Avainsana-arkisto: luova ala

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Kirjoittaja: Jaakko Blomberg

Aluksi

Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta sellaiselle. Luovaa alaa ylistetään Suomen tulevaisuuden toivona ja lehdistä saa lukea menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat tehneet miljoonia alalla. Mutta mitä se käytännössä on? Siitä harvalla ihmisellä on selkeää käsitystä, jos ei itse ole lähtenyt usein niin kivikkoiselle, mutta yhtä aikaa mahtavalle luovan alan yrittäjän polulle.

Tämä selviytymisopas perustuu ennen kaikkea luovan alan yrittäjien omiin kokemuksiin – niin omiini kuin monien muiden – ja sen tavoitteena on antaa karkea käsitys siitä, mitä luovan alan yrittäjyys käytännössä on. Kaikki alkaa tietysti ideasta, mutta miten se muutetaan elannoksi? Matkalla on monta muttaa ja hyppyä tuntemattomaan, jotka saattavat helposti tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta ei se niin vaikeaa ole.

Omasta historiastani löytyy yrittäjämaista toimintaa niin toiminimen, osuuskunnan, osakeyhtiön kuin yhdistyksen muodossa. Tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteisöllisiin tapahtumiin erikoistunut Yhteismaa ry, jota olen ollut perustamassa vuonna 2012. Matka sinne on kuitenkin ollut pitkä, eikä yrittäjyys aina olekaan helppoa. Vastoinkäymisten keskellä on hyvä muistaa, että harva yritys menestyy heti. Silti se usein on kaiken sen vaivan arvoista.

Mikä luovan alan yrittäjyys?

Nykyään puhutaan paljon luovan alan yrittäjyydestä, mutta mitä se oikeastaan on? Siihen ei ole selkeää vastausta ja monet alalla työskentelevät ihmisetkin näkevät asian eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee siihen kuuluvan seuraavien alojen:

Jatka lukemista Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle

Mars-tapahtuma Seinäjoella 30.1.2014

Vyyhdin Sanna ja Susanna suuntasivat Tampereelta Nordmatch seminaarista Seinäjoelle tutustumaan MARS2014-tapahtumaan. Seminaarin ohjelma ja mukavalta tuntuvat tilat tekivät tapahtumakävijään vaikutuksen. Mitä tapahtumassa vieraileminen toi Vyyhtiin?

Mars oli hieno yhteistyöprojekti, jota oli yhteisvoimin toteuttamassa suuri joukko erilaisia kumppaneita: Taideyliopisto, Sibelius Akatemian Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys, Rytmi-Instituutti, lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo, aluekehitysyhtiö Frami Oy sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Mars on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tarkoituksena on ollut tuoda lavalle ammattilaisia ja ikoneita musiikin kentän eri kulmista. Vyyhti päätti keskittää vierailunsa vapaaehtoisuuden johtamisesta kertovaan tarjontaan.

MARS-TIETOKONE
Tämä kirjoitus valmistuu Seinäjoen rautatieasemalla junaa odotellessa.

Jatka lukemista Mars-tapahtuma Seinäjoella 30.1.2014

KreaLab No.1 Tukholmassa – Tavoitteena manifesti

Sanna ja Susanna saivat erikoislaatuisen tilaisuuden osallistua Tukholman Konstakademiessa ensi kertaa järjestettävään kulttuurin ja luovan alan KreaLab No1. -seminaariin 16.-17.10.2013. Järjestäjänä toimi KreaNord ja Ateliersliece, joiden tehtävänä on lisätä alueellista kulttuurin ja luovan alan kehittymistä Pohjoismaissa.

Kaksipäiväiselle seminaarille oli asetettu selkeä tavoite: saada aikaiseksi manifesti, jonka lähettiläinä toimisivat kaikki seminaariin osallistuneet ihmiset omissa maissaan. Manifestia olivat tekemässä Suomesta vain allekirjoittaneet, joten suuri vastuu lankesi vyyhtiläisille saada manifesti oikeasti tapahtumaan koko Suomen mittakaavassa!

