Aihearkisto: Yhteistoiminnallisuus

Miten Vyyhti avautui minulle?

Vyyhti-hanketta on viikko jäljellä. Vappuna nostamme maljan kolmivuotisen projektin antoisalle taipaleelle. Itse olen ollut mukana vajaan kaksi vuotta toiminnasta. Kevään aikana on hankkeesta tehty vaikuttavuustutkimusta Leena Unkari-Virtasen toimesta. Hankearviointia yleisemmin on tutkinut Leena Björkqvist. On aika tarkastella Vyyhdin vaikuttavuutta hanketoimijoihin ja suunnata kiikari suoraan allekirjoittaneeseen.

Vyyhti on ollut luovien alojen verkostoitumisen, yhteistoiminnallisuuden ja yrittäjyysosaamisen hanke. Kohderyhminä ovat olleet etenkin luovan alan yrittäjät ja opiskelijat sekä kaupunginosatoimijat. Unkari-Virtasen vaikuttavuustutkimus ilmestyy ensi viikolla Vyyhdin vaikuttavuudesta hankkeen osatoteuttajiin, osallistuneisiin kohderyhmiin ja muihin vaikutuksen alaisiin kohdennettuna.

Itse olen alkanut luopumisprosessin myötä pohtia hankkeen vaikuttavuutta omaan elämääni. Onko työskentely Vyyhdissä saanut minua verkostoitumaan? Olenko oppinut lisää yhteistoiminnallisuudesta tai siihen tähtääviä menetelmiä? Entä olenko saanut oppia yrittäjyyteen?

1. Verkostoituminen

Kyllä, olen verkostoitunut hankkeessa työskentelyn aikana enemmän kuin ikinä elämässäni aikaisemmin! Työni puitteissa olen tavannut satoja ihmisiä. Jo pelkästään Vyyhtipeliä olen peluuttanut Susanna Snellmanin kanssa liki 50 kertaa ja 500 pelaajan voimin. Olen myös oppinut verkostoitumaan rennommin ja avoimemmin sekä jakamaan auliimmin tietoa ja hyviä käytänteitä tapaamieni ihmisten kanssa.

Uusi aluevaltaus on ollut verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Ennen hanketta olin vain Facebookissa. Nyt kuulun myös LinkedIniin, Twitteriin ym. palveluihin, joita käytän ainakin viikottain. Blogikirjoittelu mainittakoon mieluisammaksi näistä somen työkaluista, ja blogikirjoittelun toivon jatkuvan aktiivisesti hankkeen jälkeenkin.

Hankkeemme aktiivista hakeutumista verkkoon voi kiittää minun someen tutustuttamisessa. Kohdatessani haasteita matkalla, olen voinut kysyä neuvoa some-velholta, Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkolta. Voi kun minulla olisi ollut Jussin kaltainen tietotekniikkaope jo kouluaikana (vaikka en kyllä ikinä ottanut sitä valinnaista tietotekniikkaa..)!

2. Yhteistoiminnallisuus

Yhteistoiminnallisuus on ollut keskiössä hankkeemme toiminnoissa. Vyyhtipeli itsessään on etenkin yhteistoiminnallisuuden menetelmä. Pelimenetelmän (ja oman teatteritaustani) kautta olen huomannut puhuneeni ja toimineeni yhteistoiminnallisuutta lisäävästi viimeisen vuoden ajan. Koko ajan ja joka paikassa. Huomaan, että nykyään puheessani polveilevat sanat, kuten yhteisö, parempi dialogisuus ja yhteistoiminta. Syynä lienee Vyyhti-hanke.

3. Yrittäjyysosaaminen 

Lähes kaksi vuotta olen taistellut yrittäjyyttä ja sen pelottavaa, epämääräistä hahmoa vastaan. Nyt hankkeen loppuessa huomaan pelokkaan pyristelyni viimein lähes loppuneen: olen perustanut yrityksen hankkeen loppuvaiheessa kollegani Susanna Snellmanin kanssa.

