Uusia ideoita kaupunginosatoimintaan!

Esimerkkejä Vyyhti-projektin koulutuksista kaupunginosatoimijoille


Vapaaehtoisten hankkiminen ja innostaminen sekä paikallistoiminnan organisoiminen ja jäsentäminen ovat olennaisia asioita kaupunginosatoiminnassa. Vaikka paikallistoimijoilla on usein paljon kokemusta siitä kuinka ko. asiat on perinteisesti hoidettu, vaarana on se, että perinteisiin toimintatapoihin urautuu helposti ja on vaikea nähdä ns. ”laatikon ulkopuolelle”. Perinteisten ratkaisumallien lisäksi onkin hyödyllistä kehittää ja kokeilla myös uudenlaisia toimintamalleja.

Suurimmat haasteet kaupunginosayhdistysten toiminnassa tuntuivat vuonna 2011 liittyvän toiminnan rahoitukseen ja avoimuuteen, raskasrakenteisiin kokousmenetelmiin sekä kaupunginosatoimintaan innostamiseen.

Helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten kattojärjestö Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (Helka) on jo vuosien ajan pyrkinyt tarjoamaan erilaisia menetelmiä, näkökulmia ja lähestymistapoja kaupunginosatoiminnassa hyödynnettäväksi. Helkan näkökulmasta luovia menetelmiä kepeästi ja ennakkoluulottomasti kokeileva Vyyhti-projekti, jossa paneuduttiin mm. yksilöiden ja ryhmien innostamiseen luovien menetelmien avulla, olikin oivallinen mahdollisuus kokeilla erilaisia menetelmiä ja tuoda kaupunginosatoimijoille uusia toimintaideoita.

Ohessa olen viiden eri case-esimerkin kautta kuvannut sitä, kuinka Vyyhti-projektin mahdollistamat, kaupunginosatoimijoille suunnatut koulutuskokeilut vaikuttivat lähtevän käyntiin ja miten kaupunginosatoimijat tuntuivat suhtautuvan heille tarjottuihin koulutuksiin. Pohdinnan aiheena on myös se, kuinka koulutusteemoja voisi mahdollisesti kehittää jatkossa eteenpäin.

Case 1: Tulevaisuusverstas – kokeilusta kohti konkreettisia sovellustapoja

Vyyhti-koulutusten tarjoaminen kaupunginosatoimijoille aloitettiin ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen luotaavalla Tulevaisuusverstas-menetelmällä. Metropolian ja Helkan yhteistyönä järjestämässä koulutuksessa 25.10.2011 kaupunginosa-aktiivit ideoivat kaupunginosayhdistysten toimintaa tulevaisuudessa, vuonna 2020.

Jatkojalostettuna Tulevaisuusverstas saattaisi hyvinkin tuoda kaupunginosatoimintaan uudenlaista näkökulmaa, sillä tulevaisuudesta käsin katsomalla arkipäivän asioihin voi löytää uudenlaista etäisyyttä.

Aikamatkailuun soveltuvan mielentilan virittämiseksi osallistujat ideoivat koulutuksen aluksi piirtäen omaa kaupunginosaansa ja sen rakennetta tulevaisuudessa, jonka jälkeen keskustelu kohdennettiin kaupunginosatoiminnan ajankohtaisaiheisiin vuonna 2011. Suurimmat haasteet kaupunginosayhdistysten toiminnassa tuntuivat vuonna 2011 liittyvän toiminnan rahoitukseen ja avoimuuteen, raskasrakenteisiin kokousmenetelmiin sekä kaupunginosatoimintaan innostamiseen. Seuraavaksi työpajan osallistujat vastasivat vuodesta 2020 esitettyihin kysymyksiin ja ratkoivat niiden avulla nykyhetken kaupunginosatoiminnan ongelmakohtia. Tulevaisuudesta käsin katsoessa vuoden 2011 ongelmat vaikuttivat olevan yksinkertaisempia ja helpommin ratkaistavia ilman nykyelämän ongelmakohtia ja arkipäivän kiireitä.

