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä, nyt saatte siitä pienen maistiaisen ääniteaserin muodossa, joka on kyseisen artikkelin johdanto-kappaleesta äänitetty Silencion studiolla.

Teksti ja ääni: Sanna Ristaniemi/ Vyyhti-hanke

Äänitys: Lassi Vierimaa/ Silencio

 

Vyyhti-peli: luovuus irti ja jumittuneet henkilökuviot uusiksi

Kirjoittajat: Pauliina Seppälä & Antti Kirjalainen
Kuvat: Tuula Palaste-Eerola

Seison Helsingissä, Musiikkitalon isossa aulatilassa. Ympärillä seisoo ihmisiä, osa heistä on samaa ryhmää kuin minä, osa katsojia. Osallistun Vyyhtipeliin. Se on tärkeiden ja vaikeiden aiheiden käsittelyä ryhmässä, Afrikan tähti –tyyppisen valtavan pelilaudan päällä seikkaillen. Pelaajia on kymmenkunta, kaksi viiden hengen tiimiä. Olemme valinneet itsellemme päämäärät kartalla, ja etenemme niitä kohti noppaa heittäen ja salaperäisiin luukkuihin astuen. Kun luukkuun astuu, se tulee avata. Siellä on tehtäviä, esimerkiksi ryhmätehtäviä joissa pitää minuutissa keksiä luovia ratkaisuja joihinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Vyyhtipeli_musiikkitalo_kuvitus

Jatka lukemista Vyyhti-peli: luovuus irti ja jumittuneet henkilökuviot uusiksi

Kuullun kaiuttaminen osallistavien menetelmien työkaluna

Kokemuksia Vyyhtipelin fasilitoinnista

Lataa artikkeli:
Kuullun kaiuttaminen osallistavien menetelmien työkaluna (PDF).

Taustaa

Teatteri-ilmaisun ohjaajan työssäni olen jatkuvasti tekemisissä yksittäisten ihmisten, yhteisöjen ja ryhmien kanssa. Käytän siis erilaisia osallistavia, aktivoivia, motivoivia ja rentouttavia harjoitteita sekä menetelmiä lähes päivittäin työssäni. Osallistavia menetelmiä käytetään esimerkiksi työpäivän, kokouksen tai opetuksen piristäjänä sekä uudenlaista ajattelua aktivoivana apukeinona. Nämä menetelmät ovat usein ryhmäkeskusteluun, penkistä ylös nousemiseen tai kirjoittamiseen aktivoivia harjoitteita. Itse määrittelen osallistavat menetelmät laajemmin työkokemukseni pohjalta. Ajattelen osallistavina menetelminä myös monet teatteriharjoitteet ja Vyyhtipelin kaltaiset fasilitoidut pelitilanteet.

Osallistavat menetelmät ovat omiaan ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden hahmottamisessa, koko ryhmän aktivoinnissa myös kehollisesti ja uusia toimintakulttuureja tavoitellessa.

Vyyhtipeli on fasilitoitu hyötypeli (Ristaniemi & Snellman 2012, 18-19), jonka on alun perin kehittänyt Susanna Snellman kulttuurituotannon YAMK -tutkinnon lopputyönään Vyyhti-hankkeelle. Vyyhtipeli kehitettiin aluksi kaupunginosatoimijoiden avuksi ratkaisemaan ongelmia ja lisäämään yhteistoiminnallisuutta eri kaupunginosien välille. Pelistä on olemassa tulostettava lautapeliversio kaupunginosatoimijoille Vyyhdin internet-sivuilla. Nykyään peliä pelataan jättimäisellä pelilaudalla ja fasilitoidusti.

Jatka lukemista Kuullun kaiuttaminen osallistavien menetelmien työkaluna

Fasilitaattorikoulutuksen ajatushelmiä

Osallistuin muutama viikko sitten Metropolia amk:n järjestämälle fasilitoinnin rautaisannos kurssille, jonka vetäjänä toimi Mirko Häyrinen Elevator Oy:stä. Koulutus kesti kaksi päivää ja antoi hyvän koulutuksen tavoin taas potkua omaan työhön. Nyt haluan jakaa kanssanne muutaman ajatushelmen kouluttautumisen antoisuudesta sekä itse kurssin sisällöstä.