Se, mitä olen yrittäjämäisestä asenteesta hankkeen aikana oppinut, on avarakatseisuus yrittäjyyttä kohtaan. Ennen ajattelin kaikkien yrittäjien olevan stereotyyppisesti (anteeksi jo nyt) kokoomuksen kannattajia, myynnin ammattilaisia, ylistressaantuneita, pönömahaisia pukumiehiä. Nyt näkemykseni on laajentunut niin, että voin nähdä yrittäjänä jopa punavihreän taidehörhön, joka on onnistunut tuotteistamaan ideansa myytäväksi yrityksille asti.

Olen alkanut ihailla etenkin yrittäjiä, jotka onnistuvat yhdistämään menetelmillään, palveluillaan tai verkostoillaan ihmisiä monialaisesti. Kun Vyyhdin kolmikulmatavoite (verkostot, yhteistoiminnallisuus ja yrittäjyysosaaminen) minulle ensimmäistä kertaa kerrottiin, en nähnyt näiden kolmen tavoitteen asiayhteyttä lainkaan. Nyt pääni ollessa pitkään Vyyhti-puskassa huomaan, miten nerokkaasti on hankehakemuksen tekijät aikoinaan ideansa yhdistäneet rajoja rikkoen ja aloja yhdistäen. Vyyhti on todella mahdollistanut Frans Johanssonin (2005) Medici-ilmiön eri alojen kesken.

Medici-ilmiöllä tarkoitetaan välimaastoa (2005, 38), jossa luovimmat ideat Johanssonin mukaan mahdollistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Hän kehottaa ihmisiä mahdollisimman usein hakeutumaan välimaastoihin, joissa verkostoituminen ja yhteistoiminnallisuus (eli vyyhtimäiset tavoitteet!) mahdollistetaan eri alojen toimijoiden kesken. Eli luodaan välitila, jossa kaikki on mahdollista.

Yksi Johanssonin välimaasto -esimerkeistä kertoo Peter’s Café -nimisestä paikasta keskellä Azorien saariryhmää ja Atlantin valtamerta.  Paikka mahdollistaa tapaamisen, ehkä yhteisen oluen, eri kansallisuuksien edustajille sijaitessaan välimatkassa keskellä Amerikkaa ja Eurooppaa. Kahvilassa vaihdetaan uusimpia kuulumisia, annetaan aivoille ”ruokaa” kuulemalla uusista ideoista tai hyvistä käytänteistä ympäri maailmaa.

Ja kun tarkemmin ajattelen, olen ollut yrittäjä aina, koska olen ollut freelancer taiteen laajalla kentällä. Suurin askel tuntui kuitenkin olevan se, kun laitoin nimeni paperiin, että olen osakkaana osakeyhtiössä. Maailmani muuttui. Ja vieläpä Vyyhdin myötä.

4. Bonus: Vyyhtimäisyys osana työ-ja arkipäivää

Tänään keskustelimme vyyhtimäisyydestä tiimimme kesken. Ymmärsimme, että osa vyyhtimäisyyttä voi olla myös leikillinen toimintamme, joka on varmastikin saanut aikaan vaikuttavuutta. Leikilliset (ja pelillistetyt, kyllä) toimintamme ovat vaikuttaneet oman tiimimme työhyvinvointiin ja lisäksi myös esimerkiksi kollegoihin samassa toimistorakennuksessa. Hyvässä tai pahassa…

Projektipäällikkömme Susanna on saanut monia hyviä ideoita, joilla on piristetty työpäivää ja lisätty ihan aktiivisesti työhyvinvointia. Olemme hankkeen aikana mm. tehneet smoothieta joka keskiviikko, lankuttaneet tai jumpanneet yhdessä ja erikseen, virponeet pääsiäisenä kollegoille ja osatoteuttajille ja tehneet syvärentoutuksen ruokatunnilla.

Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäivän ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!
Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäiväni ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!

Voisiko Peter’s Caféesta tehdä hyvän käytänteen tai menetelmän myös muualle maailmaan ja pienimuotoisemmin? Niin että jokainen meistä saisi mahdollisuuden kuulla hyvistä käytänteistä eri alojen osaajien seurassa, maittavan ruoan ja juoman ääressä toki. Tässäpä uutta hankeideaa!