Menetelmänä Metropolian fasilitoima tulevaisuusverstas oli Helkalle tässä muodossa uusi, vaikka erilaisia visiointityöpajoja kaupunginosatoimintaan liittyen on järjestetty aiemminkin. Vaikka Tulevaisuusverstas-koulutukseen osallistuneet heittäytyivät hienosti eri ajanjaksosta toiseen, olisi paikalle voinut saapua enemmänkin kaupunginosa-aktiiveja. Vaikuttikin siltä, että tulevaisuusverstas saattaa olla joillekin toimijoille menetelmänä hieman liian abstrakti. Kaupunginosa-aktiivit ovat monesti jo pitkään paikallistoiminnassa mukana olleita henkilöitä, joiden voi olla hankalaa irrottautua nykyhetken asioista tulevaisuuteen ilman jotakin konkreettista suunniteltavaa asiaa. Kaupunginosatoimijat ovat usein myös hyvin kiireisiä ja haluavat ns. nopeita ratkaisuja paikallistoiminnan käytännön haasteisiin. Tulevaisuuteen luotaaminen ilman konkreettista kontekstia voikin jäädä heille hieman irralliseksi.

Kokeilu oli silti erittäin hyvä, sillä Tulevaisuusverstaan voisi jatkossa mahdollisesti sitoa johonkin tiettyyn käytännön teemaan tai ”caseen” ja hakea kyseiseen asiaan erilaista näkökulmaa visioinnin keinoin. Jatkojalostettuna Tulevaisuusverstas saattaisi hyvinkin tuoda kaupunginosatoimintaan uudenlaista näkökulmaa, sillä tulevaisuudesta käsin katsomalla arkipäivän asioihin voi löytää uudenlaista etäisyyttä.

Case 2: Paikallisosaamisen kiteytyksenä tarkistuslista tapahtumatuotantoon

Toinen Vyyhdissä kokeilemamme koulutusteema kaupunginosa-aktiiveille oli Minun Tapahtumani –koulutussarja, jonka Helka järjesti yhteisvoimin Metropolian kanssa. Ensimmäisen tapaamiskerta pidettiin 7.2.2012 Helkan toimistolla. Koulutuksen tavoitteena oli luoda tapahtumanjärjestämisestä kiinnostuneista paikallistoimijoista verkosto, joka voisi vaihtaa vertaistietoa tapahtumien järjestämiseen liittyvistä asioista sekä oppia uutta tapahtumien toteuttamisesta. Paikallistoimijat järjestävät ympäri vuoden lukuisia kaupunginosatapahtumia eri puolilla Helsinkiä ja omaavat tapahtumanjärjestämisestä paljon kokemusta. Tätä ammattitaitoa haluttiin koulutuksen avulla kerätä yhteisesti hyödynnettäväksi.

Lopputuotoksena syntyikin tuotos nimeltään Kaupunkikulttuurin tuotannon rautalankamalli, joka on suuntaa-antava ja yksinkertainen kuvaus tapahtumanjärjestämisprosessista.

Ensimmäiseen Minun Tapahtumani –tapaamiseen saapui edustajia seitsemästä eri kaupunginosayhdistyksestä. Tapaamisen aikana kaupunginosa-aktiivit keskustelivat melko vapaasti tärkeimmistä tapahtumanjärjestämiseen liittyvistä aiheista, kuten viestinnästä, ja siitä, miten tapahtumanjärjestämistä voitaisiin tehostaa. Tilaisuuden edetessä päädyttiin siihen, että osallistujaryhmä voisi jatkaa keskustelua perusteellisemminkin ja laatia yhteisesti tarkistuslistan tapahtumantuottamisen prosessista. Vaikutti siltä, että osallistujat kokivat vertaistiedon jakamisen erittäin tärkeäksi ja heille hyödylliseksi.

Jatkossa yhteyttä pidettiinkin jonkin verran yhteisen blogin avulla. Ryhmän koossapitäminen blogin avulla ei ollut käytännössä aivan helppoa, sillä oli havaittavissa, ettei monikaan osallistuneista ollut tottunut blogimaiseen yhteydenpitotapaan. Yhteyttä jouduttiinkin pitämään blogin lisäksi myös sähköpostitse, mikä aiheutti osin hieman päällekkäistä viestintää. Vaikutti siltä, että vaikka blogien käyttäminen viestintävälineinä on todennäköisesti yleistymässä kaupunginosatoimijoidenkin keskuudessa, on vielä tällä hetkellä perinteinen sähköpostiviestintä blogia toimivampi yhteydenpitotapa.