Miksi koulutuksissa käyminen on sitten niin antoisaa? Ja miksi uskon, että työnantaja saa vastinetta rahoillensa järjestäessään koulutuksia työntekijöillensä? Molempiin kysymyksiin voi vastata lähes samoilla vastauksilla.

Jatka lukemista Fasilitaattorikoulutuksen ajatushelmiä

Yhteismaa ry esittäytyy

Vyyhti-hankkeen toimintoihinkin osallistunut Yhteismaa ry esittelee itsensä hienon videon välityksellä:

J. Cole: 4 Your Eyez Only streamingwatch full Before I Fall 2017 film

Yhteismaa on sosiaalisiin innovaatioihin erikoistunut yhdistys, joka suunnittelee ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja, tapahtumia ja palveluja. Yhdistys on luonut mm. suositun kierrätyskarnevaali Siivouspäivän. Videolla yhdistyksen toiminnasta kertovat perustajajäsenet Pauliina, Jaakko ja Tanja sekä kaksi Yhteismaan harjoittelijaa.

Joululahjaksi lapsekasta hauskanpitoa

Olen kohta lähdössä lapsuudesta tutulle, legendaariselle joululomalle. Loma on tuttu koulu- ja opiskeluajoilta, jolloin joululomaan tiivistyi mielikuvat kynttilänvalosta, loputtomista pulkkamäkipäivistä, mahakipuisesta suklaansyönnistä, uusien kirjojen ahmimisesta joulupäivänä ja ajasta. Loputtomasta ajasta kalenterissa. Ajasta nähdä ystäviä, sukulaisia ja vain olla. Ennen joululomaa on tehtävä kuitenkin joulusiivous, niin sisäinen kuin ulkoinenkin. 

Olen nyt työskennellyt Vyyhdissä 1,5 vuotta. Olen ollut kuukausipalkkalaisena ensimmäistä kertaa 31-vuotisen elämäni aikana. Vuosi sitten olin vielä peliasiantuntija, nyt hankesuunnittelija. Viimeisen vuoden aikana meillä on vaihtunut projektipäällikkö, tullut uusia työntekijöitä ja olen saanut ihan oikean työläppärin sen miniläppärin sijaan. Jes. Vyyhtipeli on kansainvälistynyt ja sitä on pelattu enemmän kuin ikinä aiemmin, tänä vuonna noin 300 pelaajan voimin. Hurjaa!

Jatka lukemista Joululahjaksi lapsekasta hauskanpitoa

Pelifasilitaattorin ensimmäinen pelikokemus

Tällä viikolla toteutimme projektisuunnitelmaan kirjatun Vyyhti-hankkeen vetäytymisen eli viimeisen itsearviointitilaisuuden. Tilaisuudessa käytiin läpi teettämämme itsearviointi ja pelattiin Vyyhtipeliä. Ensimmäistä kertaa niin, että pelifasilitaattorit Sanna ja Susanna pääsivät myös mukaan pelaamaan. Vetäytyminen tapahtui Veräjämäen kodikkaassa Majatalo Karhussa, jonka olohuoneeseen mahtui jopa Vyyhtipelin jättikokoinen matto! 

Tilaisuudessa oli mukana Metropolian, Hub Helsingin ja Helka ry:n toimijat eli Vyyhdin projektiryhmä. Itsearvioinnin ja purkutilaisuuden jälkeen mukaan tuli myös muutama ohjausryhmäläinen mukaan syömään ja keskustelemaan hankkeen viimeisistä tunnelmista. Vuoden vaihteen myötä osatoteuttajat (Helka ja Hub) jäävät pois tiimistä, Metropolian päädyssä keskitytään vain raportoimaan tuloksia ja tutkimaan hankkeen siirtovaikutuksia. Tunnelma oli todella lämmin, vahvasti ryhmäytynyt ja hieman haikea.

Jatka lukemista Pelifasilitaattorin ensimmäinen pelikokemus