Jaakko oli puhumassa samasta aiheesta Vyyhti-hankkeen lopputapahtumassa, Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarissa. Alla oleva seminaaripuheenvuoro toimii hyvänä johdantona varsinaiselle artikkelille, jossa aihetta käsitellään syvemmin:
Julkaisemme Vyyhti-hankkeen tuloksina kevään 2014 aikana vielä lisää yhteisömanagerointia käsittelevää materiaalia, joten kannattaa pysytellä kuulolla.
Tapahtumatuottaja Jaakko Blomberg käsittelee yhteisömanagerointia ja uutta kaupunkikulttuuria Case Siivouspäivän näkökulmasta Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarissa 6.11.2013:
Seuravassa videossa lehroti Riitta Tikkanen kertoo Kuule, minä sävellän! -hankkeesta.
Yllä listatut merkinnät ovat melko yleisluontoisia kuvauksia eri välineiden ja viestintätavoitteiden yhteensovittamisesta. Tähän merkintään haluan kerätä konkreettisia yhteisömanagerin pikkurutiineja. Nämä ovat tehtäviä, joista voi esimerkiksi päivittäin valita muutaman tilanteeseen sopivan toimenpiteen omalle todo-listalleen. Esimerkkikanavina ovat oma blogi, Twitter ja Facebook sekä muut, muiden omistamat ja ylläpitämät kanavat.
Tämä blogimerkintä on osa Vyyhti-projektin yhteisömanagerointiin liittyvää raportointiosuutta. Blogin kautta raporttia työstetään yhteisömanageroinnin mukaisesti. Toisin sanoen kommentit, vinkit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
Mitkä ovat ne taidot ja valmiudet, joita Vyyhti-projektissa toteutetun yhteisömanageroinnin toteuttajalla olisi hyvä olla? Jos projektin kaikki yhteisömanagerointi olisi yhden ihannehenkilön vastuulla, hallitsisi hän ainakin seuraavat asiat:
Tämä blogimerkintä on osa Vyyhti-projektin yhteisömanagerointiin liittyvää raportointiosuutta. Blogin kautta raporttia työstetään yhteisömanageroinnin mukaisesti. Toisin sanoen kommentit, vinkit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
Sähköiset jumppakerhot ja Facebook-ryhmä
Sähköiset jumppakerhot on yksi Vyyhti-projektissa toteutettu perehdytyskokonaisuus, jolla on tarjottu tukea sosiaalisen median hyödyntämiseen erityisesti luovan alan mikroyrittäjän näkökulmasta. Jumppakerhot ovat tehokkaaseen käytännön harjoitteluun perustuvia muutaman tunnin työpajoja, joissa harjoiteltavat välineet ovat Facebook (henkilökohtainen käyttö, sivu ja ryhmät), blogi, RSS-syötteet ja tiedonhallinta, Google-dokumentit, Twitter, työn- ja ajanhallinta sekä niitä tukevat sähköiset välineet ja LinkedIn. Perehdytyksissä välineitä on lähestytty ja harjoiteltu tavoitteellisen verkkoläsnäolon näkökulmasta, joka tarkoittaa asetettuihin tavoitteisiin pohjautuvaa aktiivista osallistumista www:n ja sosiaalisen median tapahtumiin, jota mitataan, arvioidaan ja kohdennetaan uudelleen arvioinnin perusteella (Linkola 2013, 27). Sähköisten jumppakerhojen taustalla on siis yhteisömanagerin aktiiviseen otteeseen tukeva lähestyminen verkon välineisiin.
Shared Gems 2012 -peliseminaari järjestettiin 1.6.2012. Se oli Vyyhti-projektin tuottama verkostoitumistapahtuma, jossa haluttiin tuoda yhteen nopeasti kasvavan luovan toimialan osaajia, pelikehittäjiä, yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia. Tilaisuudelle haluttiin rakentaa etäosallistumismahdollisuus ja sitä haluttiin markkinoida ja tuoda esiin sosiaalisessa mediassa myös reaaliaikaisesti tapahtuman aikana. Käytettiin seuraavia välineitä ja toimintatapoja.
Twitter on nopeaan keskusteluun ja tiedonvälitykseen muovautunut palvelu, jossa viestintä perustuu 140 merkkiä pitkiin viesteihin eli twiitteihin. Vyyhti-projektin Twitter-tili löytyy osoitteesta https://twitter.com/Vyyhti ja sillä on kirjoittamishetkellä 306 seuraajaa ja 391 seurattua Twitter-käyttäjää.
Twitter on yksi varteenotettava kanava projektin aihepiireihin liittyvän keskustelun, mielipiteiden ja uutisten seuraamiseen. Vyyhti-tilin 391 seurattua ovat suurelta osin yrittäjiä ja luovan alan toimijoita, jotka twiiteillään usein käsittelevät toiminnassaan ajankohtaisia asioita. Julkaisukanavana Twitter on yksi laajennus projektin verkkonäkyvyyteen, jonka kautta on mahdollista tiedottaa projektin asioista. Twitterissä voidaan myös avata keskusteluja ja kommentoida käynnissä olevia tapahtumia. Twitterin painoarvoa voidaan lisätä, kun projektihenkilöstö käyttää palvelua projektitilin lisäksi omien profiiliensa kautta. Näin anonyymin projektipersoonan ympärille saadaan helpommin lähestyttäviä ihmisiä, jotka voivat viestiä omalla tyylillään ja jakaa eteenpäin projektiin liittyviä twiittejä ja toistensa päivityksiä.
Yksi esimerkki Twitterin hyödyntämisestä Vyyhti-projektissa on Kulttuuri rakentaa uutta maata -seminaarin Twitter-aktiivisuus, joka on tallennettu Storify-palveluun osoitteeseen http://storify.com/linkola/kulttuuri-rakentaa-uutta-maata. Koosteessa nähdään, kuinka projektisuunnittelija Linkola on julkaissut Twitterissä havaintoja ja poimintoja seminaarin tapahtumista, ja kuinka muut Twitterin käyttäjät ovat reagoineet viesteihin. Myös Vyyhti-tilin kautta on twiitattu eteenpäin erityisesti projektiin liittyviä asioita. Toinen esimerkki liittyy Creative Entrepreneurship for a Competitive Economy -seminaarin, jossa Twitter oli erittäin aktiivinen taustakanava. Myös tämän tapahtuman Twitter- ja verkkoaktiivisuudesta löytyy Storify-palvelulla rakennettu kooste osoitteesta http://storify.com/linkola/creative-entrepreneurship-for.
Twitteriä hyödynnettiin myös projektin alkuvaiheessa, kun haluttiin kevyellä verkkohaastattelulla saada näkökulmia luovan alan yrittäjyyden erityispiirteisiin.
Vimeo on videoiden julkaisemiseen, jakamiseen ja levittämiseen tarkoitettu verkkopalvelu. Jos projektissa tuotetaan videomateriaalia, on sen näkyvyyden ja levittämisen kannalta hyödyllistä julkaista materiaalit tarkoitusta varten suunnitellussa verkkopalvelussa, joista Vimeo on laadukas ja toimiva vaihtoehto. Projektille voidaan luoda Vimeoon oma profiili, jonka kautta voidaan julkaista kaikki projektiin liittyvä videoaineisto. Näin kaikki materiaali saadaan keskitettyä samaan verkkolähteeseen, jonka työkalujen avulla yksittäisiä videoita voi helposti jakaa ja julkaista osana muita verkkosivuja. Videoista voidaan myös koostaa kokoelmia ja soittolistoja, joiden avulla saadaan esimerkiksi johonkin tapahtumaan liittyvät videot koottua helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.
Facebookin yleistymisen myötä on luontevaa, että projektin toiminnassa hyödynnetään helposti käyttöön otettavissa olevaa Facebookin sivu-toimintoa. Toiminnon avulla projektille voidaan luoda Facebook-läsnäolo, joka ei ole riippuvainen sivun ylläpitäjien henkilökohtaisista Facebook-profiileista. Sivun kautta projektihenkilöstö voi julkaista uutisia, tiedotteita, linkkejä ja vinkkejä, valokuvia ja muita sisältöjä projektin nimissä, jolloin sivun ylläpitovastuuta voidaan jakaa henkilöiden kesken. Vyyhti-projektin Facebook-sivu otettiin käyttöön 9.6.2011 ja se löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/Vyyhtiprojekti. Sivulla on kirjoittamishetkellä 171 tykkääjää, eli 171 Facebook-käyttäjää on tilannut sivun päivitykset omaan uutisvirtaansa. Sivulla on kahdeksan projektihenkilöstöön kuuluvaa ylläpitäjää.
Wikissä työstettyjen yhteisten dokumenttien lisäksi projektissa on hyödynnetty Google Drive -palvelun tarjoamia toimisto-ohjelmia etenkin raporttien ja artikkelien kirjoittamisvälineenä. Google Driven dokumenttisovellus on internetselaimella käytettävä tekstinkäsittelyohjelma, jolla työstetyt dokumentit tallennetaan oletusarvoiseseti Google Drive -pilvipalveluun. Palvelun tekstinkäsittelyominaisuudet ovat huomattavasti wikiä monipuolisemmat, ja sen avulla on esimerkiksi mahdollista työstää samaa dokumenttia usean kirjoittajan kesken yhtä aikaa.
Yhteisömanageroinnin näkökulmasta Google-dokumenttien hyödyntäminen vastaa wikityöskentelyä, eli työn eteneminen vaatii vastuuhenkilön, joka varmistaa, että osallistujat muistavat huolehtia osuudestaan kokonaisuuden edistämisessä. Yksi onnistunut kokeilu oli Yhteisön toimintaa kiihdyttävät ja jarruttavat elementit -yhteisartikkeli, jota kirjoitettiin kahden tiiviin, ennalta sovitun yhteiskirjoitussession aikana. Ennalta kasvotusten sovitut sessiot toteutuivat ja onnistuivat erinomaisesti, kun taas epämääräisemmin sovitut suunnitelmat edistää yhteisiä kirjoitusprojekteja tapaavat jäädä vähemmälle huomiolle.
Siinä missä verkkosivusto ja blogi toimivat ulospäin suuntautuvan viestinnän välineinä on wiki projektitoimijoiden työskentelyalusta. Vyyhti-wikiin on kirjoitettu projektin kokousmuistiot ja pöytäkirjat, tallennettu lomakepohjia ja muita yhteisiä dokumentteja sekä muokattu eri toimenpiteiden suunnitelmia.
Projektin tärkein verkkoviestintäkanava on ollut oma web-sivusto ja siihen liittyvä blogi. Sivustolle on koottu tiivistetysti projektin esittely ja yhteystiedot, tapahtumat ja koulutukset sekä hankkeen edetessä syntyneet tulokset. Oma merkityksensä on blogilla, joka on toiminut tiedotuskanavana sekä artikkelien, videomateriaalin ja erimuotoisten blogimerkintöjen julkaisupaikkana. Verkkosivuille on myös koottu linkit projektin muille verkkokanaville, esimerkiksi Facebook-sivulle ja Twitteriin.
Työstettiin yhteisömanagerointiraporttia ja tutustuttiin ELY-keskuksen raportointi- ja arkistointiaiheiseen koulutusmateriaaliin.
Tiistaina 23.4.
Vyyhti osallistui Metropolian ja Turun AMK:n yhteisen Summit-hankkeen Turun leirille. Summitin tavoitteena on tuotteistaa oppilaitosten kehitystoiminnan tuloksena syntyneitä konsepteja ja tuoteideoita. Vyyhti-teemana Summitissa ideoitiin Sähköisten jumppakerhojen tuotteistamista.
Projektitoimijoiden ensimmäisessä kokouksessa 23.5.2011 projektin sparraajana Metropoliassa toiminut Juhana Kokkonen ehdotti tuotettavaksi mikrokirjan ”fasilitoinnin fasilitoimisesta” (Vyyhti 2011). Fasilitointi on tässä yhteydessä ryhmäprosessien helpottamista erilaisten työkalujen ja menetelmien avulla. Kokkonen tunnisti projektin tavoitteissa ja toimijoiden toimintatavoissa piirteitä, jotka voi suoraan nähdä fasilitoivina. Tavoitteena on esimerkiksi tarjota jäsenille, opiskelijoille ja muille kohderyhmille välineitä, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa, toimimaan tavoitteellisesti yhdessä, oppimaan ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia eikä niinkään tarjota valmiita vastauksia tai ratkaisumalleja. Fasilitoivia menetelmiä käytetään myös ideoinnin sekä ajatusten ja mielipiteiden esille tuomisen välineenä. Kun fasilitoiva toiminta siirretään verkkoympäristöön, aletaan olla hyvin lähellä sitä, mitä yhteisömanageroinnilla ymmärretään. Tai voisi ajatella, että verkossa tehtävä fasilitointi on yhteisömanageroinnin yksi osa-alue.