Avainsana-arkisto: yhteistoiminnallisuus

Miten Vyyhti avautui minulle?

Vyyhti-hanketta on viikko jäljellä. Vappuna nostamme maljan kolmivuotisen projektin antoisalle taipaleelle. Itse olen ollut mukana vajaan kaksi vuotta toiminnasta. Kevään aikana on hankkeesta tehty vaikuttavuustutkimusta Leena Unkari-Virtasen toimesta. Hankearviointia yleisemmin on tutkinut Leena Björkqvist. On aika tarkastella Vyyhdin vaikuttavuutta hanketoimijoihin ja suunnata kiikari suoraan allekirjoittaneeseen.

Vyyhti on ollut luovien alojen verkostoitumisen, yhteistoiminnallisuuden ja yrittäjyysosaamisen hanke. Kohderyhminä ovat olleet etenkin luovan alan yrittäjät ja opiskelijat sekä kaupunginosatoimijat. Unkari-Virtasen vaikuttavuustutkimus ilmestyy ensi viikolla Vyyhdin vaikuttavuudesta hankkeen osatoteuttajiin, osallistuneisiin kohderyhmiin ja muihin vaikutuksen alaisiin kohdennettuna.

Itse olen alkanut luopumisprosessin myötä pohtia hankkeen vaikuttavuutta omaan elämääni. Onko työskentely Vyyhdissä saanut minua verkostoitumaan? Olenko oppinut lisää yhteistoiminnallisuudesta tai siihen tähtääviä menetelmiä? Entä olenko saanut oppia yrittäjyyteen?

1. Verkostoituminen

Kyllä, olen verkostoitunut hankkeessa työskentelyn aikana enemmän kuin ikinä elämässäni aikaisemmin! Työni puitteissa olen tavannut satoja ihmisiä. Jo pelkästään Vyyhtipeliä olen peluuttanut Susanna Snellmanin kanssa liki 50 kertaa ja 500 pelaajan voimin. Olen myös oppinut verkostoitumaan rennommin ja avoimemmin sekä jakamaan auliimmin tietoa ja hyviä käytänteitä tapaamieni ihmisten kanssa.

Uusi aluevaltaus on ollut verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Ennen hanketta olin vain Facebookissa. Nyt kuulun myös LinkedIniin, Twitteriin ym. palveluihin, joita käytän ainakin viikottain. Blogikirjoittelu mainittakoon mieluisammaksi näistä somen työkaluista, ja blogikirjoittelun toivon jatkuvan aktiivisesti hankkeen jälkeenkin.

Hankkeemme aktiivista hakeutumista verkkoon voi kiittää minun someen tutustuttamisessa. Kohdatessani haasteita matkalla, olen voinut kysyä neuvoa some-velholta, Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkolta. Voi kun minulla olisi ollut Jussin kaltainen tietotekniikkaope jo kouluaikana (vaikka en kyllä ikinä ottanut sitä valinnaista tietotekniikkaa..)!

2. Yhteistoiminnallisuus

Yhteistoiminnallisuus on ollut keskiössä hankkeemme toiminnoissa. Vyyhtipeli itsessään on etenkin yhteistoiminnallisuuden menetelmä. Pelimenetelmän (ja oman teatteritaustani) kautta olen huomannut puhuneeni ja toimineeni yhteistoiminnallisuutta lisäävästi viimeisen vuoden ajan. Koko ajan ja joka paikassa. Huomaan, että nykyään puheessani polveilevat sanat, kuten yhteisö, parempi dialogisuus ja yhteistoiminta. Syynä lienee Vyyhti-hanke.

3. Yrittäjyysosaaminen 

Lähes kaksi vuotta olen taistellut yrittäjyyttä ja sen pelottavaa, epämääräistä hahmoa vastaan. Nyt hankkeen loppuessa huomaan pelokkaan pyristelyni viimein lähes loppuneen: olen perustanut yrityksen hankkeen loppuvaiheessa kollegani Susanna Snellmanin kanssa.

