Avainsana-arkisto: raportti

Viimeiseksi sanaksi jääköön: PELIFASILITOINTI!

Tänään on keskiviikko, 30.4.2014  ja tämä on Vyyhti-hankkeen viimeinen olemassaolopäivä.  Tähän tämä kaikki täällä loppuu. Kaikki, mikä on tehty, on tehty. Kaikki mikä on saavutettu, on saavutettu. Niin, no – paitsi Sannalla, joka vielä pakkaa satoja hankkeen papereita arkistoitavaksi hikipäissään tuossa vieressäni. Joka tapauksessa: viimeisiä viedään.

Ja tämä on myös tietty minun viimeinen työpäiväni. Matkani täällä on ollut lyhyt. Lyhyt, mutta perin antoisa. Olen siltikin täällä nähnyt paljon. Olen varmasti oppinutkin paljon,  mutta sen tajuaminen ja konkretisoituminen tapahtuu monesti hieman myöhemmin, viiveellä. Mutta nähnyt olen paljon. Nähnyt, kuinka täällä Vyyhdissä ollaan oltu niinkuin on hankkeen omille verkkosivuille komeasti kirjoitettukin. Täällä ollaan todellakin toimittu sovittujen arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Ei tyhjänpuhumista, ei isoja sanoja tyhjille saleille. Oltu niinkuin on parhaiten osattu. Hanke on varmasti ollut itsensä kokoinen. Sitä on ollut huikea katsoa sivusta nämä viimeiset puolitoista kuukautta.

Eli olkoon tämä perässä seuraava raporttini tekemästäni työstä Minun viimeinen henkäys Vyyhtihankkeelle:

RAPORTTI 

JOHDANTO

Tämä on raportti työstäni, jonka suoritin Metropolia Ammattikorkeakoulun Vyyhti – verkostot, yrittäjäosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla -hankkeessa ajalla 17.3. – 30.4.2014. Työsopimuksessa työni oli määritetty tutustumaan itse hankkeeseen, sen kaikkiin toimijoihin, hankkeen toimintatapoihin- ja menetelmiin, kohderyhmiin sekä ennen kaikkea tutkimaan hanketyössä käytettyjä fasilitointimenetelmiä – ja kokoomaan saaduista tuloksista Vyyhti-hankkeelle yksi selkeä, Vyyhtimäinen fasilitointimenetelmä hankkeen kohderyhmien käyttöön.

Työnkuvaani kuului myös blogikirjoittelu sekä osallistuminen Kotisatama– prosessin (27.3) suunnitteluun sekä fasilitoimiseen. Olin myös mukana Tiedettä Kampissa kick-off-tilaisuuden (15.4.) suunnittelussa ja fasilitoinnissa.

  1. MATERIAALI FASILITOINNISTA

Tutkittavaa materiaalia löytyi runsaasti Vyyhdin omilta verkkosivuilta, jonne hankkeen toimijat olivat koonneet ja reflektoineet fasilitointikokemuksiaan eri osilta työkentältä artikkeleiksi tai blogikirjoituksiksi. Hanke oli myös toimittanut ja julkaissut kirjan, johon on kerätty useita, eri toimijoiden mikroartikkeleita havainnoistaan fasilitaattorina ja fasilitointimenetelmistään. Fasilitoinnista, pelifasilitoinnista ja Vyyhtipelistä haastattelin Vyyhtipelin suunnittelijoita/pelifasilitaattoreita Susanna Snellmania sekä Sanna Ristaniemeä.

1.2         FASILITOINTI VYYHDISSÄ

Fasilitoitavia prosesseja hankkeessa olivat tarjonneet mm. Arabianrannan yrittäjille suunnatut Yrittäjäaamiaiset, Jussi Linkolan rakentamat Sähköiset jumppakerhot, pelialan yrittäjille ja ammattilaisille sekä opiskelijoille suunnatut Shared Gems- peliseminaarit, sekä kaikille kohderyhmille tarkoitetut Vyyhtipeli-sessiot.

