Aihearkisto: Yrittäjyys

Yrittäjyyteen ja yrittämiseen liittyvät Vyyhti-sisällöt löytyvät tästä kategoriasta.

Kisälli vs. Mestari

Kirjoittaja: Mika Tarkkanen, kultaseppämestari.


Onko lause ”Arvostan suomalaista käsityötä.” lupaus paremmasta palkasta?

Arvostan suomalaista käsityötä! Käsi ylös kuinka moni on kuullut tämän aikaisemmin?

Tämän on yksi tulokulma aiheeseen Helsingin Arabianrannasta ja Kultaseppämestarin silmin katsottuna.

Kultaseppämestari Mika Tarkkanen
Kultaseppämestari Mika Tarkkanen

Uskon vilpittömästi, että suomalaista käsityötä tai ylipäätään työtä arvostetaan monestakin syystä. Tosin tragikoomista on, että siitä ei kuitenkaan haluta maksaa yhteiskuntamme sen arvoista hintaa.
Jos et usko, tee 10 sekunnin testi. Skannaa itsesi ylhäältä alas ja sano ääneen kuinka paljon päälläsi on suomalaista käsityötä. Niin, sori näin se vaan on.

Tässä kuitenkin muutama syy, miksi kuitenkin itse uskon siihen.

Ensimmäinen syy voisi olla niinkin hämmentävä kuin rehellisyys. Ei ole sattumaa, että lähialueilta halutaan tulla esimerkiksi koruostoksille meille. Ostajat luottavat siihen, että he saavat sitä mitä tilaavat. Suomalainen sinisilmäisyys on kääntäen yksi meidän hyveistämme, josta pitää olla ylpeä.

Toinen syy voisi olla korkea osaaminen, tieto, taito ja uuden oppiminen. Ajattelutapa kisälli via mestari on tässä kohtaa enemmän kuin paikallaan. Mallissa kiteytyy halu opettaa ja halu oppia. Ja näiden symbioosissa halu kehittää jotain uutta. Lue: osien summa on enemmän kuin niiden yhteenlaskettu arvo.

Kolmas näkökulma voisi olla sisu. Sisulla selitän sen, miksi näin pienestä maasta kuitenkin nousee niin paljon maailman luokan tekijöitä eri aloille. Oli ne sitten aikoinaan Fabergén kultaseppämestarit tai tämän päivä Supercellin pelintekijät ja kaikkea siltä ja väliltä.

Takaisin otsikkoon

En ole ihminen, joka haikailee liikaa tai jopa elää menneessä. Edustan kuitenkin alaa, jolla usein kuulee ”Arvostan suomalaista käsityötä.”, lauseen joka mielestäni pitää sisällään edelliset kolme näkökulmaa.

Kun tarkkuus ratkaisee.
Kun tarkkuus ratkaisee.

Rehellisyys, perinteisen ”Älä huijaa” -ajatuksen lisäksi on myös sitä, että myönnetään ja tunnustetaan missä ollaan hyviä ja ollaan siitä ylpeitä. Ja kääntäen missä ei olla.

Kisällin ja mestarin ero on siinä, että mestari uskaltaa tunnustaa, mitä ei osaa kun kisällin pitää vielä yrittää näyttää, että voi osata. Tosin juuri siksi kisälleistä tulee mestareita, koska halu näyttää ja menestyä on – ja pitääkin olla kova.

Korkea osaaminen, tieto, taito ja uuden oppiminen. Kädestä kiinni pitäen ja toista ihmistä ohjaten kasvaa molemminpuolinen arvotus: kisälli arvostaa sitä, että häntä neuvotaan ja hän haluaa olla neuvojen antajan arvoinen. Mestari arvostaa, että häntä kuunnellaan ja tarjottua oppia arvostetaan.

Sisu suomalaisessa käsityössä tarkoittaa, että jaksamme uudestaan ja uudestaan aloittaa pienenkin projektin, haaveillen samalla siitä isosta ja peläten, miten sen hoidamme. Elämän pikkuhaasteita käsityöläisen vähän kieroutuneessa maailmassa!