Se, mitä olen yrittäjämäisestä asenteesta hankkeen aikana oppinut, on avarakatseisuus yrittäjyyttä kohtaan. Ennen ajattelin kaikkien yrittäjien olevan stereotyyppisesti (anteeksi jo nyt) kokoomuksen kannattajia, myynnin ammattilaisia, ylistressaantuneita, pönömahaisia pukumiehiä. Nyt näkemykseni on laajentunut niin, että voin nähdä yrittäjänä jopa punavihreän taidehörhön, joka on onnistunut tuotteistamaan ideansa myytäväksi yrityksille asti.

Olen alkanut ihailla etenkin yrittäjiä, jotka onnistuvat yhdistämään menetelmillään, palveluillaan tai verkostoillaan ihmisiä monialaisesti. Kun Vyyhdin kolmikulmatavoite (verkostot, yhteistoiminnallisuus ja yrittäjyysosaaminen) minulle ensimmäistä kertaa kerrottiin, en nähnyt näiden kolmen tavoitteen asiayhteyttä lainkaan. Nyt pääni ollessa pitkään Vyyhti-puskassa huomaan, miten nerokkaasti on hankehakemuksen tekijät aikoinaan ideansa yhdistäneet rajoja rikkoen ja aloja yhdistäen. Vyyhti on todella mahdollistanut Frans Johanssonin (2005) Medici-ilmiön eri alojen kesken.

Medici-ilmiöllä tarkoitetaan välimaastoa (2005, 38), jossa luovimmat ideat Johanssonin mukaan mahdollistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Hän kehottaa ihmisiä mahdollisimman usein hakeutumaan välimaastoihin, joissa verkostoituminen ja yhteistoiminnallisuus (eli vyyhtimäiset tavoitteet!) mahdollistetaan eri alojen toimijoiden kesken. Eli luodaan välitila, jossa kaikki on mahdollista.

Yksi Johanssonin välimaasto -esimerkeistä kertoo Peter’s Café -nimisestä paikasta keskellä Azorien saariryhmää ja Atlantin valtamerta.  Paikka mahdollistaa tapaamisen, ehkä yhteisen oluen, eri kansallisuuksien edustajille sijaitessaan välimatkassa keskellä Amerikkaa ja Eurooppaa. Kahvilassa vaihdetaan uusimpia kuulumisia, annetaan aivoille ”ruokaa” kuulemalla uusista ideoista tai hyvistä käytänteistä ympäri maailmaa.

Ja kun tarkemmin ajattelen, olen ollut yrittäjä aina, koska olen ollut freelancer taiteen laajalla kentällä. Suurin askel tuntui kuitenkin olevan se, kun laitoin nimeni paperiin, että olen osakkaana osakeyhtiössä. Maailmani muuttui. Ja vieläpä Vyyhdin myötä.

4. Bonus: Vyyhtimäisyys osana työ-ja arkipäivää

Tänään keskustelimme vyyhtimäisyydestä tiimimme kesken. Ymmärsimme, että osa vyyhtimäisyyttä voi olla myös leikillinen toimintamme, joka on varmastikin saanut aikaan vaikuttavuutta. Leikilliset (ja pelillistetyt, kyllä) toimintamme ovat vaikuttaneet oman tiimimme työhyvinvointiin ja lisäksi myös esimerkiksi kollegoihin samassa toimistorakennuksessa. Hyvässä tai pahassa…

Projektipäällikkömme Susanna on saanut monia hyviä ideoita, joilla on piristetty työpäivää ja lisätty ihan aktiivisesti työhyvinvointia. Olemme hankkeen aikana mm. tehneet smoothieta joka keskiviikko, lankuttaneet tai jumpanneet yhdessä ja erikseen, virponeet pääsiäisenä kollegoille ja osatoteuttajille ja tehneet syvärentoutuksen ruokatunnilla.

Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäivän ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!
Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäiväni ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!

Voisiko Peter’s Caféesta tehdä hyvän käytänteen tai menetelmän myös muualle maailmaan ja pienimuotoisemmin? Niin että jokainen meistä saisi mahdollisuuden kuulla hyvistä käytänteistä eri alojen osaajien seurassa, maittavan ruoan ja juoman ääressä toki. Tässäpä uutta hankeideaa!

Lähde:

Johansson, Frans 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Talentum. Helsinki 2005.

t. Sanna

Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa...
Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa…

 

Aamun inspiraatio

Fakta 1: Toiset aamut alkavat inspiroivammin kuin toiset. Fakta 2: Jokaisella aamulla on mahdollisuus vielä pitkään aamun alkamisen jälkeenkin. Kokemus pohjaten faktoihin 1 ja 2: Tämä aamu, jolloin aamu näyttäytyi aivan tavallisena aluksi. Väsytti, teki mieli nukkua vielä. Päivän ensimmäinen palaveri (häh?!) sai edelliset faktat toteutumaan, kun tapasin Yhteismaa ry:n Jaakko Blombergin (mm. Siivouspäivä ja Ravintolapäivä) täällä Vyyhdin toimistolla. 

Miksi inspiroiduin? Jokaisesta hyvästä kohtaamisesta oppii jotakin uutta tai unohdettua itsestään ja toisesta. Hetken ajan löytyy dialogi, jossa ajatuksia ja ideoita pommitetaan, alas pommitetaan ja viedään vieläkin pidemmälle.

Miksi tarvitsee oppia itsestään joka kohtaamisessa? Koska uskon, että merkittävä tapaaminen syntyy siitä, että omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan voi peilata toisen sanomien asioiden kautta. Omakohtaisuus antaa asioille merkityksen, vaikka tilanne ja henkilö olisivat tuntemattomia. Kun merkitys syntyy, syntyy usein myös dialogi. Dialogissa taas mahdollistuu uusien asioiden vyyhtiytyminen toisiinsa eli verkostoituminen ja linkittyminen keskustelukumppanin tuntemien asioiden, toimintojen ja ihmisten kanssa. Näistä ihmisistä ja toiminnoista tulee (ainakin hetkeksi) merkityksellisiä myös itselle. Merkityksellisyyden ansiosta syntyy taas usein sitoutumista, jolloin yhteistyö ja avunanto mahdollistuvat. Kaava yhteisömanageroinnin mahdollistumiselle?

Tunnistaminen -> Ymmärrys -> Merkitys -> Dialogi -> Linkittyminen -> Verkostoituminen -> Sitoutuminen -> Avunanto -> Yhteisöllisyys 

Jaakko Blomberg tutkii myöhemmin keväällä ilmestyvässä artikkelissaan mielenkiintoisia asioita yrittäjyyteen liittyen. Lisää aiheesta myöhemmin!

t. Sanna

ArtovaMalli innostaa toimimaan yhdessä

Menestyksekäs ja moniulottuvainen Artova ja Vyyhti-hanke elelevät samoilla kulmilla Arabianrannassa ja vannovat samankaltaisten arvojen nimeen. Monet Vyyhdin toimijat ja toiminnot ovat saaneet työkalupakkiinsa Artovalta virtaa, vinkkejä ja konkretiaa. Miten ihmeessä itseohjautuvuus syntyy ja toimii? Onko vapaaehtoisessa toiminnassa tärkeintä tulos vai tekeminen?