Ryhmä tapasi kasvokkain toisen kerran muutaman kaupunginosayhdistyksen edustajan voimin 8.5.2012 ja työsti tapahtumantuottamisen ”rautalankamallia” tai tarkistuslistaa eteenpäin. Harmillista oli se, että ensimmäiseen koulutukseen osallistuneista ainoastaan muutama henkilö pääsi jatkotapaamiseen, vaikka kiireisten kaupunginosatoimijoiden yhteistä aikaa yritettiin sovitella Sumpli-palvelun avulla. Paikalle päässeet olivat kuitenkin tyytyväisiä siitä, että he pystyivät antamaan rautalankamalliin suoraa palautetta ja näin myös vaikuttamaan.

Lopputuotoksena syntyikin tuotos nimeltään Kaupunkikulttuurin tuotannon rautalankamalli, joka on suuntaa-antava ja yksinkertainen kuvaus tapahtumanjärjestämisprosessista. Tuotoksesta on hyötyä sekä niille uusille kaupunginosatoimijoille, joilla ei vielä ole kokemusta tapahtumanjärjestämisestä että kokeneemmillekin aktiiveille, jotka voivat käyttää tuotosta eräänlaisena työkaluna tapahtumaa järjestäessään. Rautalankamallia esiteltiin Metropolian toimesta kaupunginosatoimijoille vielä 10.4.2013 kaupunginosatoimijoille järjestetyssä tapahtumanjärjestämisen illassa, joka oli jatkoa vuonna 2012 alkaneelle Minun Tapahtumani -koulutuskokonaisuudelle.

Helkalle tapahtumanjärjestäminen ei ollut teemana uusi, sillä olemme aiemminkin järjestäneet koulutusta jäsenistöllemme tapahtumanjärjestämiseen liittyen. Minun Tapahtumani -kokeilusta jäi kuitenkin mieleen erityisen hyvänä asiana osallistuneiden eli paikallistapahtumien asiantuntijoiden kokemusten vaihto sekä vertaisvoimin toteuttama tuotos kaupunginosatoiminnan hyväksi. Ryhmätuotoksena syntyi hieno ja selkeä malli tapahtumanjärjestämisprosessista, jota kaupunginosatoimijat voivat varmasti hyödyntää jatkossakin. Malli löytyy Vyyhdin kotisivuilta kohdasta: http://vyyhti.metropolia.fi/tuloksia/kaupunkikulttuurin-tuotannon-rautalankamalli/

Case 3: Pelillisin menetelmin kohti paikallistoimijoiden tutustumista ja vertaiskäytäntöjen vaihtoa

Täysin uudenlaisena menetelmänä kaupunginosatoiminnan kehittämiseen Helka sai Vyyhdissä Metropolian kautta kokeilla kaupunginosatoiminnan Vyyhtipeliä. Tämä on Vyyhti-projektissa vuosien 2012-2013 aikana kehitetty peli, joka syntyi alkujaan Vyyhdin Susanna Snellmanin Kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä.

Pelitapaaminen mahdollistaa sen, että eri puolilla kaupunkia toimivat paikallisaktiivit, jotka normaalisti eivät vaihda informaatiota keskenään, saavat kuulla toistensa toiminnasta.

Vyyhtipeliä pelattiin lattialle levitettävällä pelimatolla ensimmäistä kertaa 12.5.2012 Arabianrannassa. Pelaajina toimivat Maunulan ja Roihuvuoren kaupunginosa-aktiivit. Paikallistoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita leikkimielisesti käsitelleen Vyyhtipelin aikana Maunulan ja Roihuvuoren joukkueet ideoivat omaa käytännön kaupunginosatoimintaansa ja saivat toisiltaan hyviä ehdotuksia jatkoon. Pelin lopuksi vaihdettiinkin konkreettisia yhteistyöideoita alueiden välillä.

Tämä menetelmä oli kaupunginosa-aktiiveillekin uusi ja he vaikuttivat pitävän siitä, että kaupunginosatoiminnan arkipäivän asioita käsiteltiin välillä kevyemmin tai ”leikillisemmin” keinoin. Paikallisaktiivit kokevat usein toisten kaupunginosatoimijoiden tapaamisen ja ns. vertaistiedon vaihtamisen erittäin hyödyllisenä toiminnalleen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että usein yhteistyötä tehdään ensisijaisesti lähialueiden toimijoiden kesken. Pelitapaaminen mahdollistaa sen, että eri puolilla kaupunkia toimivat paikallisaktiivit, jotka normaalisti eivät vaihda informaatiota keskenään, saavat kuulla toistensa toiminnasta. Erityisen innoittavaa menetelmässä on se, että se saattaa johtaa peliä pelaavien kaupunginosatoimijoiden konkreettiseen yhteistyöhön jatkossa, jos pelin aikana nousee esiin yhteistyömahdollisuuksia (esim. välineiden lainaus alueelta toiselle tai konsultaatio johonkin käytännön toimintoon).