Kun muoto ratkaisee
Kun muoto ratkaisee

Mutta vastaus kysymykseen!

Onko lause ”Arvostan suomalaista käsityötä.” lupaus paremmasta palkasta? On.

Lupaukseen ei pidä pelkästään uskoa, eikä pelkästään toivoa. Se pitää toteuttaa ihan itse.

Ei ole sattumaa, miten sinua kohdellaan tai miten sinua arvostetaan. Kaikki tulee sinusta itsestäsi, ja siitä miten päivittäin työssäsi toimit ja mitä teet.

Arvostus näkyy siitä, miten itse arvostat itseäsi ja asiakkaitasi. Se näkyy rohkeudesta olla ylpeä, mutta ei töykeä. Se on nöyryyttä, mutta ei nöyrtymistä. Se on meillä käsityöläisillä ennen kaikkea uuden synnyttämistä, ilon tuottamista lahjan antajalle, lahjan saajalle ja lahjan tekijälle.

Kun lupaus annetaan, se pitää myös lunastaa.

Mika Tarkkanen
Kultaseppämestari

Yrittäjä luovalla rajapinnalla

Kirjoittaja: Raimo Snellman, kultaajamestari.


Kuuntele myös aiheeseen liittyvä ääniartikkeli tästä:


Pidän kädessäni seitinohutta, keltaista, kättäni lämmittävää kultalehteä. Se on palanen muuttumattomasta ja häviämättömästä aineesta, joka on satanut maapallolle joskus miljardeja vuosia sitten tuoden tuoreet ja muuttumattomat terveiset alkuräjähdyksestä.

Olen kultaajamestari Raimo Snellman. Kulta on kiehtonut minua jo yli 30 vuoden ajan. Jäin koukkuun vanhoihin kullattuihin esineisiin Lontoossa opiskellessani kieliä Englannissa ja Ruotsissa tullakseni englannin kielen opettajaksi. En koskaan auskultoinut Suomessa, enkä siten pätevöitynyt. Onneksi sivuaineeni oli Business and Economics, josta on ollut minulle paljon hyötyä toimiessani luovan alan yrittäjänä.

Olet varmaan lukenut historiasta kultahulluudesta. Kultaa on kuumeisesti kaivettu, etsitty, kilpailtu sen löytämisessä tiettömien taipaleiden takaa.

Kultaan liittyvät asiat askarruttavat minua kultaajamestarina joka päivä. Kulta muotoutuu kupolien pintaan, antiikkihuonekalun uriin, ikonostaasin koukeroihin, taideteoksen osiin. Valmiin työn ihastelusta ei tahdo tulla loppua ja illat ateljeessa venähtävät usein pitkiksi.

Jatka lukemista Yrittäjä luovalla rajapinnalla

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Kirjoittaja: Jaakko Blomberg

Aluksi

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta sellaiselle. Luovaa alaa ylistetään Suomen tulevaisuuden toivona ja lehdistä saa lukea menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat tehneet miljoonia alalla. Mutta mitä se käytännössä on? Siitä harvalla ihmisellä on selkeää käsitystä, jos ei itse ole lähtenyt usein niin kivikkoiselle, mutta yhtä aikaa mahtavalle luovan alan yrittäjän polulle.

Tämä selviytymisopas perustuu ennen kaikkea luovan alan yrittäjien omiin kokemuksiin – niin omiini kuin monien muiden – ja sen tavoitteena on antaa karkea käsitys siitä, mitä luovan alan yrittäjyys käytännössä on. Kaikki alkaa tietysti ideasta, mutta miten se muutetaan elannoksi? Matkalla on monta muttaa ja hyppyä tuntemattomaan, jotka saattavat helposti tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta ei se niin vaikeaa ole.

Omasta historiastani löytyy yrittäjämaista toimintaa niin toiminimen, osuuskunnan, osakeyhtiön kuin yhdistyksen muodossa. Tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteisöllisiin tapahtumiin erikoistunut Yhteismaa ry, jota olen ollut perustamassa vuonna 2012. Matka sinne on kuitenkin ollut pitkä, eikä yrittäjyys aina olekaan helppoa. Vastoinkäymisten keskellä on hyvä muistaa, että harva yritys menestyy heti. Silti se usein on kaiken sen vaivan arvoista.