Näihin asioihin Artova ottaa kantaa julkaisemalla ArtovaMallin.  Mallin avulla saa kokemukseen pohjaavaa jo osittain valmiiksi pureskeltua ja analysoitua konkreettista tietoa itseohjautuvan projektin synnyttämisestä, ylläpidosta ja lopettamisesta. Artovan mallissa otetaan kantaa myös vapaaehtoistoiminnassa näkyvään uupumiseen ja katkeroitumiseen. Artovan malli pohjaa mittavaan kokemuspohjaan, jota on dokumentoitu, analysoitu ja tuotu näkyväksi viimeisen neljän vuoden aikana. Kuuden eri pilottiprojektin toimijat ovat kirjanneet kokemuksiaan ylös erilaisten teema-alueiden ympärille muuttaakseen omat ja tiimin jäsenten vahvuudet, heikkoudet ja kenties myös haasteiden paikat nautinnoksi toteuttaa yhdessä koko yhteisölle hyvää.

Jatka lukemista ArtovaMalli innostaa toimimaan yhdessä

Pelimaratonin jälkilämmössä

Sanna ja Susanna ajomatkalla Vyyhtipelin kanssa.
Sanna ja Susanna ajomatkalla Vyyhtipelin kanssa.

Viime viikon tilastointia: Heinola, Hyvinkää, Helsinki. Kolme päivää. Kuusi kappaletta pelejä. Aktiivinen peliaika yhteensä 3,5 tuntia. Yhteensä 73 pelaajaa. Kohderyhmiä, jotka pelasivat: Opiskelijat, opettajat, yrittäjät ja valtuutetut. Pelejä pelattu hankkeen aikana yhteensä 32. Pelaajien määrä vielä laskematta.

Jatka lukemista Pelimaratonin jälkilämmössä

Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Olemme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa paraikaa työmatkalla Berliinissä. Olemme saaneet osallistua Culture and Computer -seminaariin sekä päässeet mitä uskomattomampiin ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin.

Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla "taviksilta" suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman
Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman

Seuraa blogikirjoitusten pieni sarja tekemistämme huomioista verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden suhteen:

Jatka lukemista Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Yhteistyötä viikkiläisten toimijoiden välille Vyyhtipelin avulla

Viikki-Seura ry ja Viikin Asukastaloyhdistys pelasivat paikallisen Kaski bar bistron tiloissa 11.3.2013.

Paikallisten toimijoiden kohtaaminen, tutustuminen ja keskustelun avaaminen olivat Vyyhtipelin tärkein anti. Esiin nousi monta ajatusta yhteishengestä, viikkiläisestä identiteetistä, yhteisestä parlamentista ja tapahtumien järjestämisestä yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Jatka lukemista Yhteistyötä viikkiläisten toimijoiden välille Vyyhtipelin avulla

Wärk:fest rakentaa uudenlaista yhteistoiminnalisuutta

Kummallisia kojeita, uusia ajatuksia ja mahdolliseen maailmanloppuun valmistautumista Kaapelitehtaalla.

Kaapelitehtaalla 20.-21.10.2012 ensimmäistä kertaa järjestetty Wärk:fest kokosi yhteen satoja Wärkkääjiä. Kaapelitehtaan ovella tapasin tapahtuman tuottajan, aina niin iloisen ja positiivisen Nuppu Stenrosin. Nuppu kertoi Wärk:festin olevan tapahtuman kulkuun oikein tyytyväinen. Yhteistoiminnallisuuden, itse tekemisen ja kierrättämisen teemat toteutuivat hienosti tapahtumassa ja mitä kummallisimmat Wärkkääjien taidonnäytteet nostivat esille monenlaisia eri teemoja maailmanlopusta yhteisöviljelyyn.

Jatka lukemista Wärk:fest rakentaa uudenlaista yhteistoiminnalisuutta

Uuden yhteistoiminnallisuuden syntyä: Pajamäen Siivouspäivä 8.9.2012

Vyyhti oli mukana Pajamäen siivouspäivässä 8.9.2012. Pieni mutta kiinnostava, kotoisa ja potentiaalisen yhteisöllinen kaupunginosa tuntui kaipaavan potkuria, joka kokoaisi rivejä ja synnyttäisi yhteistoiminnallisuutta. Pajamäki on rauhallinen ja ystävällinen kaupunginosa, jonka asukkaat ovat valmiita tekemään asioita oman kaupunginosansa viihtyvyyden eteen.