Lähde:

Johansson, Frans 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Talentum. Helsinki 2005.

t. Sanna

Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa...
Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa…

 

Mahdollistava yhteisöjohtaminen

Ääniartikkelin taustoittava käsikirjoitus


Olen Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toiminnanjohtaja. Helka ry on helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten yhteenliittymä; paikallisen osallistumisen ja kaupunginosatoiminnan asiantuntija ja kehittäjä. Vyyhti-projektin osatoteuttajan näkökulmasta olen herättänyt projektissa keskustelua ihmisten ja yhteisöjen mahdollistavasta johtamisesta. Artikkelini käsitteleekin juuri sitä: mahdollistavaa yhteisöjohtamista. Mahdollistava ote on mielestäni erittäin hedelmällinen lähestymistapa monen tyyppiseen yhteistoimintaan tai sellaisen organisointiin. Siihen voi harjaantua vain kokeilemalla ja tekemällä. Eräs keskeinen käsite, jota kirjoituksessani pyrin avaamaan, on voimaantuminen.

Tämä artikkeli on hieman laajennettu versio Vyyhdin ääniartikkeli-kokoelmaan laatimastani esityksestä, jonka voit tästä:

Jatka lukemista Mahdollistava yhteisöjohtaminen

Esimerkkejä kaupunginosatoimijoille toteutetuista Vyyhti-koulutuksista

Vyyhti-projektin aikana järjestettiin paljon erilaisia koulutuksia kaupunginosa-, yritys- ja opiskelutoiminnan kehittämiseksi. Helka ry oli mukana etenkin kaupunginosatoimijoille suunnatuissa koulutuksissa ja niiden suunnittelussa. Koostaakseni joitakin koulutustarinoita Vyyhdin varrelta, laadin niistä artikkelin, jota voi tarkastella tästä linkistä.

Ääniartikkelia varten valitsin tarkempaan tarkasteluun kaupunginosayhdistyksen käyntikortin ja kerroin kuinka se soveltuu yhdistysviestinnässä käytettäväksi. Kuuntele ääniartikkelini Kaupunginosayhdistyksen käyntikortista yhdistysviestinnän tehokeinona tästä:

Kaupunginosayhdistyksen käyntikorttipohja puolestaan löytyy oheisesta linkistä: Kaupunginosayhdistyksen erityisosaaminen (Word-tiedosto).

Jatka lukemista Esimerkkejä kaupunginosatoimijoille toteutetuista Vyyhti-koulutuksista

Uusia ideoita kaupunginosatoimintaan!

Esimerkkejä Vyyhti-projektin koulutuksista kaupunginosatoimijoille


Vapaaehtoisten hankkiminen ja innostaminen sekä paikallistoiminnan organisoiminen ja jäsentäminen ovat olennaisia asioita kaupunginosatoiminnassa. Vaikka paikallistoimijoilla on usein paljon kokemusta siitä kuinka ko. asiat on perinteisesti hoidettu, vaarana on se, että perinteisiin toimintatapoihin urautuu helposti ja on vaikea nähdä ns. ”laatikon ulkopuolelle”. Perinteisten ratkaisumallien lisäksi onkin hyödyllistä kehittää ja kokeilla myös uudenlaisia toimintamalleja.

Suurimmat haasteet kaupunginosayhdistysten toiminnassa tuntuivat vuonna 2011 liittyvän toiminnan rahoitukseen ja avoimuuteen, raskasrakenteisiin kokousmenetelmiin sekä kaupunginosatoimintaan innostamiseen.

Helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten kattojärjestö Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (Helka) on jo vuosien ajan pyrkinyt tarjoamaan erilaisia menetelmiä, näkökulmia ja lähestymistapoja kaupunginosatoiminnassa hyödynnettäväksi. Helkan näkökulmasta luovia menetelmiä kepeästi ja ennakkoluulottomasti kokeileva Vyyhti-projekti, jossa paneuduttiin mm. yksilöiden ja ryhmien innostamiseen luovien menetelmien avulla, olikin oivallinen mahdollisuus kokeilla erilaisia menetelmiä ja tuoda kaupunginosatoimijoille uusia toimintaideoita.