Mikä luovan alan yrittäjyys?

Nykyään puhutaan paljon luovan alan yrittäjyydestä, mutta mitä se oikeastaan on? Siihen ei ole selkeää vastausta ja monet alalla työskentelevät ihmisetkin näkevät asian eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee siihen kuuluvan seuraavien alojen:

Jatka lukemista Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Miten Vyyhti avautui minulle?

Vyyhti-hanketta on viikko jäljellä. Vappuna nostamme maljan kolmivuotisen projektin antoisalle taipaleelle. Itse olen ollut mukana vajaan kaksi vuotta toiminnasta. Kevään aikana on hankkeesta tehty vaikuttavuustutkimusta Leena Unkari-Virtasen toimesta. Hankearviointia yleisemmin on tutkinut Leena Björkqvist. On aika tarkastella Vyyhdin vaikuttavuutta hanketoimijoihin ja suunnata kiikari suoraan allekirjoittaneeseen.

Vyyhti on ollut luovien alojen verkostoitumisen, yhteistoiminnallisuuden ja yrittäjyysosaamisen hanke. Kohderyhminä ovat olleet etenkin luovan alan yrittäjät ja opiskelijat sekä kaupunginosatoimijat. Unkari-Virtasen vaikuttavuustutkimus ilmestyy ensi viikolla Vyyhdin vaikuttavuudesta hankkeen osatoteuttajiin, osallistuneisiin kohderyhmiin ja muihin vaikutuksen alaisiin kohdennettuna.

Itse olen alkanut luopumisprosessin myötä pohtia hankkeen vaikuttavuutta omaan elämääni. Onko työskentely Vyyhdissä saanut minua verkostoitumaan? Olenko oppinut lisää yhteistoiminnallisuudesta tai siihen tähtääviä menetelmiä? Entä olenko saanut oppia yrittäjyyteen?

1. Verkostoituminen

Kyllä, olen verkostoitunut hankkeessa työskentelyn aikana enemmän kuin ikinä elämässäni aikaisemmin! Työni puitteissa olen tavannut satoja ihmisiä. Jo pelkästään Vyyhtipeliä olen peluuttanut Susanna Snellmanin kanssa liki 50 kertaa ja 500 pelaajan voimin. Olen myös oppinut verkostoitumaan rennommin ja avoimemmin sekä jakamaan auliimmin tietoa ja hyviä käytänteitä tapaamieni ihmisten kanssa.

Uusi aluevaltaus on ollut verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Ennen hanketta olin vain Facebookissa. Nyt kuulun myös LinkedIniin, Twitteriin ym. palveluihin, joita käytän ainakin viikottain. Blogikirjoittelu mainittakoon mieluisammaksi näistä somen työkaluista, ja blogikirjoittelun toivon jatkuvan aktiivisesti hankkeen jälkeenkin.

Hankkeemme aktiivista hakeutumista verkkoon voi kiittää minun someen tutustuttamisessa. Kohdatessani haasteita matkalla, olen voinut kysyä neuvoa some-velholta, Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkolta. Voi kun minulla olisi ollut Jussin kaltainen tietotekniikkaope jo kouluaikana (vaikka en kyllä ikinä ottanut sitä valinnaista tietotekniikkaa..)!

2. Yhteistoiminnallisuus

Yhteistoiminnallisuus on ollut keskiössä hankkeemme toiminnoissa. Vyyhtipeli itsessään on etenkin yhteistoiminnallisuuden menetelmä. Pelimenetelmän (ja oman teatteritaustani) kautta olen huomannut puhuneeni ja toimineeni yhteistoiminnallisuutta lisäävästi viimeisen vuoden ajan. Koko ajan ja joka paikassa. Huomaan, että nykyään puheessani polveilevat sanat, kuten yhteisö, parempi dialogisuus ja yhteistoiminta. Syynä lienee Vyyhti-hanke.