Alueella asuva Vyyhtin projektipäällikkö Milla Laasonen kääri hihat ja pisti tuulemaan. Vaadittiin vain muutama pieni juliste, Facebookryhmä sekä tietysti viidakkorummun kuuluvat lyönnit ja alueelle oli syntynyt oma siivouspäivä. Paikalle löysi kymmenkunta perhekuntaa ja kauppa kävi ihan mukavasti. Aktiivisimmin osallistuivat alueen lapsiperheet ja myyjiä oli tullut jopa naapurikaupunginosasta, Pitäjänmäestä asti.

Jatka lukemista Uuden yhteistoiminnallisuuden syntyä: Pajamäen Siivouspäivä 8.9.2012

VOL 2: Vielä hieman lautapelien mahdollisuudesta yhteistoiminnallisuuden lisääjänä

Lautapelien lisäksi rakastan listoja. Vietin muutaman unettoman yön hehkuttaessani hiljaa mielessäni pelejä ja niiden hyviä puolia. Koin siis tarpeelliseksi vielä kerran listata syyt sille, miksi lautapelit todella mahdollistavat yhteistoiminnallisuutta mielestäni. Listausjärjestys on satunnainen.

Jatka lukemista VOL 2: Vielä hieman lautapelien mahdollisuudesta yhteistoiminnallisuuden lisääjänä

Vyyhtipelin noppaa heitettiin ensimmäistä kertaa!

Ennen ensimmäistä koepeliä käytiin lävitse pelin sääntöjä ja valittiin kummallekin joukkueelle pelinappulat.

Jo antiikin roomalaisetkin harrastivat noppapelejä ja ammattimaisimmat pelaajat saattoivat ansaita nopilla jopa omaisuuksia. Rahan sijasta lautapeli antaa siis pelaajalleen aivan toisenlaista pääomaa kuten ideoita ja porukkaan kuulumisen tunteen. Nykyihmiselle  lautapelit ovat mitä erinomaisin harrastus, sillä toisin kuin suurin osa tietokonepeleistä, lautapelit suorastaan kannustavat olemaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa.  Lautapelit ovat mitä mainioin keino lisätä yhdessä vietettyä aikaa mutta voiko lautapeliä käyttää työvälineenä? Voiko lautapelin avulla vaikkapa lisätä yhteistoiminnallisuutta eri toimijoiden välille?

Jatka lukemista Vyyhtipelin noppaa heitettiin ensimmäistä kertaa!

Yhteispeliä etsimässä

Olen viime aikoina kiinnittänyt paljon huomiota ihmistenväliseen viestintään. Mitä enemmän viestijöitä on, sitä enemmän soppa menee sekaisin. Lähes poikkeuksetta. Mutta miksi? Osaammeko ottaa jokapäiväisessä viestinnässämme huomioon antamiemme viestien saajat, jotka todennäköisesti kaikki edustavat aivan erilaisia lähtökohtia, taustoja, ammattikuntia ja persoonia?

Jotta viestintä ei olisi liian helppoa, mukaan mahtuu aina sopankeittäjiä, jotka haluavat hämmentää soppaa syömäkelvottomaksi. Nämä myrkynkeittäjät toimivat esteenä varsinkin yhteistoiminnallisuutta vaativien projektien viestinnässä ja onnistumisessa. Olen huomannut varsinkin tekstuaalisen viestinnän aiheuttavan monesti ongelmatilanteita. Eleillä, keskustelulla, äänenpainoilla ja tilanteella on suuri osansa onnistuneessa viestinnässä.

Jatka lukemista Yhteispeliä etsimässä