Fasilitointi Vyyhti-hankkeessa oli toimivaa. Hankkeen toimijoiden työkokemukset fasilitoinnista olivat eri laajuiset: osa teki työn varman rutiininomaisesti, osa oli kokemuksiltaan alkumetreillä ja fasilitointimenetelmiä hiottiin vielä muistiinpanoihin palaten. Mutta yhtäkaikki, työ oli varmaa ja hallittua. Fasilitointimenetelmiin keskityttiin ja ennakkovalmistelut tehtiin Vyyhdissä huolella. Menetelmät haluttiin pitää luovina, aktivoivina ja monipuolisina ja niitä kehiteltiin jatkuvasti. Tämä ”uuden, jalostetun idean” käyttäminen loi toki alkuun epävarmuutta, mutta lisäsi motivaatiota pitää oma työ mielekkäänä ja haastavana. Tämä kaikki käy ilmi miltei työpäiväkirjamaisesti kirjoitetuissa blogi- ja artikkelikirjoituksissa hankkeen verkkosivuilla.

Tämä halu kehittää menetelmiä tekee työstä väistämättäkin omaleimaista, mutta sitä on vaikea koota selkeäksi, Vyyhtimäiseksi fasilitointitavaksi – ja näin ollen vaikeaksi jaettavaksi hankkeen kohderyhmien käyttöön. Hankkeen persoonalliset ja innovatiiviset menetelmät ovat niin lujasti sidoksissaan itse vetäjien omaan persoonalliseen tyyliin, että niitä on vaikea kirjoittaa auki selkeäksi, toistettavaksi menetelmäksi. Pääsääntöisesti fasilitointi Vyyhti-hankkeessa on niin sanotusti suoraan kuin oppikirjasta – joten minun oli epäkäytännöllistä yrittää luoda ulkopuolisille jotain, joka on jo luotu ennen Vyyhti-hanketta. Fasilitoinnista on kirjoitettu monia hyviä opuksia ja verkosta löytää helposti hyviä vinkkejä hyvään fasilitointiin.

Mutta se, mikä on silmiinpistävän Vyyhtimäistä, täysin luotu Vyyhti-hankkeessa, ja mikä on täysin omaperäinen fasilitointimenetelmä, on täällä kehitetty ja modifioitu pelifasilitointi. Vastaavaa termiä en ainakaan minä löytänyt tutkimuksen aikana mistään. Fasilitoinnin apuna on käytetty pitkään pelejä ja improvisaatioleikkejä(pelejä), mutta fasilitoitavaa lautapeliä ei löydy muualta kuin Vyyhti-hankkeesta.

  1. VYYHTIPELI, PELIFASILITOINTI, PELIFASILITAATTORI SEKÄ JUMITTAJA!

Susanna Snellmanin suunnitteleman ja yhdessä Sanna Ristaniemen kanssa kehittämän Vyyhtipelin mukana tulee ihan oma tuoteperhe: pelifasilitointi, pelifasilitaattori sekä Jumittaja!

Vyyhtipeli

Vyyhtipeli on fasilitoitava, jättimäinen ongelmanratkaisuhyötylautapeli, joka levitetään lattialle. Pelissä pelaajien päätavoite on saavuttaa oman joukkueen kolme ennalta valitsemaa kohdetta. Pelin aikana pitää ansaita rahaa, jotta tavoitteet saadaan haltuun. Rahaa saadaan vastaamalla menestyksekkäästi JUMI!- ongelmaratkaisukysymyksiin, tai löytämällä rahaa tuottava toimintanappula pelilaudalta.

Peli on päämekaniikoiltaan heitä-noppaa-ja-liiku, kysymys-vastaus sekä hae-ja-tuo – tuttu osin esimerkiksi Afrikan Tähdestä. JUMI!- kysymys on ns. salaman nopea ongelmanratkaisu-mekaniikka: kysymyksen kuulleessaan joukkueen tulee antaa vastaus suorilta käsin spontaanisti, ilman ennakkovalmisteluita. Vastajoukkue toimii vastausten arvottajana, ei pelifasilitaattori (tai Jumittaja!). Vastustajat siis arvioivat, paljon (peli)rahaa vastaava joukkue on ansainnut.