3. Yrittäjyysosaaminen 

Lähes kaksi vuotta olen taistellut yrittäjyyttä ja sen pelottavaa, epämääräistä hahmoa vastaan. Nyt hankkeen loppuessa huomaan pelokkaan pyristelyni viimein lähes loppuneen: olen perustanut yrityksen hankkeen loppuvaiheessa kollegani Susanna Snellmanin kanssa.

Se, mitä olen yrittäjämäisestä asenteesta hankkeen aikana oppinut, on avarakatseisuus yrittäjyyttä kohtaan. Ennen ajattelin kaikkien yrittäjien olevan stereotyyppisesti (anteeksi jo nyt) kokoomuksen kannattajia, myynnin ammattilaisia, ylistressaantuneita, pönömahaisia pukumiehiä. Nyt näkemykseni on laajentunut niin, että voin nähdä yrittäjänä jopa punavihreän taidehörhön, joka on onnistunut tuotteistamaan ideansa myytäväksi yrityksille asti.

Olen alkanut ihailla etenkin yrittäjiä, jotka onnistuvat yhdistämään menetelmillään, palveluillaan tai verkostoillaan ihmisiä monialaisesti. Kun Vyyhdin kolmikulmatavoite (verkostot, yhteistoiminnallisuus ja yrittäjyysosaaminen) minulle ensimmäistä kertaa kerrottiin, en nähnyt näiden kolmen tavoitteen asiayhteyttä lainkaan. Nyt pääni ollessa pitkään Vyyhti-puskassa huomaan, miten nerokkaasti on hankehakemuksen tekijät aikoinaan ideansa yhdistäneet rajoja rikkoen ja aloja yhdistäen. Vyyhti on todella mahdollistanut Frans Johanssonin (2005) Medici-ilmiön eri alojen kesken.

Medici-ilmiöllä tarkoitetaan välimaastoa (2005, 38), jossa luovimmat ideat Johanssonin mukaan mahdollistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Hän kehottaa ihmisiä mahdollisimman usein hakeutumaan välimaastoihin, joissa verkostoituminen ja yhteistoiminnallisuus (eli vyyhtimäiset tavoitteet!) mahdollistetaan eri alojen toimijoiden kesken. Eli luodaan välitila, jossa kaikki on mahdollista.

Yksi Johanssonin välimaasto -esimerkeistä kertoo Peter’s Café -nimisestä paikasta keskellä Azorien saariryhmää ja Atlantin valtamerta.  Paikka mahdollistaa tapaamisen, ehkä yhteisen oluen, eri kansallisuuksien edustajille sijaitessaan välimatkassa keskellä Amerikkaa ja Eurooppaa. Kahvilassa vaihdetaan uusimpia kuulumisia, annetaan aivoille ”ruokaa” kuulemalla uusista ideoista tai hyvistä käytänteistä ympäri maailmaa.

Ja kun tarkemmin ajattelen, olen ollut yrittäjä aina, koska olen ollut freelancer taiteen laajalla kentällä. Suurin askel tuntui kuitenkin olevan se, kun laitoin nimeni paperiin, että olen osakkaana osakeyhtiössä. Maailmani muuttui. Ja vieläpä Vyyhdin myötä.

4. Bonus: Vyyhtimäisyys osana työ-ja arkipäivää

Tänään keskustelimme vyyhtimäisyydestä tiimimme kesken. Ymmärsimme, että osa vyyhtimäisyyttä voi olla myös leikillinen toimintamme, joka on varmastikin saanut aikaan vaikuttavuutta. Leikilliset (ja pelillistetyt, kyllä) toimintamme ovat vaikuttaneet oman tiimimme työhyvinvointiin ja lisäksi myös esimerkiksi kollegoihin samassa toimistorakennuksessa. Hyvässä tai pahassa…

Projektipäällikkömme Susanna on saanut monia hyviä ideoita, joilla on piristetty työpäivää ja lisätty ihan aktiivisesti työhyvinvointia. Olemme hankkeen aikana mm. tehneet smoothieta joka keskiviikko, lankuttaneet tai jumpanneet yhdessä ja erikseen, virponeet pääsiäisenä kollegoille ja osatoteuttajille ja tehneet syvärentoutuksen ruokatunnilla.

Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäivän ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!
Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäiväni ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!

Voisiko Peter’s Caféesta tehdä hyvän käytänteen tai menetelmän myös muualle maailmaan ja pienimuotoisemmin? Niin että jokainen meistä saisi mahdollisuuden kuulla hyvistä käytänteistä eri alojen osaajien seurassa, maittavan ruoan ja juoman ääressä toki. Tässäpä uutta hankeideaa!

Lähde:

Johansson, Frans 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Talentum. Helsinki 2005.

t. Sanna

Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa...
Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa…

 

Yrittäjämäinen asenne paikallistoiminnassa

Olen Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan viestintä- ja projektivastaava ja toimin Vyyhti-hankkeessa Helkan projektikoordinaattorina suunnitellen ja toteuttaen Vyyhti-toimintaa yhteistyössä Helkan toiminnanjohtajan sekä hankekumppaniemme Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Hub Helsingin kanssa. Projektin aikana keskustelimme Vyyhti-hankeväen kesken useasti yhtäläisyyksistä kaupunginosatoimijoiden ja yrittäjien välillä, joten päätin tehdä ääniartikkelini kyseisestä teemasta. Kuuntele ääniartikkelini Yrittäjämäisestä asenteesta paikallistoiminnassa tästä:

Ohessa alla on luettavissa ääniartikkelini käsikirjoitus, jonka jälkeen olen listannut joitakin yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia kaupunginosatoimijoiden ja yrittäjien välillä pohtien myös näkökulmia heidän yhteistoimintaansa kaupunginosissa.

Jatka lukemista Yrittäjämäinen asenne paikallistoiminnassa

Pohdintaa luovan alan yrittäjyydestä ja tuotteistamisesta

Törmäsin Facebookissa erittäin mielenkiintoiseen CITY-lehden blogissa julkaistuun Ola Sundellin kirjoitukseen yrittäjyydestä. Kirjoituksessa pohditaan ohjaako yrittäjyyden tukijärjestelmämme aloittavia yrittäjiä kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen?  Voisivatko aloittavat yrittäjät oppia jotain oleellista sarjayrittäjiltä?

Luovien alojen yrittäjän haasteena on usein selkeästi paketoidun tuotteen tai palvelumallin kehittäminen. Tämän jälkeen vastaan tulee vielä skaalautuvuuteen liittyvät haasteet. Ja päälle vielä yrityksen perustamiseen liittyvät asiat. Onko lähtökohtaisesti ongelmana se miten määrittelemme yrittäjyyttä? Onko yritys syntynyt kun yritys on perustettu ja viralliset asiat hoidettu hyvän tavan mukaan? Vai alkaako yrittäjyys idean heräämisestä ja myynnin aloittamisesta?

”Menestyksen kannalta ratkaisevinta on mitä idealle tapahtuu ennen yrityksen perustamista. Yrityksen perustamisvaiheessa annettava tuki tulee liian myöhään vaikuttaakseen liiketoiminnan menestykseen. Tuotteistaminen, kaupallistaminen ja asiakastyö on oltava jo pitkällä ennen kuin huomion voi kiinnittää muuhun kuin asiakkaalle uuden arvon kehittämiseen”. (Ola Sundell)

Koko City-lehden juttu luettavissa täältä

 

Sähköiset Jumppakerhot ja Metropolian täydennyskoulus

Vyyhti-hankkessa vuosina 2012-2013 kehitetty verkkovälineiden ja sosiaalisen median perehdytyskokonaisuus Sähköiset Jumppakerhot on otettu osaksi Metropolia Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutustarjontaa.

Ensimmäinen täydennyskoulutuksen jumppakokonaisuus järjestetään 28.4.-23.5.2014. Katso tarkemmat ajankohdat ja lisätiedot kevään Jumppakerhoista täydennyskoulutuksen sivulta.

Tervetuloa mukaan oppimaan uusia käytännön taitoja verkkoviestinnän tueksi.