Keskiviikkona kuulimme korkeatasoisia puheenvuoroja mm. Ruotsista, USA:sta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi saimme olla osallisina ruoanlaittoon, joka tapahtui suomalaisen Antto Melasniemen tiimin voimin. Ruoka pilkottiin raaoista aineksista suoraan silmiemme edessä ja osallistujien toiveet huomioituina.  Menu oli päätetty vasta seminaaripäivänä ja ilman takuuta siitä, että ovatko reseptit edes käyttökelpoisia.

Antto Melasniemi kokkaamassa

Ilta huipentui yhteiseen keskustelufoorumiin syömisen ja viinin lomassa, jonka jälkeen vielä kipusimme Konstakademien yläkertaan. Siellä tila oli kuin mukavat taidepiirien kotibileet, joissa keskustelut jatkuivat luontevasti korkeatasoisten, kansainvälisten vaikuttajien kanssa.

Illan huipennus

Torstaina jakauduimme pienryhmiin tarkoituksenamme saada aikaiseksi 8-10 kohtaa, jotka muuttavat maailmaa ihan konkreettisesti. Tehtävänannossa painotettiin rakenteiden muuttamista ja ravistelua, kykyä katsoa aivan uudenlaisesti. Näissä pienryhmissä jatkoimme keskustelua koko päivän, kunnes iltapäivällä esittelimme manifestimme koko seminaariväelle.

Järjestäjät Jan Åman ja Johan Jörgensson lupasivat kirjoittaa viisi manifestiamme yhdeksi yhteiseksi. Julkaisemme tuloksen ensi viikolla Vyyhdin blogissa.

Nyt lähdemme kotiin. Kiitos Tukholma!

t. Sanna ja Susanna

RYSÄ 2013 – Vyyhtipeli näkyi, kuului ja vaikutti hienosti!

RYSÄ 2013 Raumalla antoi Vyyhtipelille hyvän näkymisen ja testipelin paikan. Peli osoitti taas jälleen kerran toimivuutensa ja seminaarin kahvitauko muuttui innokkaaksi pelaamiseksi. Peliä päästiin testaamaan myös aivan uusissa olosuhteissa iltatilaisuuden ohjelmanumerona.

Vyyhtipeliä on pelattu nyt vajaa 40 eri tiimin voimin. Sadat pelaajat ovat käsitelleet pelin avulla luovien alojen yrittäjyyden, opiskelun tai kaupunginosatoiminnan ajankohtaisia ongelmia. Pelin avulla on rakennettu yhteistoiminnallisuutta ja opeteltu asettamaan yhteisiä tavoitteita. Rysässä pelattavan pelin aihepiirit kerättiin seminaariosallistujilta bussimatkalla Tampereelta Raumalle. Heitä pyydettiin kirjoittamaan yksi kysymys luovan alan yrittäjyydestä ja pyydettiin kiinnittämään huomiota siihen, että kysymys saisi olla niin vaikea, että heillä itsellään ei olisi antaa suoraa vastausta. Kysymysten kirjoittajat eivät olleet tietoisia siitä, mihin kysymykset päätyvät.

Jatka lukemista RYSÄ 2013 – Vyyhtipeli näkyi, kuului ja vaikutti hienosti!

Luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa

Perinteinen työaikakäytäntö voi olla merkittävä haitta luovan ajatustyön tekemiselle. Tätä mieltä on Luovan Suomen asiantuntijaraati, jossa enemmistö vastasi myönteisesti kysymykseen ”onko perinteinen 9-17 työaikakäytäntö mielestäsi merkittävä haitta tehokkaan, luovaa ajatustyötä vaativan työn tekemiselle”.