Pelissä pärjää (vastaus)taidoilla, mutta noppa ja erilaiset tapahtumakortit tuovat sattumaa peliin mukaan. Ja joskus on mahdollista, että pelissä ei tapahdu vuoron aikana mitään: joukkue kyllä liikkuu nopan osoittaman verran, mutta on mahdollista, että mitään tapahtumaa ei tapahdu.

Koska pelin sisältö tulee aina itse asiakkaalta, peli on aina uudenlainen. Pelin mekaaninen rakenne toistuu, mutta sisältö (ydinkysymys, teemat yms.) vaihtuvat asiakkaan mukaan. Näin ollen peliä ei voita koskaan samalla taktiikalla, samoilla vastauksilla. Pelin uudelleenpelattavuus on siis todella korkea.

Vaikka aina yksi joukkue voittaa ja toiset häviävät, kaikilla pelissä annetuilla ongelmanratkaisuvastauksista on parhaimmillaan asiakkaalle hyötyä. Vyyhtipelin pelaaminen on aina ensisijaisesti tarkoituksen mukaista (meaningfull play), vaikka se on myös viihdyttävää ja hauskaa. Sillä on aina joku ennalta määritelty funktio.

(Itsessään Vyyhtipeliä pelattiin 46 kertaa hankkeen aikana. Pelaajia pelissä oli yhteensä 445 kpl.)

Pelifasilitointi

Pelifasilitointi tapahtuu muuten samalla lailla kuin ns. perinteinenkin, mutta pelifasilitaattori (ja Jumittaja!) muuttavat kaiken ennakkomateriaalin fasilitoitavan pelin komponeneteiksi: mm. komponenteiksi, joita pelaajat tavoittelevat voittaakseen pelin; komponenteiksi, jotka helpottavat tai vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista; komponenteiksi, joita suoritetaan tai joiden mukaan toimitaan, jotta pelin tavoite saavutetaan. Fasilitoitava prosessi siis tapahtuu pelin sisällä, pelin muuttumattomien sääntöjen ja mekaniikan/mekaniikkojen rajaamina.

Pelifasilitaattori

Samalla lailla kuin ns. perinteinen fasilitaattorikin, pelifasilitaattori ohjaa ryhmäprosessia pelin sisällä neutraalisti. Hän hallitsee prosessin, mutta sisältö tulee ryhmältä itseltään. Ryhmää aktivoidaan pelin ja pelissä tapahtuvien toiminnallisten tapahtumien avulla. Mutta pelifasilitaattorin on myös hallittava täysin mukana tuoma pelinsäkin: pelin säännöt, aikarajoitteet, käytettävissä oleva mekaniikan sekä ymmärrettävä pelaamiseen ja peleihin liittyvä dynamiikka: mikä on hyvä peli? Mitä ihmisessä tapahtuu, kun hän pelaa? Mitä tarkoittaa ja tapahtuu, kun joku voittaa ja joku häviää? Mitä tunteita liittyy voittamiseen, mitä häviämiseen? Miten tunteet vaikuttavat prosessin dynamiikkaan? Miten pelaamisesta syntyvät tunteet vaikuttavat osallistuvan käytökseen ja ryhmässä olemiseen?

Pelin tuoma energia

Pelitutkijat (mm. Sonja Ängeslevä, Jane McGonigal) ovat listanneet, että pelaaminen nostavat ihmisen kilpailuviettiä, sen sosiaalisuus ja interaktivuus kiinnostavat ihmistä, pelaaminen nostaa myös ihmisen uteliaisuutta ja se nostattaa oman kompetenssin parantamista. Lisäksi pelaaminen on viihdyttävää ja hauskaa ajanvietettä.

Ja pelin sisään rakennettu palautesysteemi antaa välitöntä responssia pelaajalleen: toimintosi joko lähentää sinua kohti tavoitettasi, tai se loitontaa. Pelissä ei pärjää, jollei pelaaja tee jotain. Ja myös se aktivoi aivoja paremmin, että Vyyhtipeli on iso, konkreettinen lautapeli, jota pelataan tilassa seisten, ei istuen staattisesti. Näitä energialatauksia pelifasilitaattori käyttää hyväkseen ohjatessaan ryhmäprosessia fasilitoitavan lautapelin kanssa.