Jatka lukemista Uusia ideoita kaupunginosatoimintaan!

Yrittäjämäinen asenne paikallistoiminnassa

Olen Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan viestintä- ja projektivastaava ja toimin Vyyhti-hankkeessa Helkan projektikoordinaattorina suunnitellen ja toteuttaen Vyyhti-toimintaa yhteistyössä Helkan toiminnanjohtajan sekä hankekumppaniemme Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Hub Helsingin kanssa. Projektin aikana keskustelimme Vyyhti-hankeväen kesken useasti yhtäläisyyksistä kaupunginosatoimijoiden ja yrittäjien välillä, joten päätin tehdä ääniartikkelini kyseisestä teemasta. Kuuntele ääniartikkelini Yrittäjämäisestä asenteesta paikallistoiminnassa tästä:

Ohessa alla on luettavissa ääniartikkelini käsikirjoitus, jonka jälkeen olen listannut joitakin yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia kaupunginosatoimijoiden ja yrittäjien välillä pohtien myös näkökulmia heidän yhteistoimintaansa kaupunginosissa.

Jatka lukemista Yrittäjämäinen asenne paikallistoiminnassa

Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta

Olemme saapuneet Susannan kanssa Berliiniin Vyyhti-hankkeen puitteissa viimeistä kertaa. Tarkoituksenamme on saattaa loppuun kahden kansainvälisen, Berliinissä sijaitsevan yhteistyötahon kanssa tehty hankkeen aikana syntynyt yhteistyö. Vaikuttavuustutkimuksen ollessa Vyyhdissä myös työn alla, on hyvä pysähtyä miettimään Vyyhtipelin vaikuttavuutta pelaamassamme yhteisössä.

Eilen maanantaina tapasimme HTW Berliinin Julia Heisigin, jonka kanssa keskustelimme mm. joulukuisesta Vyyhtipeli-sessiosta sekä jaoimme tietoa korkeakoulujemme hyvistä käytänteistä yleisemminkin.

image
HTW Berliinin inspiroiva ruokalan terassi hiekkarannalla ja palmuilla varustettuna.

Aluksi olimme aikeissa pelata Vyyhtipeliä toistamiseen tälläkin reissullamme Berliiniin. Kontaktihenkilömme Julia yritti useampaan otteeseen löytää pelaajien (eli kolmen eri tutkimusryhmän) kesken yhteistä aikaa. Samojen pelaajien kerääminen yhteen pelin uudelleen pelin äärelle osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Kävimme Julian kanssa läpi asioita, jotka vaikuttivat siihen, että pelissä alkanut hyvä prosessi jäi kesken.

Jatka lukemista Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta

Koulutuspeli-seminaari Tallinnassa

Matkustimme Susannan kanssa viime viikonloppuna  IT-kouluttajien Koulutuspeli- kevätseminaarin myötä Tallinnaan.  Seminaarissa käsiteltäviä aiheita olivat mm. pelillistäminen, simulaatio ja pelit oppilaitosympäristössä. Eli samoja asioita, joista olemme kailottaneet ja kirjoittaneet artikkeleita jo reilun kahden vuoden ajan.

Tallinnan yliopiston lehtori Martin Sillaotsin  pelillistetty luento
Tallinnan yliopiston lehtori Martin Sillaotsin pelillistetty luento

Olo seminaarissa oli kuin olisi tullut kotiin, heimonsa luokse, vaikka kyseessä oli meille ennestään tuntemattomat ihmiset. Tämä johtui mielestäni siitä, että aihe oli kaikille alustajille ja osallistujille monella tapaa tuttu ja paljon koluttu. Olimme Vyyhti-hankkeen aikana ehkä pitkästä aikaa osana yhteisöä, jonka toi yhteen samat kiinnostuksen kohteet ja aihe, eikä esimerkiksi fasilitoimamme Vyyhtipeli.

Jatka lukemista Koulutuspeli-seminaari Tallinnassa

Työpajafasilitointi

Tapaus Sähköiset jumppakerhot


Johdanto

Käsittelen tässä artikkelissa työpajaympäristössä tapahtuvan perehdyttämisen ja opettamisen piirteitä. Artikkeli pohjautuu suurelta osin kokemuksiini verkkovälineiden perehdytystyöpajoista, jotka ohjasin vuosina 2012 ja 2013.