Aamun inspiraatio

Fakta 1: Toiset aamut alkavat inspiroivammin kuin toiset. Fakta 2: Jokaisella aamulla on mahdollisuus vielä pitkään aamun alkamisen jälkeenkin. Kokemus pohjaten faktoihin 1 ja 2: Tämä aamu, jolloin aamu näyttäytyi aivan tavallisena aluksi. Väsytti, teki mieli nukkua vielä. Päivän ensimmäinen palaveri (häh?!) sai edelliset faktat toteutumaan, kun tapasin Yhteismaa ry:n Jaakko Blombergin (mm. Siivouspäivä ja Ravintolapäivä) täällä Vyyhdin toimistolla. 

Miksi inspiroiduin? Jokaisesta hyvästä kohtaamisesta oppii jotakin uutta tai unohdettua itsestään ja toisesta. Hetken ajan löytyy dialogi, jossa ajatuksia ja ideoita pommitetaan, alas pommitetaan ja viedään vieläkin pidemmälle.

Miksi tarvitsee oppia itsestään joka kohtaamisessa? Koska uskon, että merkittävä tapaaminen syntyy siitä, että omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan voi peilata toisen sanomien asioiden kautta. Omakohtaisuus antaa asioille merkityksen, vaikka tilanne ja henkilö olisivat tuntemattomia. Kun merkitys syntyy, syntyy usein myös dialogi. Dialogissa taas mahdollistuu uusien asioiden vyyhtiytyminen toisiinsa eli verkostoituminen ja linkittyminen keskustelukumppanin tuntemien asioiden, toimintojen ja ihmisten kanssa. Näistä ihmisistä ja toiminnoista tulee (ainakin hetkeksi) merkityksellisiä myös itselle. Merkityksellisyyden ansiosta syntyy taas usein sitoutumista, jolloin yhteistyö ja avunanto mahdollistuvat. Kaava yhteisömanageroinnin mahdollistumiselle?

Tunnistaminen -> Ymmärrys -> Merkitys -> Dialogi -> Linkittyminen -> Verkostoituminen -> Sitoutuminen -> Avunanto -> Yhteisöllisyys 

Jaakko Blomberg tutkii myöhemmin keväällä ilmestyvässä artikkelissaan mielenkiintoisia asioita yrittäjyyteen liittyen. Lisää aiheesta myöhemmin!

t. Sanna

Vyyhtipelin matkassa – mitä jäi käteen Berliinistä?

Vyyhtipeliä pelattiin Berliinin Ammattikorkeakoulussa 3.12.2013. Pelin keskeisenä teemana oli pohjustaa ja nopeuttaa kolmen eri tutkimusryhmän välisen yhteistyön syntyä. Pelin muokkamisen tärkeimmäksi elementiksi osoittautui toimiva kommunikaatio Vyyhdin toimijoiden ja kohderyhmän edustajan (Julia Heisig) kanssa.

Koin suurimmaksi haasteen paikaksi pelin muokkaamisen sopivaksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi kohderyhmälle, jolla on paljon aikaisempaa pelikokemusta niin pelaajana kuin kehittäjänä. Ensimmäisten pelaajien saavuttua paikalle mieleni valtasi hermostus: suurin osa oli luullut pelin olevan digitaalinen tai ainakin monimutkainen kokonaisuus. Suuri pelimatto aiheutti pelaajissa ensin tarkkaavaisia katseita ja oletettavasti pientä pelkoa esiintymisestä tai mokaamisesta.

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa – mitä jäi käteen Berliinistä?

Luovimo – Creativity Globalized

Viime viikon torstaipäiväni alkoi erittäin leppoisissa merkeissä, osallistuin nimittäin Finpron järjestämään Luovimo -seminaariin. Tilaisuus järjestettiin Tavastialla ja seminaarivieraita hemmoteltiin heti alkuun maittavalla ja monipuolisella aamupalalla. Nautittuani maukkaita aamiaiseväitä siirryin saliin, jossa Finpron seniorikonsultti Kati Uusi-Rauva kertoi meille tulevan päivän kulusta ja puhujista. Päivä koostui monipuolisista puheenvuoroista sekä viihteellisistä ohjelmanumeroista. Päivän käynnisti kenties maamme arvostetuin harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen. Kimmon esitys oli satumainen. Esitykseen oli onnistuneesti ja tasapuolisesti sekoitettu shamaanimaisuutta, suomalaista mystiikka ja konemusiikkia.