Jumittaja!

Jumittaja! on pelifasilitaattorin työpari. Hän osallistuu materiaalin muuttamiseen peliin tarvittaviksi komponenteiksi. Tärkein työ hänellä kuitenkin on olla pelin ns. dramaturgi: Jumittaja! lukee peliä omalla läsnäolollaan ja vaikuttaa vahvasti siihen, millaisia ongelmanratkaisukysymyksiä ja menetelmiä pelaajat milloinkin kohtaavat. Jumittaja! tarkkailee ja pitää pelin rytmiä ja energiaa koossa: joskus peli saa olla kiihkeää, joskus voidaan rauhoittua, joskus tulee vaikeita kysymyksiä, joskus helpompia yms. Jumittaja! myös dokumentoi omalta osaltaan kuulemaansa ja näkemäänsä, ja pitää huolta, että pelissä käytettävät aikarajoitteet tulevat huomioitua.

  1. HUOMIOITA HUOMISEEN

Vyyhtipeli on ihanan simppeli ja muuntautumiskykyinen ja palvelee todella hyvin sille suunnattua toimintatarkoitustaan. Pelin toimivuus on todennettu monien pelikertojen ja niistä saatujen palautteiden kautta. Se on viihdyttävä, mutta sen avulla saadaan yhteisöjen käyttöön hyödyllistä dataa. Pidän kuitenkin Vyyhtipelin suurimpana kysymysmerkkinä ja huomiona pelissä saatujen datojen – Jumi!- vastausten – teknistä dokumentointia. Olen itse kerran yksin fasilitoinut Vyyhtipelisessiota, ja tällöin huomasin että pelin sääntöjen luomat aikarajat ja pelin nostattama kiihkeys pelaajissa aiheuttavat häiriötekijöitä vastauksia kuuntelevalle osapuolelle. Osa vastauksien merkityksillistä sisällöistä hukkuu pelin tuoman tiimellyksen alle: kuuntelevan joukkueen on vaikea kuunnella kun vastapelaajat puhuvat päällekkäin, harhailevat ajatuksissaan, liikkuvat ja elehtivät kehollaan yms. Periaatteessa tämä voi hyvin kuulua pelin – salaman nopean ongelmanratkaisumenetelmän – luonteeseen: jos kerran vastaus annetaan salaman nopeasti, tulee vastajoukkueen reagoidakin siihen salaman nopeasti? Peli varmasti kehittää hyvin pelaajien läsnäoloa ja toisen kuuntelua. Mutta jos ajatellaan, mitä kaikkea asiakas voisi tehdä koko pelistä tallennetuille, esim. auki litteroiduille materiaaleille? Pitäisikö sessiot kokonaisuudessaan tallentaa esim. digitallentimin tai dv-kameroin? Niin että asiakas voisi helposti palata materiaaliin prosessin jälkeenkin, tutkien pelitapahtumia suurennuslasin tai mikroskoopin kanssa? Ja mutta myös on syytä ajatella, miten tallentimien läsnäolo vaikuttaa pelaamiseen/ pelaajiin?

Myös se mietityttää, että millaiseksi resurssikysymykseksi Jumittajan/ työparin käyttö nousee. On ilmeistä, että työparin käyttö pelin aikana on perusteltua, mutta onko aina mahdollista käyttää työparia?

Lisäksi yhdeksi huomion arvoiseksi teemaksi nousee, millainen tulevaisuus hyötylautapeleillä yleensäkin on on-line/verkkopelien maailmassa. Pystyykö lautapeli haastamaan miltei elokuvallisia kokemuksia tarjoavia verkkopelejä? Perinteisten lautapelien lisääntyminen on selvästi nähtävissä aivan perus automarketeissa. Valikoima on laaja ja pelien vaikeustasot vaihtelevat lasten ja perhepeleistä aina aikuisille ja harrastajien makuun sopiville. Mutta tämän päivän tietokone- ja verkkopelit ovat ulottuvuuksiensa huipulla, pelit ovat huikeita kokomuksia – eli voiko lautapeli kilpailla näiden rinnalla?