On pidettävä mielessä, että kaikki eivät ns. ”leikillisistä” menetelmistä innostu, joten ketään ei voi pakottaa pelaamaan. Avoimin mielin osallistuvat pelaajat voivat kuitenkin nähdä leikkimielisen pelin lisähyödyn myös konkreettisiin asioihin kaupunginosatoiminnassa. Pelimenetelmää saatetaankin jatkokäyttää Helkan jäsenistön keskuudessa Vyyhti-projektin päättymisen jälkeenkin. Lisätietoa Vyyhtipelistä.

Case 4: Eri ikäpolvien yhteistyö ajankohtaisena teemana kaupunginosatoiminnassa

Nuorten saaminen mukaan toimintaan on erittäin ajankohtainen aihe kaupunginosayhdistyksissä. Kaupunginosatoimintaan osallistuu keskimäärin enemmän ikäihmisiä kuin nuoria henkilöitä, syynä usein mm. ajankäytölliset syyt (esim. eläkeläisillä on lapsiperheitä enemmän aikaa osallistua vapaaehtoistoimintaan). Varttuneemmat toimijat ovat usein myös asuneet samalla alueella pidempään ja täten tuntevat alueensa ja ovat kiinnostuneita siihen vaikuttamiseen.

Ideoina yhteisen kaupunginosakokemuksen ja paikallisidentiteetin vahvistamiseksi mainittiin mm. tarinankerronta, kaupunginosien brändin vahvistaminen sekä kaupunginosatoiminnan uudistaminen.

Viime vuosina sosiaalisten medioiden yleistymisen myötä myös nuoremmat ikäpolvet vaikuttavat kiinnostuneen kaupunginosatoiminnasta aiempaa enemmän. Yhdistystoiminnan sijaan he kuitenkin tuntuvat vaikuttavan useammin uudentyyppisissä kaupunkiliikkeissä, joissa sitoutumisen aste on perinteistä kaupunginosayhdistystoimintaa vapaampaa.

Vyyhti-projektin Nuoret mukaan kaupunginosatoimintaan! –työpajassa 11.6.2012 pohdittiin osallistavien menetelmien avulla keinoja, joilla nuoria saataisiin innostettua mukaan paikallistoimintaan. Helka toteutti työpajan yhdessä Hub Helsingin kanssa. Hub Helsingin fasilitoiman työpajan aikana pohdittiin mm. nuoruuden käsitettä kaupunginosatoiminnassa sekä sitä, miten eri-ikäiset ihmiset saataisiin kohtaamaan ja toimimaan yhteisten tavoitteiden hyväksi. Ideoina yhteisen kaupunginosakokemuksen ja paikallisidentiteetin vahvistamiseksi mainittiin mm. tarinankerronta, kaupunginosien brändin vahvistaminen sekä kaupunginosatoiminnan uudistaminen.

Koulutuksessa oli paikalla hanketoimijoiden lisäksi neljä kaupunginosa-aktiivia. Eri ikäpolvien yhteistyön käsittelyä on monesti toivottu Helkalta, joten koulutukseen olisi ollut mukava saada enemmän osallistujia. Tilaisuus sujui kuitenkin monipuolisen keskustelun merkeissä ja osallistujat kertoivat saaneensa hyviä vinkkejä omissa kaupunginosissaan sovellettavaksi. Nähtäväksi jää, vievätkö osallistuneet illan ideoita eteenpäin omissa kaupunginosissaan, mutta aihe on sen verran ajankohtainen, että siihen varmasti jossain muodossa palataan jatkossa niin kaupunginosayhdistyksissä kuin Helkassakin.