Mielestäni työpajan pitäminen poikkeaa yleisestä opetustilanteesta, jossa opettaja on valmistellut oppitunnilla käytävät asiat etukäteen opetussuunnitelman ja oppilas- tai opiskelijaryhmän tason ja valmiuksien mukaan. Työpajafasilitointi poikkeaa tästä asetelmasta lähtökohtaisesti siinä, että osallistujajoukko on vetäjälle etukäteen tuntematon. Tämä aiheuttaa ongelmia koulutuksen rakenteen ja sisällön suunnittelulle sekä yllätyksiä itse opetustilanteeseen. Käytän termiä fasilitointi kuvaamaan työpajatoiminnan aktivoivaa pyrkimystä, jossa opettajan tehtävänä on tukea osallistujien käytännön harjoittelua siten, että hän poistaa esteitä oppimiselta sekä antaa ideoita ja suuntaviivoja, joiden avulla oppiminen pääsee tapahtumaan.

Jatka lukemista Työpajafasilitointi

Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta

Fasilitoidun lautapelin kehittäminen osana hanketoimintaa

Lataa artikkeli: Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta (PDF)


1. Johdanto

Osana Vyyhti-hankkeen (2011-2014) toimintaa on kehitetty yhteistoiminnallisuutta ja dialogisuutta lisäävä jättimäinen lautapeli, jota kutsutaan Vyyhtipeliksi. Pelituotteen määritteleminen tuli tarpeelliseksi heti ensimmäisten testipelikertojen jälkeen ja fasilitaattorin ohjauksessa pelattava suuri osallistava pelimatto päätettiin nimetä jättimäiseksi fasilitoiduksi hyötypeliksi. Jättimäisen fasilitoidun hyötypelin määritelmä on avattu Susanna Snellmanin ja Sanna Ristaniemen edellisessä artikkelissa: Mitäs peliä sitä pelataan? -fasilitoitu hyötypeli osana luovaa ongelmanratkaisua, ideointia ja verkostoitumista.

Pelillisyyden, leikillisyyden ja fasilitoinnin yhdistäminen toimivaksi tuotteeksi on ollut mielenkiintoinen matka, joka on sisältänyt paljon erilaisiin asioihin tutustumista, satojen ihmisten kohtaamista ja peluuttamista, jatkuvaa kehitystyötä, innostusta, luopumista, uusia ideoita sekä kontakteja.

Tämän artikkelin tarkoituksena on avata Vyyhtipelin kehityskaaren aikana tehtyjä pelinkehitykseen liittyviä havaintoja koskien kehittäjien interaktiota, työskentelyprosessia ja raportointia pelin kehityskaaren varrella. Olen toiminut lähes kaikkien Vyyhtipelien taustamateriaalin työstössä, muokkaamisessa ja pelitilanteen analysoinnissa. Tässä artikkelissa analysoin omia havaintojani ja muistiinpanojani sekä kehityskaaren aikana Vyyhti-hankkeen internetsivuille kirjoitettuja blogikirjoituksia. Haluan luoda lukijalle artikkelin kautta käsityksen fasilitoidun hyötypelin kehittämisestä osana innovatiivista hanketoimintaa. Artikkelin ei ole tarkoitus toimia tutkimuksellisena julkaisuna vaan avata lukijalle kehityskaareen liittyviä elementtejä.

Jatka lukemista Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta

Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä

Case: Johdanto pelifasilitointiin -kurssi Vyyhdissä

Lataa artikkeli: Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä (PDF)


1. Johdanto

Minut palkattiin Vyyhti-hankkeeseen osa-aikaiseksi peliasiantuntijaksi elokuussa 2012. Tehtävänäni oli toimia Vyyhtipelin pelifasilitaattorina, kehittää peliä ja kirjoittaa aiheeseen liittyviä blogi- ja artikkelitekstejä. Tällä hetkellä olen hankkeen suunnittelija ja työskentelen projektissa kokoaikaisesti.