Olen asiasta aivan samaa mieltä. Luovassa prosessissa hyvin harvoin katsotaan kelloa. Haasteena onkin luovan työryhmän toimimisen kannalta etenkin se, miten tekijät löytävät yhteisen sävelen sekä yhteisen päämäärän. Riskinä voi olla työryhmän hajaantuminen ja päämäärän hämärtyminen. Vyyhdissä työaika on joustava ja työajan järjestelyn kannalta olisikin tärkeää muistaa kokoontua vähintään viikoittain keskustelemaan projektin yhdinryhmän kanssa, mitä kukin tekee, onko liikaa vai sopivasti töitä tuntuuko jokin asia hankalalta tai haluaako joku jakaa onnistumisiaan.

Kiireessä unohtuu liian usein kommunikaatio ja etenkin tapahtumatuotannon kiireisimmässä hetkessä unohtuu helposti yhteiset viikkotapaamiset. Näin on käynyt helposti myös Vyyhdissä jo senkin takia, että joskus on haastavaa löytää kalentereista kaikille sopivaa aikaa.

Jos luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa, asioiden jalostamiseen ja ideoiden konkretisoimiseen tarvitaan yhteisesti sovittuja aikoja.

Luovan suomen artikkeli on luettavissa osoitteessa:

http://www.luovasuomi.fi/blog/post/37

Luovan työn tekijä // parfymööri Max Perttula

Minua kiehtovat luovat ihmiset. Miettikääs hetken, että miten tyhjä ja ”bulkki” tämä maailmamme olisi, jos luovia tekijöitä ei olisi olemassa. Toisaalta yhteiskuntamme voisi muistuttaa myös George Orwellin luomaa visiota (Vuonna 1984), mikäli meitä yritettäisiin merkittävästi rajoittaa ajattelussa. Luova tekeminen / ajattelu ei sinänsä tunne rajoja, sitä on kaikkialla. Jopa niinkin ”tylsät” tyypit kuin kirjanpitäjät sen osaavat, siis luovan ajattelun. Vai ettekö muista enää konkurssiin mennyttä yhtiötä nimeltään ENRON? Taisi konkurssissa olla kyse nimenomaan luovasta tavasta toteuttaa ja tulkita kirjanpitolakia. Tämän jälkeen koko luovan kirjanpidon käsite sai ihan uuden merkityksen globaalissa mittakaavassa.  

Intohimoni ei ole missään tapauksessa kirjanpidossa tai taloushallinnossa, tykkään kuitenkin yhteiskunnan laajasta tarkkailusta. Mihin olisi relevantti vetää raja, kun keskustellaan luovasta tekemisestä? Minulle luova tekeminen merkitsee ennen kaikkeaan ihmisiä, jotka kehittelevät ”omia juttuja”, toteuttavat itseään ja luovat uutta. Yleensä luova tekeminen mielletään muotoilijoiden omaksi jutuksi, onhan se helpointa nähdä sitä kautta. Myös muusikko, vaatturi, kultaseppä tai vaikkapa parfymööri ovat luovia tekijöitä.


Mysteerinen Max Perttula

Harva meistä tietää, että maastamme löytyy ihka oikea hajuvesien tekijä, eli niin sanottu parfymööri. Luin joskus vuosia sitten City-lehdestä jutun viitasaarelaisesta ”outolinnusta”, joka oli jo nuorena poikana hurahtanut kosmetiikkatuotteisiin. Itse olen miesten tuoksujen suurkuluttaja ja juttu parfymööristä on jotenkin jäänyt kummittelemaan alitajuntaani. Tein alkuviikosta hieman taustatutkimusta tästä kyseisestä herrasta, joka on siis perustanut oman hajuvesilaboratorion ja työstänyt suuren määrän kaupallisia tuoksuja. Viime vuoden puolelle Max Perttula paljasti Ylen PS-ohjelmassa luoneensa erittäin kalliin tuoksun, jota lähtee markkinoimaan Venäjän maksukykyisille kuluttajille.

Max Perttulan työ parfymöörinä on hyvin taiteellista. Työssä täytyy hallita kemian lisäksi myös luovat ja intuitiiviset puolet. Nenä ja tuoksumuisti ovat tärkeimmät työvälineet ja ne mahdollistavat maisemien, tilanteiden ja yksittäisten tuoksujen rekonstruoinnin. Max kertoo nettisivullaan, että hienon tuoksun luominen on ikään kuin eräänlaista ”selvännäköisyyttä”, jolloin parfymööri aistii valmiin tuoksun mielessään, ennen kuin aloittaa sen suunnittelutyön. On tilanteita, jolloin visio on niin selkeä ja vahva, että tuoksu syntyy tunneissa, mutta joskus tuoksun luomiseen saattaa kuitenkin kulua viikkoja, kuukausia tai jopa vuosiakin. Työssä täytyy olla hyvin kärsivällinen, järjestelmällinen ja ”luova hulluus” on ihan ehdoton, jotta pystyy luomaan jotakin uutta ja uniikkia. Psykologia liittyen tuoksujen aistimiseen ja niiden luomiin mielikuviin on myös tärkeä osa työtä.


Lapsuus, nuoruus ja viikset

Max Perttula kertoo olleensa rutiköyhä koko ikänsä ja uhranneensa kaiken tuoksuvalle unelmalleen. Perheen mukana Ruotsista paluumuuttaneen pojan alkuaika Suomessa oli helvettiä: häntä kiusattiin puutteellisesta kielitaidosta ja ääntämyksestä, ulkonäöstä ja kodin köyhyydestä. ”Ja sitten vielä harrastuksena oli kosmetiikka!” Kiusaaminen kasvatti kuitenkin sisua ja riippumattomuutta, ”yksinäisen suden mentaliteettia”. Sisukkuutta painotti myös isä, jolta Max omaksui isänmaallisen ”Suomi-äijä-asenteen”.

Max Perttula

Elämänsä pahimpana virheenä Max pitää sitä, että kertoi muille homoseksuaalisuudestaan vasta 26-vuotiaana. Hän peitti suuntautumisensa biletyksellä, kulutti hirmuiset määrät alkoholia ja näytteli heteroa. Mielessä oli muuttaminen jonnekin kauas, ja mielessä pyöri itsetuhoisiakin ajatuksia. Tultuaan kaapista ulos hän huomasi pelänneensä asiaa turhaan: perhe suhtautui asiaan loistavasti, ja kavereita tuli jopa enemmän.

Max on ylpeä viiksistään ja rakastaa nahkavaatteita, koska ne sopivat hänelle, tuoksuvat hyvältä ja ovat provokatiivisia. Hajuvesien ohella hän on tehnyt musiikkia ja omia musiikkivideoita, veistoksia ja maalauksia, suunnitellut koruja ja vaatteita ja toiminut omien tuotteidensa mallina. Max on saanut moniaista yrityksistään negatiivistakin palautetta mutta myös valtavasti kannustusta. Kappale Kylähullu jousimies kertoo tekijästä itsestään: hän hyppää ”hälläväliä-innolla” eri projekteihin muiden mielipiteistä välittämättä. ”Ja kaikista tuotoksista näkyy, että mulla on ollut hauskaa niitä tehdessä.”

Lähde: YLE / Jukka Lindfors

 

Suomessa ei tällä hetkellä ole kuin yksi parfymööri, Max Perttula. Koko maailmassa heitä on ainoastaan muutamia satoja, jotka työskentelevät perinteisin menetelmin.

Max Perttulan tuotteisiin voi tutustua tarkemmin hänen hajuvesiyhtiönsä nettisivuilla:
www.maxjoacimcosmetics.com

 

Nikita Gavrilenko
projektisuunnittelija // Vyyhti-hanke
tuoksujen suurkuluttaja

Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Olemme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa paraikaa työmatkalla Berliinissä. Olemme saaneet osallistua Culture and Computer -seminaariin sekä päässeet mitä uskomattomampiin ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin.

Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla "taviksilta" suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman
Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman

Seuraa blogikirjoitusten pieni sarja tekemistämme huomioista verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden suhteen:

Jatka lukemista Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Twitter luovan yrittäjän tietolähteenä

Twitter on niin sanottu mikroblogipalvelu, jossa julkaistavat viestit eli twiitit ovat enintään 140 merkin mittaisia (Wikipedia 2012). Oman kuvauksensa mukaan Twitter on reaaliaikainen informaatioverkosto, jonka avulla käyttäjä voi kytkeytyä itseään kiinnostaviin tarinoihin, uutisiin ja ajatuksiin (Twitter 2012). Twitterin ominaispiirteitä ovat sen avoimuus ja tiedon nopea liikkuminen käyttäjiltä toiselle. Wall Street Journalin sosiaalisen median päällikkö Liz Heronin mukaan Twitter on se sosiaalinen verkosto, jossa toimittajan pitäisi ehdottomasti olla mukana (Heron 2012, 7).

Verrattuna esimerkiksi Facebookiin, jonka verkostojen lähtökohtana ovat tosielämän ihmissuhteet, on Twitter ennemmin eri aihepiirien ja kiinnostusten ympärille rakentunut uutis- ja informaatiokanava. Twitter ei ole siinä mielessä blogi, että käyttäjät vain julkaisisivat omia ajatuksiaan, vaan se on eloisa ja hälyisä palvelu, jossa käyttäjät voivat seurata muita käyttäjä ja jakaa toisten tekemiä twiittejä eteenpäin (McFerdies 2009, 49). Seurattaviaan ei myöskään tarvitse tuntea, vaan kaikki itseä kiinnostavat Twittertilit voi ottaa seurattaviksi (Leino 2011, 144).

Jatka lukemista Twitter luovan yrittäjän tietolähteenä

Google-dokumentit luovan yhteistoiminnan välineenä

Google Docs on joukko toimistosovelluksia, jotka toimivat www-selaimella ilman erillistä ohjelma-asennusta ja joilla tehdyt dokumentit tallentuvat verkkoon Googlen palvelimille (Kalliala & Toikkanen 2009, 136). Google Docsilla voi tehdä tekstidokumentteja (document), laskentataulukoita (spreadsheet), esityksiä (presentation) ja piirroksia (drawing) (Google Docs Help 2012). Työkalukokonaisuus vastaa pitkälti perinteisten toimistoohjelmistojen kuten Microsoft Officen ja OpenOffice.org:n sovellusvalikoimaa.

Se, että dokumentit tallentuvat Googlen palvelimille, tuo etuja perinteisiin, työasemalla paikallisesti toimiviin toimisto-ohjelmistoihin verrattuna. Kun tiedostot ovat verkossa, niitä voi tarkastella ja muokata miltä tahansa verkossa olevalta tietokoneelta. Google Docsissa dokumentteja voi työstää yksin tai yhdessä, jopa yhtä aikaa usean käyttäjän kesken (Google Docs Help 2012).

Jatka lukemista Google-dokumentit luovan yhteistoiminnan välineenä

Mestarillinen aamiainen 3.10.2012

Vyyhdin yrittäjäaamiaisella 3.10.2012 päästiin sukeltamaan kultauksen saloihin Kultaajamestari Raimo Snellmanin johdatuksella. Käsityöammatissa toimiminen ja menestyminen vaatii tahtoa ja taitoa sekä suunnatonta intohimoa ammattiaan kohtaan.

Mestari Snellman kertoi positiivisen asenteen olevan avain työssäjaksamiseen ja yrittäjän mahdollisten vastoinkäymisten kohtaamiseen. Yrittäjän on myös osattava olla itsekäs ja pitää huolta itsestään. Tämän lisäksi on myös muistettava huomioida läheiset ja pitää huolta ympäristöstään. Snellman itse ammentaa voimavaroja joogasta, jonka opettajaksi hän valmistui toukokuussa 2012. Usko omaan tekemiseen, oma intohimo ja tuottamisen into lisääntyvät, kun yrittäjä muistaa pitää taukoa hengittää sekä etsiä uusia näkökulmia.

Jatka lukemista Mestarillinen aamiainen 3.10.2012

Blogin mahdollisuudet luovan alan mikroyrittäjälle

Termin weblog loi yhdysvaltalainen Jorn Barger vuonna 1997 kuvaamaan omaa verkkosivuaan, jolle hän keräsi verkosta löytämiään linkkejä (Wikipedia 2012a). Verrattuna esimerkiksi vuonna 2006 perustettuun Twitteriin ovat blogit siis varsin pitkäikäinen ja perinteinen ilmiö. Blogien aihepiirit ja sisällöt vaihtelevat suuresti, mutta päiväkirjamaisten blogien ja harrasteblogien lisäksi blogeja käytetään muun muassa ammattimaisesti yritysten tiedottamisessa (Kalliala & Toikkanen 2009, 41). Blogin tunnuspiirteitä ovat päivätyt, aikajärjestyksessä esitettävät artikkelit tai muut sisältömuodot, lukijoille annettu mahdollisuus artikkelien kommentoimiseen sekä jokaiselle artikkelille määritelty pysyvä osoite, johon muut voivat viitata ja linkittää (Kalliala & Toikkanen 2009, 41).

Jatka lukemista Blogin mahdollisuudet luovan alan mikroyrittäjälle

Sosiaalinen media luovan mikroyrittäjän välineenä

Vyyhti-projektin yksi keskeinen aihe on sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen verkostoitumisen ja yhteistoiminnan välineenä. Aiheeseen liittyen on kehitetetty Sähköisten jumppakerhojen koulutuskonseptia, jossa ajankohtaisten ja hyödyllisten verkkovälineiden käyttöä ja soveltamista harjoitellaan työpajamaisissa perehdytystuokioissa. Kuvaan tässä artikelissa, millä perusteella Sähköisten jumppakerhojen aiheet valikoituivat ja millä perusteilla ne soveltuvat luovan alan mikroyrittäjien käyttöön.

Sosiaalisen median määrittelyä

Yksi runsaasti lainattu sosiaalisen median määritelmä on seuraava, Jussi-Pekka Erkkolan Taideteollisen korkeakoulun lopputyössään esittämä määrittely:

Jatka lukemista Sosiaalinen media luovan mikroyrittäjän välineenä

Luin blogia #2 – Yritysmaailma ja taiteellinen osaaminen

Kira Sjöberg kirjoittaa Luovan Suomen blogissa ajatuksia muun muassa taiteen soveltamisesta yritystoiminnassa:

Kirjoituksessa viitataan myös The Smart Design, Smart Process –konferenssiin vuonna 2012. Jäämme odottelemaan, mitä konferenssi pitää sisällään.

Rysä 2011 ja luovan talouden ja yrittäjyyden haasteet

Vanhalla ylioppilastatolla Helsingissä järjestettiin 20.9.-21.9.2011 Luovan talouden valtakunnallinen Rysä 2011 -tapahtuma (ohjelma (PDF)). Tapahtumassa kuultiin useita puheenvuoroja luovan alan yrittäjyyden erityispiirteisiin, ohjaukseen ja tukijärjestelmiin liittyen.

Kokemuksia ja tunnelmia

Päällimmäinen mielikuva on tilaisuuden juontajan Pekka Krookin (Diges ry) leppoisa mutta tarkkanäköinen, kommentoiva ja kokoava esiintymistyyli. Pidin tästä kovasti, ja benchmarkkausmielessä kaipailen vastaavaa vetäjää tuleviin tapahtumiin. Ei onnistuisi minulta :)

Jatka lukemista Rysä 2011 ja luovan talouden ja yrittäjyyden haasteet