Jatka lukemista Luovimo – Creativity Globalized

Jälkihöyryt Berliinin pelistä

Susanna sekä allekirjoittanut palasivat viime yönä Berliinistä. Lähtö pelistä oli vauhdikas, suoraan pelin viimeisiltä minuuteilta säntäsimme taksiin, josta matkasimme lentokentälle. Nyt haluan purkaa kokemuksiani ensimmäisestä kansainvälisestä Vyyhtipeli-sessiosta.

Entisen kaapelitehtaan, nykyisen HTW Berlinin sisäänkäynti
Entisen kaapelitehtaan, nykyisen HTW Berlinin sisäänkäynti

Jännitin kovasti eilistä peliä. Olimme Susannan kanssa käyttäneet tuntikausia sähköpostin, Skypen ja viimein kasvokkain Vyyhtipelin selittämiseen saksalaiselle yhteyshenkilöllemme Julia Heisigille HTW Berliinistä. Pelisessio saksankielisessä Metropoliaa vastaavassa ammattikorkeakoulussa haastoi meidät kirjoittamaan kaiken Vyyhtipeli-materiaalin englanniksi. Emme aloittaneet kansainvälistymistä helpoimmasta päästä: Saimme kutsun lähteä Saksaan, jossa pelikieli vaihteli englannin ja saksan välillä. Minä ja Susanna kommunikoimme muutamassa kohtaa suomeksi. Kolmen kielen peli!

Jatka lukemista Jälkihöyryt Berliinin pelistä

Kansainvälistyvä Vyyhtipeli HTW Berliinissä

Sanna testaa HTW:n pelisuunnittelun pilottipeliä.

Sanna ja Susanna kävivät maanantaina Hochschule für Tecknik und Wirtschaft Berliinissä tutustumassa. Vanhassa kaapelitehtaassa tehdään mm. pelejä sairaalan henkilökunnan avuksi tulipalotilanteiden ennakoimiseen. Poikkeuksellisesti tänään HTW:ssa myös  pelataan samassa rakennuksessa toimivien tutkimusyksikköjen yhteistoiminnallisuutta lisäävää Vyyhtipeliä.

Jatka lukemista Kansainvälistyvä Vyyhtipeli HTW Berliinissä

Nälkäpeli vs. Vyyhtipeli

IMAX-huipputekniikan leffateatteri Berliinissä.
IMAX-huipputekniikan leffateatteri Berliinissä.

Sanna ja Susanna tutustuivat sunnuntai-iltana Berliinin kaupunkikulttuuriin menemällä elokuviin. Tarkoituksena oli mennä IMAXiin, mutta saksankielinen dubbaus ei houkutellut. Päädyimme pelillisyyden hengessä katsomaan Nälkäpeli-trilogian toisen osan.

Jatka lukemista Nälkäpeli vs. Vyyhtipeli

Illanvietossa Berliinissä – verkostojen ja yhteisöllisyyden tärkeys

Osallistuimme Sannan kanssa luovien alojen yhteisön järjestämään illanviettoon Berliinissä. Teemana oli ajankohtaisesti Thanksgiving. Maittavan illallisen lisäksi mukaan tarttui myös muutamia ajatuksia.

Illanviettoon osallistui ihmisiä Irlannista, Yhdysvalloista, Suomesta, Ruotsista ja Saksasta. Keskustelu oli nopeatempoista ja positiivisväritteistä. Lukuisten seminaari-illanviettojen jälkeen on todettava, että osallistuminen yksityiskodissa järjestettyyn ei-niin-viralliseen illanviettoon  oli hyödyllistä ja etenkin Vyyhdin tuloksia tukevaa toimintaa.

Jatka lukemista Illanvietossa Berliinissä – verkostojen ja yhteisöllisyyden tärkeys