Vyyhtipeli on 15m2:n kokoinen fasilitoitu hyötypeli, jota pelataan joukkueittain pelifasilitaattorin avustuksella. Pelin on kehittänyt alun perin Susanna Snellman kulttuurituotannon YAMK-opinnäytetyönään työskennellessään Vyyhti-hankkeessa. Vuosien 2012-2014 aikana fasilitoimme Vyyhtipeliä Snellmanin kanssa lukuisia kertoja eri yhteisöissä.

Tarkoitukseni on tässä artikkelissa tarkastella millaisen vastaanoton pelifasilitointikurssi sai Metropolia Ammattikorkeakoulussa eli oppilaitosympäristössä.

Fasilitaattori auttaa ja sparraa ryhmää sekä antaa ryhmän tuottaa sisällön hänen valitsemissaan raameissa ja fasilitoinnin työkaluja hyväksikäyttäen (Kantojärvi 2012, 11). Pelifasilitaattori on fasilitaattorin tavoin neutraali ryhmäprosessin ohjaaja ja fasilitoinnin lisäksi myös pelinvetäjä. Hän on ammattilainen, joka osaa pelattavan pelin säännöt ja osaa johdatella pelaajia kohti parempia tuloksia, myös pelissä.

Jatka lukemista Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä

Aamun inspiraatio

Fakta 1: Toiset aamut alkavat inspiroivammin kuin toiset. Fakta 2: Jokaisella aamulla on mahdollisuus vielä pitkään aamun alkamisen jälkeenkin. Kokemus pohjaten faktoihin 1 ja 2: Tämä aamu, jolloin aamu näyttäytyi aivan tavallisena aluksi. Väsytti, teki mieli nukkua vielä. Päivän ensimmäinen palaveri (häh?!) sai edelliset faktat toteutumaan, kun tapasin Yhteismaa ry:n Jaakko Blombergin (mm. Siivouspäivä ja Ravintolapäivä) täällä Vyyhdin toimistolla. 

Miksi inspiroiduin? Jokaisesta hyvästä kohtaamisesta oppii jotakin uutta tai unohdettua itsestään ja toisesta. Hetken ajan löytyy dialogi, jossa ajatuksia ja ideoita pommitetaan, alas pommitetaan ja viedään vieläkin pidemmälle.

Miksi tarvitsee oppia itsestään joka kohtaamisessa? Koska uskon, että merkittävä tapaaminen syntyy siitä, että omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan voi peilata toisen sanomien asioiden kautta. Omakohtaisuus antaa asioille merkityksen, vaikka tilanne ja henkilö olisivat tuntemattomia. Kun merkitys syntyy, syntyy usein myös dialogi. Dialogissa taas mahdollistuu uusien asioiden vyyhtiytyminen toisiinsa eli verkostoituminen ja linkittyminen keskustelukumppanin tuntemien asioiden, toimintojen ja ihmisten kanssa. Näistä ihmisistä ja toiminnoista tulee (ainakin hetkeksi) merkityksellisiä myös itselle. Merkityksellisyyden ansiosta syntyy taas usein sitoutumista, jolloin yhteistyö ja avunanto mahdollistuvat. Kaava yhteisömanageroinnin mahdollistumiselle?

Tunnistaminen -> Ymmärrys -> Merkitys -> Dialogi -> Linkittyminen -> Verkostoituminen -> Sitoutuminen -> Avunanto -> Yhteisöllisyys 

Jaakko Blomberg tutkii myöhemmin keväällä ilmestyvässä artikkelissaan mielenkiintoisia asioita yrittäjyyteen liittyen. Lisää aiheesta myöhemmin!

t. Sanna

Fasilitaattorikoulutuksen ajatushelmiä

Osallistuin muutama viikko sitten Metropolia amk:n järjestämälle fasilitoinnin rautaisannos kurssille, jonka vetäjänä toimi Mirko Häyrinen Elevator Oy:stä. Koulutus kesti kaksi päivää ja antoi hyvän koulutuksen tavoin taas potkua omaan työhön. Nyt haluan jakaa kanssanne muutaman ajatushelmen kouluttautumisen antoisuudesta sekä itse kurssin sisällöstä.

Miksi koulutuksissa käyminen on sitten niin antoisaa? Ja miksi uskon, että työnantaja saa vastinetta rahoillensa järjestäessään koulutuksia työntekijöillensä? Molempiin kysymyksiin voi vastata lähes samoilla vastauksilla.

Jatka lukemista Fasilitaattorikoulutuksen ajatushelmiä

Itsensä ylittämisestä ja vähän muustakin

Vyyhdin projektisuunnittelijana työskentelevä Sanna Ristaniemi pääsi uudenlaisen haasteen äärelle NordMatchissa Tampereella. Haasteena oli idean pitchaaminen tuomariston ja yleisön edessä. Pitchaustilaisuutta oli katsomassa useita kymmeniä seminaariosallistujia, kieli oli englanti, pelissä oli rahapalkinto ja tuomariston vakuuttamiseen oli annettu aikaa yksi minuutti.

Vyyhtiläiset osallistuivat seminaarissa advisory ringeihin, joissa jokainen osallistuja toi keskusteluun yhden mielestään kehityskelpoisen idean. Sovimme etukäteen, että minun ja Sannan ideat liittyisivät pelillisyyteen ja etenkin Vyyhtipelin tulosten jakamiseen. Tarkoituksena oli saada oman idean tueksi mahdollisimman paljon vinkkejä toisilta osallistujilta, joten päätettiin liittää idea hankkeen jälkeiseen toimintaan: miten Vyyhtipeli tuotteistetaan.

Vielä kahdelta yöllä Ristaniemi tuskaili presentaationsa kanssa. Mitä ihmettä yhdessä minuutissa ehtii?

Omassa ringissäni pelillisyyteen päästiin tutustumaan ihan mukavan laajasti ja kaikki osallistujat tunnistivat pelillisyyden nousun ja sen, että termiä käytetään joskus turhankin helposti perehtymättä asiaan. Vyyhtipeliä pidettiin hyödyllisenä tuotteena ja lähes kaikki osallistujat toivoivat Vyyhtipeliä organisaatioonsa. Yksi ehdotuksista sopi hyvin Vyyhdin projektisuunnitelmaan, joten uusi kontakti tulee tuomaan jossain muodossa hankkeelle hyödyllisen mahdollisuuden tulosten jakamiseen.streaming John Wick: Chapter 2 2017 film

Jatka lukemista Itsensä ylittämisestä ja vähän muustakin

NordMatch2014, havaintoja kulttuurialan yrittäjyydestä

Osallistuimme Vyyhti-hankkeesta kolmen naisen voimin Tampereella järjestettävään NordMatch 2014-seminaariin 28.-29.1.2014. Seminaarissa huomioni kiinnittyi ennen kaikkea kulttuurialan iänikuiseen ongelmaan rahoitukseen ja tuotteistukseen liittyen. Lisäksi havainnoin kulttuurialan yksisuuntaista sisäpiiriläisyyttä, josta olisi hyvä päästä vähitellen kaksisuuntaiseen kahden piirin ajatteluun.

Tämä ajatus pohjaa havaintooni siitä, että mielestäni kulttuuripalvelujen kuluttamiseen liittyy neljä erilaista ihmisryhmää

Sisäpiirillä tarkoitan sitä tosiasiaa, että useimmiten kulttuurialan vaikuttajat, tekijät ja jopa kuluttajat ovat yhtä ja samaa porukkaa. Tämä ajatus pohjaa havaintooni siitä, että mielestäni kulttuuripalvelujen kuluttamiseen liittyy neljä erilaista ihmisryhmää:

1. Ne, jotka tekevät itse (taiteilijat, muut kulttuuriin sidoksissa olevat työntekijät ja vapaaehtoiset sekä harrastajat) ja myös kuluttavat kulttuuripalveluita vapaa-ajallaan.

2. Ne, jotka eivät tuota itse kulttuuria, mutta käyttävät kulttuuripalveluja aktiivisesti ja laaja-alaisesti intohimostaan kulttuuria kohtaan. Esim. kirjasto-, työväenopisto- ja museopalveluita.

Jatka lukemista NordMatch2014, havaintoja kulttuurialan yrittäjyydestä