Case 5: Kaupunginosayhdistyksen käyntikortti sidosryhmäviestinnän tehokeinona

Vyyhti-projektin Kaupunginosayhdistyksen saavutukset näkyväksi –koulutuksessa 13.11.2012 Helkan toimistolla kartoitettiin koulutukseen osallistuneiden yhdistysten vahvuuksia, taitoja ja saavutuksia. Kaupunginosayhdistyksillä on paljon kokemusta ja tietämystä siitä, kuinka paikallistoimintaa organisoidaan ja erilaisia aktiviteetteja järjestetään, yhdistysten jäsenistö omaa usein myös ammattiensa puolesta tietämystä eri erityisaloilta. Koulutusillan aikana haluttiin keskittyä näihin vahvuuksiin ja saada yhdistykset hyödyntämään osaamistaan entistä tehokkaammin.

Koulutuksen aikana osallistujat kirjasivat ensin yksin ja sitten yhdistyksittäin kaupunginosayhdistyksensä kokemusta ja osaamista ylös heille laadittuun A4-lomakepohjaan (Word-dokumentti). Lomakkeiden sisältö koostui kaupunginosayhdistysten ajankohtaisista asioista (esim. suunnitteilla olevat tapahtumat), saavutuksista (esim. paikallispalvelujen monipuolistaminen ja/tai säilyttäminen sekä menestyksekkäät aktiviteetit) sekä vahvuuksista (esim. jäsenistön osaaminen). Lomakkeen sisältöä voi käyttää eräänlaisena kaupunginosayhdistyksen käyntikorttina, joka on hyödynnettävissä mm. jäsen- ja varainhankinnassa tai vaikkapa uusien asukkaiden ”tervetulopaketissa”. Koulutukseen osallistuneille tarjottiin toisella koulutuskerralla (22.5.2013) myös apua käyntikortin hyödyntämiseen sähköisessä muodossa kaupunginosan kotisivuilla ja Facebookissa.

Koulutusaihe veti hyvin osallistujia ja osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä aiheeseen. Vaikutti siltä, että kaupunginosayhdistysten käyntikorttipohjista oli osallistuneille konkreettista hyötyä, joten saattaa olla että käyntikorttia yhdistysten viestintävälineenä markkinoidaan jatkossakin kaupunginosatoimijoille.

Johtopäätökset kaupunginosatoimijoiden Vyyhti-koulutuksista

Vyyhti-projekti on mahdollistanut kaupunginosatoimintaan liittyvien, ajankohtaisten aiheiden käsittelyn ja monien erilaisten paikallistoimintamenetelmien kokeilemisen. Vaikka koulutuksissa olisikin vielä hieman soveltamisen varaa, on niiden avulla saatu lupaavia ja konkreettisiakin asioita aikaan (esim. Kaupunkikulttuurin tuotannon rautalankamalli ja kaupunginosayhdistysten käyntikorttipohja). Oman mausteensa asiaan toi ehdottomasti yhteistyö hankekumppaneiden välillä, mikä edesauttoi monipuolisten ja luovien menetelmien käyttämistä koulutuksissa. Ryhmämenetelmien käyttäminen koulutuksissa toi Helkalle ja kaupunginosatoimijoille myös uusia näkökulmia ja ideoita fasilitoinnin sekä yhteisöjohtamisen saralle.

Koska Vyyhti-projektin kohdealueena on koko Helsinki, on koulutuksia voitu tarjota laajalle kohderyhmälle. Olisi ollut hienoa, jos kaupunginosatoimijat olisivat tarttuneet koulutustarjontaan vielä aktiivisemmin, nyt monissa koulutuksissa jäi paikkoja vapaaksi, eikä niitä saatu hyödynnettyä kaikista tehokkaimmin. Laaja kohdealue luo mahdollisuuksia, mutta toisaalta viestintää on vaikea kohdentaa siten, että eri kaupunginosien toimijat kokisivat asian koskevan juuri heidän aluettaan.

Jatkossa pitäisikin miettiä, miten laajalle kohdealueelle suunnatut, erilaiset ja luovat koulutukset saataisiin viestittyä yhä houkuttelevammin, jotta saataisiin lisää väkeä paikalle. Paikalle saapuneet vaikuttivat kuitenkin tyytyväisiltä koulutusten antiin, joten itse koulutussisällöt tuntuivat toimivan. Vyyhti toikin tullessaan mielenkiintoisia ja jatkokokeilemisen arvoisia mahdollisuuksia ja ideoita kaupunginosatoiminnan kehittämiseen.

Lisätietoa artikkelissa kuvailluista Vyyhti-koulutuksista: Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka, helka(at)helka.net

Jaa juttu eteenpäin: