Olen Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toiminnanjohtaja. Helka ry on helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten yhteenliittymä; paikallisen osallistumisen ja kaupunginosatoiminnan asiantuntija ja kehittäjä. Vyyhti-projektin osatoteuttajan näkökulmasta olen herättänyt projektissa keskustelua ihmisten ja yhteisöjen mahdollistavasta johtamisesta. Artikkelini käsitteleekin juuri sitä: mahdollistavaa yhteisöjohtamista. Mahdollistava ote on mielestäni erittäin hedelmällinen lähestymistapa monen tyyppiseen yhteistoimintaan tai sellaisen organisointiin. Siihen voi harjaantua vain kokeilemalla ja tekemällä. Eräs keskeinen käsite, jota kirjoituksessani pyrin avaamaan, on voimaantuminen.
Tämä artikkeli on hieman laajennettu versio Vyyhdin ääniartikkeli-kokoelmaan laatimastani esityksestä, jonka voit tästä:
Vyyhti-projektin aikana järjestettiin paljon erilaisia koulutuksia kaupunginosa-, yritys- ja opiskelutoiminnan kehittämiseksi. Helka ry oli mukana etenkin kaupunginosatoimijoille suunnatuissa koulutuksissa ja niiden suunnittelussa. Koostaakseni joitakin koulutustarinoita Vyyhdin varrelta, laadin niistä artikkelin, jota voi tarkastella tästä linkistä.
Ääniartikkelia varten valitsin tarkempaan tarkasteluun kaupunginosayhdistyksen käyntikortin ja kerroin kuinka se soveltuu yhdistysviestinnässä käytettäväksi. Kuuntele ääniartikkelini Kaupunginosayhdistyksen käyntikortista yhdistysviestinnän tehokeinona tästä:
Vapaaehtoisten hankkiminen ja innostaminen sekä paikallistoiminnan organisoiminen ja jäsentäminen ovat olennaisia asioita kaupunginosatoiminnassa. Vaikka paikallistoimijoilla on usein paljon kokemusta siitä kuinka ko. asiat on perinteisesti hoidettu, vaarana on se, että perinteisiin toimintatapoihin urautuu helposti ja on vaikea nähdä ns. ”laatikon ulkopuolelle”. Perinteisten ratkaisumallien lisäksi onkin hyödyllistä kehittää ja kokeilla myös uudenlaisia toimintamalleja.
Suurimmat haasteet kaupunginosayhdistysten toiminnassa tuntuivat vuonna 2011 liittyvän toiminnan rahoitukseen ja avoimuuteen, raskasrakenteisiin kokousmenetelmiin sekä kaupunginosatoimintaan innostamiseen.
Helsinkiläisten kaupunginosayhdistysten kattojärjestö Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (Helka) on jo vuosien ajan pyrkinyt tarjoamaan erilaisia menetelmiä, näkökulmia ja lähestymistapoja kaupunginosatoiminnassa hyödynnettäväksi. Helkan näkökulmasta luovia menetelmiä kepeästi ja ennakkoluulottomasti kokeileva Vyyhti-projekti, jossa paneuduttiin mm. yksilöiden ja ryhmien innostamiseen luovien menetelmien avulla, olikin oivallinen mahdollisuus kokeilla erilaisia menetelmiä ja tuoda kaupunginosatoimijoille uusia toimintaideoita.
Olen Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan viestintä- ja projektivastaava ja toimin Vyyhti-hankkeessa Helkan projektikoordinaattorina suunnitellen ja toteuttaen Vyyhti-toimintaa yhteistyössä Helkan toiminnanjohtajan sekä hankekumppaniemme Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Hub Helsingin kanssa. Projektin aikana keskustelimme Vyyhti-hankeväen kesken useasti yhtäläisyyksistä kaupunginosatoimijoiden ja yrittäjien välillä, joten päätin tehdä ääniartikkelini kyseisestä teemasta. Kuuntele ääniartikkelini Yrittäjämäisestä asenteesta paikallistoiminnassa tästä:
Ohessa alla on luettavissa ääniartikkelini käsikirjoitus, jonka jälkeen olen listannut joitakin yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia kaupunginosatoimijoiden ja yrittäjien välillä pohtien myös näkökulmia heidän yhteistoimintaansa kaupunginosissa.
Jaakko oli puhumassa samasta aiheesta Vyyhti-hankkeen lopputapahtumassa, Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarissa. Alla oleva seminaaripuheenvuoro toimii hyvänä johdantona varsinaiselle artikkelille, jossa aihetta käsitellään syvemmin:
Julkaisemme Vyyhti-hankkeen tuloksina kevään 2014 aikana vielä lisää yhteisömanagerointia käsittelevää materiaalia, joten kannattaa pysytellä kuulolla.
Tapahtumatuottaja Jaakko Blomberg käsittelee yhteisömanagerointia ja uutta kaupunkikulttuuria Case Siivouspäivän näkökulmasta Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarissa 6.11.2013:
Seuravassa videossa lehroti Riitta Tikkanen kertoo Kuule, minä sävellän! -hankkeesta.
Jan Åman, curator, writer, activist within art and urban developoment, esittelee 6.11.2013 pidetyssä Verkostot ja rajaton yritääjyys -seminaarissa Luovien alojen manifestin sekä muita ajankohtaisia projektejaan:
Seuraavassa seminaarivideossamme Pirjo Tulikukka esittelee Helsingin kaupunginosien luovuutta.
Vyyhti käyttää tulosten esittelyn muotona monikanavaista julkaisumallia, jossa tuloksiin voi tutustua lukemalla, kuuntelemalla ja katsomalla. Vyyhtipeliä tullaan pelaamaan yli 400 pelaajan voimin hankkeen aikana mutta mitä uutta pelaaminen voi tuoda pelaajille? Minkälaisia esimerkkejä pelitilanteista ja peleissä käsitellyistä asioista on kertynyt?
Nyt julkaistavat Vyyhtipelin Case-esimerkit on osa Vyyhdin ääniartikkelituotantoa, joka on äänitetty ja äänisuunniteltu Silencio Oy:ssä. Ääninäytelmät ovat Sanna Ristaniemen ja Susanna Snellmanin kirjoittamia ja näyttelemiä. Nyt julkaistavissa dialogeissa on miesäänenä Silencion Karo Broman.
Satu Onnela teki Vyyhti-hankkeessa kattavan selvityksen Helsingin kaupunginosatoimijoiden verkostoitumisesta. Selvitystä voi suositella kaikille kaupungiosatoimijoille sekä yrittäjille ja yhteisöille, jotka kaipaavat tuoreita idoita paikallisen aktiivisuuden lisäämiseen ja hyödyntämiseen omassa toiminnassaan.
Musiikkitalossa järjestettävä Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaari kokoaa yhteen luovien alojen yrittäjyyden ja tulevaisuuden rakentajat. Jatka lukemista Verkostot ja rajaton yrittäjyys→
Menestyksekäs ja moniulottuvainen Artova ja Vyyhti-hanke elelevät samoilla kulmilla Arabianrannassa ja vannovat samankaltaisten arvojen nimeen. Monet Vyyhdin toimijat ja toiminnot ovat saaneet työkalupakkiinsa Artovalta virtaa, vinkkejä ja konkretiaa. Miten ihmeessä itseohjautuvuus syntyy ja toimii? Onko vapaaehtoisessa toiminnassa tärkeintä tulos vai tekeminen?
Näihin asioihin Artova ottaa kantaa julkaisemalla ArtovaMallin. Mallin avulla saa kokemukseen pohjaavaa jo osittain valmiiksi pureskeltua ja analysoitua konkreettista tietoa itseohjautuvan projektin synnyttämisestä, ylläpidosta ja lopettamisesta. Artovan mallissa otetaan kantaa myös vapaaehtoistoiminnassa näkyvään uupumiseen ja katkeroitumiseen. Artovan malli pohjaa mittavaan kokemuspohjaan, jota on dokumentoitu, analysoitu ja tuotu näkyväksi viimeisen neljän vuoden aikana. Kuuden eri pilottiprojektin toimijat ovat kirjanneet kokemuksiaan ylös erilaisten teema-alueiden ympärille muuttaakseen omat ja tiimin jäsenten vahvuudet, heikkoudet ja kenties myös haasteiden paikat nautinnoksi toteuttaa yhdessä koko yhteisölle hyvää.
Pajamäessä otettiin uusi askel kohti yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta elvyttämällä takaisin henkiin perinteikäs Pajamäki-päivä. Päivän aikana vaihtui juhlallisesti Pajamäki-Seura ry:n puheenjohtajuus ja ilmassa oli uuden mutta perinteitä kunnioittavan Pajamäen nousun tuoksu.
Uusi ja uljas Pajamäki-päivä järjestettiin Pajamäen Poutapuistossa 12.8.2013. Aikaisemmin oltiin jo kokoonnuttu pohtimaan porukalla Pajamäkeä ja sen yhteisöllisyyttä ja kuultu Pajamäki-Seuran puheenjohtajan huoli Seuran tulevaisuudesta. Puheenjohtaja oli luotsannut Seuraa jo kunnioitettavan pitkään ja tarvittiin uutta pöhinää, voimaa ja liikettä pitämään pienen kaupunginosan lippua ylhäällä. Pajamäki-Seura sai uuden puheenjohtajan ja uusia hallituksen jäseniä. Tällä hetkellä Pajamäen Facebookkisivulla on jo yli 100 jäsentä. Järjestäytymisen ja hienojen ihmisten myötä syntyi uusi mutta perinteikäs Pajamäki-Päivä, joka hurmasi kävijänsä kertaheitolla.
Kesä alkaa kääntymään pikkuhiljaa syksyksi ja ihmiset palaavat ansaituilta vuosilomiltaan takaisin sorvin ääreen. Vyyhti starttaa syksyn reippaalla otteella, katse kiinnitettynä hankkeen marraskuiseen Musiikkitalon Black Boxissa järjestettävään lopputapahtumaan.
Vyyhti-hankkeessa tänä syksynä toteutettava lopputapahtumakonsepti tarjoaa hankkeen kohderyhmille monenlaisia sisältöjä ja tapahtumia. Hanke haluaa jättää jälkeensä uudenlaisia toimintamalleja, ajatuksia ja fiiliksiä korkeakouluopiskelijoille, yhdistystoimijoille sekä yrittäjille luovilla aloilla, joten lopputapahtumaan kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita. Seminaarin esituotannossa on pysähdytty pohtimaan monia asioita: miten yhteen päivään voidaan koota kaikkia kohderyhmiä kiinnostavaa ja hyödyttävää sisältöä? Miten hankkeen osatoteuttajat ja seminaarin yhteistyökumppanit näkyvät ja kuuluvat? Voiko näinkin moninaista kokonaisuutta ylipäänsä purkaa yhden päivän sisällöksi? Onko näin laajasta sisällöstä mahdollista luoda tapahtuma, joka aidosti on hyödyllinen ja kiinnostava? Pitämällä puheenvuorot näppärän mittaisina, valitsemalla vain ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita, työskentelmällä yhteistyössä eri tahojen kanssa, ammattimaisella tapahtumatuotannolla ja oikeasti relevanttien asioiden esiintuomisella saadaan varmasti aikaiseksi hyvä ja hyödyllinen kokonaisuus.
