Avainsana-arkisto: luova työ

Asenne, Luovuus, Rahoitus, Tuotteistaminen, Yrittäjyys

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Kirjoittaja: Jaakko Blomberg

Aluksi

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta sellaiselle. Luovaa alaa ylistetään Suomen tulevaisuuden toivona ja lehdistä saa lukea menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat tehneet miljoonia alalla. Mutta mitä se käytännössä on? Siitä harvalla ihmisellä on selkeää käsitystä, jos ei itse ole lähtenyt usein niin kivikkoiselle, mutta yhtä aikaa mahtavalle luovan alan yrittäjän polulle.

Tämä selviytymisopas perustuu ennen kaikkea luovan alan yrittäjien omiin kokemuksiin – niin omiini kuin monien muiden – ja sen tavoitteena on antaa karkea käsitys siitä, mitä luovan alan yrittäjyys käytännössä on. Kaikki alkaa tietysti ideasta, mutta miten se muutetaan elannoksi? Matkalla on monta muttaa ja hyppyä tuntemattomaan, jotka saattavat helposti tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta ei se niin vaikeaa ole.

Omasta historiastani löytyy yrittäjämaista toimintaa niin toiminimen, osuuskunnan, osakeyhtiön kuin yhdistyksen muodossa. Tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteisöllisiin tapahtumiin erikoistunut Yhteismaa ry, jota olen ollut perustamassa vuonna 2012. Matka sinne on kuitenkin ollut pitkä, eikä yrittäjyys aina olekaan helppoa. Vastoinkäymisten keskellä on hyvä muistaa, että harva yritys menestyy heti. Silti se usein on kaiken sen vaivan arvoista.

Mikä luovan alan yrittäjyys?

Nykyään puhutaan paljon luovan alan yrittäjyydestä, mutta mitä se oikeastaan on? Siihen ei ole selkeää vastausta ja monet alalla työskentelevät ihmisetkin näkevät asian eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee siihen kuuluvan seuraavien alojen:

Jatka lukemista Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle →

Luovuus

Luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa

Linkki

Perinteinen työaikakäytäntö voi olla merkittävä haitta luovan ajatustyön tekemiselle. Tätä mieltä on Luovan Suomen asiantuntijaraati, jossa enemmistö vastasi myönteisesti kysymykseen ”onko perinteinen 9-17 työaikakäytäntö mielestäsi merkittävä haitta tehokkaan, luovaa ajatustyötä vaativan työn tekemiselle”.

Olen asiasta aivan samaa mieltä. Luovassa prosessissa hyvin harvoin katsotaan kelloa. Haasteena onkin luovan työryhmän toimimisen kannalta etenkin se, miten tekijät löytävät yhteisen sävelen sekä yhteisen päämäärän. Riskinä voi olla työryhmän hajaantuminen ja päämäärän hämärtyminen. Vyyhdissä työaika on joustava ja työajan järjestelyn kannalta olisikin tärkeää muistaa kokoontua vähintään viikoittain keskustelemaan projektin yhdinryhmän kanssa, mitä kukin tekee, onko liikaa vai sopivasti töitä tuntuuko jokin asia hankalalta tai haluaako joku jakaa onnistumisiaan.

Kiireessä unohtuu liian usein kommunikaatio ja etenkin tapahtumatuotannon kiireisimmässä hetkessä unohtuu helposti yhteiset viikkotapaamiset. Näin on käynyt helposti myös Vyyhdissä jo senkin takia, että joskus on haastavaa löytää kalentereista kaikille sopivaa aikaa.

Jos luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa, asioiden jalostamiseen ja ideoiden konkretisoimiseen tarvitaan yhteisesti sovittuja aikoja.

Luovan suomen artikkeli on luettavissa osoitteessa:

http://www.luovasuomi.fi/blog/post/37