 

Kiitos ja hyvää yötä. (Hyvää Vappua!)

Veli-Pekka Ristaniemi

 

Viikkokirje viikolla 15, 2014

Viikon merkittävin tapahtuma oli rahoittajan suorittama paikan päällä tarkastus. Tämä on Vyyhti-hankkeen neljänneksi viimeinen viikkokirje.

Maanantaina 7.4.

Sanna ja Susanna olivat Berliinissä Metropolian kumppanikoulun HTW:n luona Vyyhtipeliasioiden tiimoilta. Lisää tietoa blogimerkinnästä Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta.

Laadittiin yhteistoiminnallisesti torstaisen paikan päällä tarkastuksen presentaatiota, jolla rahoittajan tarkastajille esitellään hankkeen toimenpiteitä, tuotoksia ja tuloksia.

Laadittiin myös laitelista tarkastusta varten.

Työstettiin edelleen vaikuttavuustutkimusta.

Tiistaina 8.4.

Valmistauduttiin edelleen torstain paikan päällä tarkastukseen. Myös vaikuttavuustutkimus eteni omalla rintamallaan.

Keskiviikkona 9.4.

Arkistoitiin hankkeen sähköisiä aineistoja. Facebook-sivun päivitykset ja Twitter-julkaisut eli twiitit tallennettiin sähköisesti arkistoitavaan muotoon. Järjesteltiin edelleen verkkosivuja monikanavajulkaisu-ajattelun mukaisesti helpommin selailtavaan muotoon.

Valmistauduttiin edelleen paikan päällä tarkastukseen.

Torstaina 10.4.

Rahoittaja teki Vyyhti-hankkeelle paikan päällä tarkastuksen. Tarkastus pidettiin Metropolian päätoimipisteessä, osoitteessa Bulevardi 31. Tilaisuuteen osallistui kaksi tarkastajaa Uudenmaan elinkeino-, ympäristö ja liikennekeskuksesta sekä hankkeen projektiryhmän jäseniä kaikista toteuttajaorganisaatoista. Keskeisenä asiana tarkastuksessa olivat myös talous- ja kirjanpitoasiat. Näistä vastasi hankkeen kirjanpidosta koko hankkeen keston ajan huolehtinut Pia Metropolian taloushallinnosta.

Tilaisuuden aluksi tarkastajat kertoivat tarkastuksiin yleisesti liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käsiteltiin nopeasti muutama kirjanpitoasia. Seuraavaksi projektipäällikkö Snellman aloitti ennakkoon valmistellun esityksen, jossa käytiin läpi hankkeen tavoitteet, toiminta, tuotokset ja tulokset kohderyhmäkohtaisesti.

Käynnissä hankkeen toimenpiteiden esittely, tarkastelussa Vyyhtipeli.
Käynnissä hankkeen toimenpiteiden esittely, tarkastelussa Vyyhtipeli.

Tilaisuus oli positiivinen tunnelman ja tulosten osalta. Erityisesti hankehenkilöstön mieltä lämmittivät tarkastajien toteamus, että Vyyhti on ollut ihanteellinen ESR-hanke siinä mielessä, että siinä on rohkeasti kokeiltu uusia asioita. Lisäksi tarkastajille oli syntynyt mielikuva, että hanketta on tehty antaumuksella ja omistautuen. Mistään osa-alueesta ei löytynyt huomautettavaa, joten tältä osin hankkeen viimeiset käynnissä olevat viikot voidaan työskennellä rauhallisin mielin arkistointiin ja muihin hankkeen päättämiseen liittyviin asioihin keskittyen.

Perjantaina 11.4.

Rakennettiin sosiaalisen median viestintää hankkeen päättymistä silmällä pitäen.

Työstettiin vaikuttavuustutkimusta ja viikkokirjettä. Täydennettiin tuntiseurantoja.

Vimeo yhteisömanagerin videotyökaluna

Vimeo on videoiden julkaisemiseen, jakamiseen ja levittämiseen tarkoitettu verkkopalvelu. Jos projektissa tuotetaan videomateriaalia, on sen näkyvyyden ja levittämisen kannalta hyödyllistä julkaista materiaalit tarkoitusta varten suunnitellussa verkkopalvelussa, joista Vimeo on laadukas ja toimiva vaihtoehto. Projektille voidaan luoda Vimeoon oma profiili, jonka kautta voidaan julkaista kaikki projektiin liittyvä videoaineisto. Näin kaikki materiaali saadaan keskitettyä samaan verkkolähteeseen, jonka työkalujen avulla yksittäisiä videoita voi helposti jakaa ja julkaista osana muita verkkosivuja. Videoista voidaan myös koostaa kokoelmia ja soittolistoja, joiden avulla saadaan esimerkiksi johonkin tapahtumaan liittyvät videot koottua helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.

Shared Gems 2012 -seminaarin videoalbumi Vimeossa
Shared Gems 2012 -seminaarin videoalbumi Vimeossa

Jatka lukemista Vimeo yhteisömanagerin videotyökaluna

Projektin Facebook-sivun yhteisömanagerointi

Facebookin yleistymisen myötä on luontevaa, että projektin toiminnassa hyödynnetään helposti käyttöön otettavissa olevaa Facebookin sivu-toimintoa. Toiminnon avulla projektille voidaan luoda Facebook-läsnäolo, joka ei ole riippuvainen sivun ylläpitäjien henkilökohtaisista Facebook-profiileista. Sivun kautta projektihenkilöstö voi julkaista uutisia, tiedotteita, linkkejä ja vinkkejä, valokuvia ja muita sisältöjä projektin nimissä, jolloin sivun ylläpitovastuuta voidaan jakaa henkilöiden kesken. Vyyhti-projektin Facebook-sivu otettiin käyttöön 9.6.2011 ja se löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/Vyyhtiprojekti. Sivulla on kirjoittamishetkellä 171 tykkääjää, eli 171 Facebook-käyttäjää on tilannut sivun päivitykset omaan uutisvirtaansa. Sivulla on kahdeksan projektihenkilöstöön kuuluvaa ylläpitäjää.

Vyyhti-projektin Facebook-sivu
Vyyhti-projektin Facebook-sivu

Jatka lukemista Projektin Facebook-sivun yhteisömanagerointi

Vyyhti-web ja blogi yhteisömanageroinnin välineinä

Projektin tärkein verkkoviestintäkanava on ollut oma web-sivusto ja siihen liittyvä blogi. Sivustolle on koottu tiivistetysti projektin esittely ja yhteystiedot, tapahtumat ja koulutukset sekä hankkeen edetessä syntyneet tulokset. Oma merkityksensä on blogilla, joka on toiminut tiedotuskanavana sekä artikkelien, videomateriaalin ja erimuotoisten blogimerkintöjen julkaisupaikkana. Verkkosivuille on myös koottu linkit projektin muille verkkokanaville, esimerkiksi Facebook-sivulle ja Twitteriin.

Jatka lukemista Vyyhti-web ja blogi yhteisömanageroinnin välineinä

Fasilitointimikrokirja ja yhteisömanagerointi

Yhteistoiminnan rakentajat -mikrokirja

Projektitoimijoiden ensimmäisessä kokouksessa 23.5.2011 projektin sparraajana Metropoliassa toiminut Juhana Kokkonen ehdotti tuotettavaksi mikrokirjan ”fasilitoinnin fasilitoimisesta” (Vyyhti 2011). Fasilitointi on tässä yhteydessä ryhmäprosessien helpottamista erilaisten työkalujen ja menetelmien avulla. Kokkonen tunnisti projektin tavoitteissa ja toimijoiden toimintatavoissa piirteitä, jotka voi suoraan nähdä fasilitoivina. Tavoitteena on esimerkiksi tarjota jäsenille, opiskelijoille ja muille kohderyhmille välineitä, jotka auttavat heitä löytämään omat vahvuutensa, toimimaan tavoitteellisesti yhdessä, oppimaan ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia eikä niinkään tarjota valmiita vastauksia tai ratkaisumalleja. Fasilitoivia menetelmiä käytetään myös ideoinnin sekä ajatusten ja mielipiteiden esille tuomisen välineenä. Kun fasilitoiva toiminta siirretään verkkoympäristöön, aletaan olla hyvin lähellä sitä, mitä yhteisömanageroinnilla ymmärretään. Tai voisi ajatella, että verkossa tehtävä fasilitointi on yhteisömanageroinnin yksi osa-alue.

Jatka lukemista Fasilitointimikrokirja ja yhteisömanagerointi

Yhteisömanageroinnin hyödyntäminen hankkeessa

Yhteisömanagerit

Yhteisömanageri on suomennos termistä Online Community Manager, jolla viitataan internetissä toimivien yhteisöjen ylläpitäjiin (Wikipedia 2013).

Vuonna 2007 Jeremiah Owyang toteutti tutkimuksen, jonka tuloksena hän esitti yhteisömanagerin neljä opinkappaletta ja ominaisuutta. Owyangin havaintojen perusteella yhteisömanageri on 1) yhteisön puolestapuhuja, joka kuuntelee ja seuraa asiakkaita verkossa, vastaa tiedusteluihin ja osallistuu keskusteluihin, 2) brändievankelista, joka tuo esiin tapahtumia, tuotteita ja tuotepäivityksiä sekä perinteisen markkinoinnin keinoin että keskustelujen kautta, 3) osaava viestijä, joka hallitsee yhteisön käyttämät verkkoalustat, kanavat ja kielen, kykenee sovittelemaan erimielisyyksiä ja toimimaan ylläpitäjänä sekä 4) yhteisön tarpeita, toiveita ja näkemyksiä kokoava toimittaja ja tutkija, jonka tuottamaa materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksen tukena. (Owyang 2007.)

Sosiaalinen media on ollut mukana projektin tiedottamisessa, sisäisessä viestinnässä, toimenpiteiden suunnittelussa, kokouskäytännöissä sekä perehdytys- ja muussa toiminnassa

Owyangin viiden vuoden takaiset havainnot ovat edelleen ajankohtaisia, mutta yhteisömanagerin toimintakenttä on muuttunut. Varhaiset yhteisömanagerit toimivat keskitetyissä verkkoyhteisöissä, jotka olivat esimerkiksi keskusteluryhmäpohjaisia, tietyn aiheen ympärille rakentuneita palveluja. Tänä päivänä yritykseen tai yhteisöön liittyvä keskustelu hajaantuu verkkoon useille alustoille ja sosiaalisen median kanaville. Tuoreemmisessa määritelmissä yhteisömanagerin työnkuvaan on olennaisena osana asettunut sosiaalisen median seuraaminen ja hyödyntäminen mielikuvien rakentamisessa ja maineenhallinnassa (Ikola 2012; Parkkila 2012).

Jatka lukemista Yhteisömanageroinnin hyödyntäminen hankkeessa

Oivallus-hankkeessa opittua

Oivallus-hankkeen loppuraportti (PDF) tarjoaa näkemyksiä tulevaisuuden työelämän haasteisiin:

Oivallus-hankkeessa on tarkasteltu kolmen vuoden ajan sitä, millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten niitä kehitetään. Hypoteesina on ollut, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkostoituneempi.

Suosittelen raporttia kaikille opetuksen ja koulutuksen suunnittelun parissa toimiville. Raportin lopussa oleva tehtävälista summaa mainiosti ajatukset:

Todo-lista:

  1. Opettajat:
    Tehkää oppimisesta yhteinen asia toimimalla itse malleina yhdessä tekemiselle.
  2. Rehtorit ja muut päättäjät:
    Tehkää edellä sanottu mahdolliseksi!
  3. Oppijat:
    Unohtakaa mantra matikkapäästä ja kielipäästä. Päät syntyvät harjoittelemalla.
  4. Yritykset:
    Moniosaajuus syntyy ryhmissä. Verkostoitukaa ennakkoluulottomasti ja uskaltakaa rekrytoida myös totuttujen koulutusalojen ulkopuolelta.
  5. Kaikki:
    Pidetään oppimisen ja osaamisen arvo korkealla, mutta ravistellaan tutkintouskovaisuutta.