Tämä on Vyyhti-hankkeen viimeinen viikkokirje.
Työstettiin vaikuttavuustutkimusta ja valmisteltiin hankkeen päättymistä.
Vyyhti-toimistolla Metropolian tiloissa pidettiin pienimuotoiset hankkeen päättäjäiset. Tilaisuudessa olivat paikalla osatoteuttajien Hub Helsingin ja Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan edustajat, Metropolian Vyyhti-tiimiläisiä sekä hankkeen kanssa tekemisissä ollutta muuta henkilökuntaa.
Kirjoittaja: Mika Tarkkanen, kultaseppämestari.
Onko lause ”Arvostan suomalaista käsityötä.” lupaus paremmasta palkasta?
Arvostan suomalaista käsityötä! Käsi ylös kuinka moni on kuullut tämän aikaisemmin?
Tämän on yksi tulokulma aiheeseen Helsingin Arabianrannasta ja Kultaseppämestarin silmin katsottuna.
Uskon vilpittömästi, että suomalaista käsityötä tai ylipäätään työtä arvostetaan monestakin syystä. Tosin tragikoomista on, että siitä ei kuitenkaan haluta maksaa yhteiskuntamme sen arvoista hintaa.
Jos et usko, tee 10 sekunnin testi. Skannaa itsesi ylhäältä alas ja sano ääneen kuinka paljon päälläsi on suomalaista käsityötä. Niin, sori näin se vaan on.
Tässä kuitenkin muutama syy, miksi kuitenkin itse uskon siihen.
Ensimmäinen syy voisi olla niinkin hämmentävä kuin rehellisyys. Ei ole sattumaa, että lähialueilta halutaan tulla esimerkiksi koruostoksille meille. Ostajat luottavat siihen, että he saavat sitä mitä tilaavat. Suomalainen sinisilmäisyys on kääntäen yksi meidän hyveistämme, josta pitää olla ylpeä.
Toinen syy voisi olla korkea osaaminen, tieto, taito ja uuden oppiminen. Ajattelutapa kisälli via mestari on tässä kohtaa enemmän kuin paikallaan. Mallissa kiteytyy halu opettaa ja halu oppia. Ja näiden symbioosissa halu kehittää jotain uutta. Lue: osien summa on enemmän kuin niiden yhteenlaskettu arvo.
Kolmas näkökulma voisi olla sisu. Sisulla selitän sen, miksi näin pienestä maasta kuitenkin nousee niin paljon maailman luokan tekijöitä eri aloille. Oli ne sitten aikoinaan Fabergén kultaseppämestarit tai tämän päivä Supercellin pelintekijät ja kaikkea siltä ja väliltä.
Takaisin otsikkoon
En ole ihminen, joka haikailee liikaa tai jopa elää menneessä. Edustan kuitenkin alaa, jolla usein kuulee ”Arvostan suomalaista käsityötä.”, lauseen joka mielestäni pitää sisällään edelliset kolme näkökulmaa.
Rehellisyys, perinteisen ”Älä huijaa” -ajatuksen lisäksi on myös sitä, että myönnetään ja tunnustetaan missä ollaan hyviä ja ollaan siitä ylpeitä. Ja kääntäen missä ei olla.
Kisällin ja mestarin ero on siinä, että mestari uskaltaa tunnustaa, mitä ei osaa kun kisällin pitää vielä yrittää näyttää, että voi osata. Tosin juuri siksi kisälleistä tulee mestareita, koska halu näyttää ja menestyä on – ja pitääkin olla kova.
Korkea osaaminen, tieto, taito ja uuden oppiminen. Kädestä kiinni pitäen ja toista ihmistä ohjaten kasvaa molemminpuolinen arvotus: kisälli arvostaa sitä, että häntä neuvotaan ja hän haluaa olla neuvojen antajan arvoinen. Mestari arvostaa, että häntä kuunnellaan ja tarjottua oppia arvostetaan.
Sisu suomalaisessa käsityössä tarkoittaa, että jaksamme uudestaan ja uudestaan aloittaa pienenkin projektin, haaveillen samalla siitä isosta ja peläten, miten sen hoidamme. Elämän pikkuhaasteita käsityöläisen vähän kieroutuneessa maailmassa!
Mutta vastaus kysymykseen!
Onko lause ”Arvostan suomalaista käsityötä.” lupaus paremmasta palkasta? On.
Lupaukseen ei pidä pelkästään uskoa, eikä pelkästään toivoa. Se pitää toteuttaa ihan itse.
Ei ole sattumaa, miten sinua kohdellaan tai miten sinua arvostetaan. Kaikki tulee sinusta itsestäsi, ja siitä miten päivittäin työssäsi toimit ja mitä teet.
Arvostus näkyy siitä, miten itse arvostat itseäsi ja asiakkaitasi. Se näkyy rohkeudesta olla ylpeä, mutta ei töykeä. Se on nöyryyttä, mutta ei nöyrtymistä. Se on meillä käsityöläisillä ennen kaikkea uuden synnyttämistä, ilon tuottamista lahjan antajalle, lahjan saajalle ja lahjan tekijälle.
Kun lupaus annetaan, se pitää myös lunastaa.
Mika Tarkkanen
Kultaseppämestari
Kirjoittaja: Raimo Snellman, kultaajamestari.
Kuuntele myös aiheeseen liittyvä ääniartikkeli tästä:
Pidän kädessäni seitinohutta, keltaista, kättäni lämmittävää kultalehteä. Se on palanen muuttumattomasta ja häviämättömästä aineesta, joka on satanut maapallolle joskus miljardeja vuosia sitten tuoden tuoreet ja muuttumattomat terveiset alkuräjähdyksestä.
Olen kultaajamestari Raimo Snellman. Kulta on kiehtonut minua jo yli 30 vuoden ajan. Jäin koukkuun vanhoihin kullattuihin esineisiin Lontoossa opiskellessani kieliä Englannissa ja Ruotsissa tullakseni englannin kielen opettajaksi. En koskaan auskultoinut Suomessa, enkä siten pätevöitynyt. Onneksi sivuaineeni oli Business and Economics, josta on ollut minulle paljon hyötyä toimiessani luovan alan yrittäjänä.
Olet varmaan lukenut historiasta kultahulluudesta. Kultaa on kuumeisesti kaivettu, etsitty, kilpailtu sen löytämisessä tiettömien taipaleiden takaa.
Kultaan liittyvät asiat askarruttavat minua kultaajamestarina joka päivä. Kulta muotoutuu kupolien pintaan, antiikkihuonekalun uriin, ikonostaasin koukeroihin, taideteoksen osiin. Valmiin työn ihastelusta ei tahdo tulla loppua ja illat ateljeessa venähtävät usein pitkiksi.
Vietettiin 2. pääsiäispäivää.
Julkaistiin Pirjo Tulikukan artikkeli Mahdollistava yhteisöjohtaminen blogimerkintänä ääniartikkelilla varustettuna.
Käytiin läpi Vyyhti-toimiston materiaalikansioita arkistoonluovuttamista silmällä pitäen. Vaikuttavuustutkimus eteni harppauksin.
Kirjoittaja: Jaakko Blomberg
Selviytymisopas luovan alan yrittäjälle lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta sellaiselle. Luovaa alaa ylistetään Suomen tulevaisuuden toivona ja lehdistä saa lukea menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat tehneet miljoonia alalla. Mutta mitä se käytännössä on? Siitä harvalla ihmisellä on selkeää käsitystä, jos ei itse ole lähtenyt usein niin kivikkoiselle, mutta yhtä aikaa mahtavalle luovan alan yrittäjän polulle.
Tämä selviytymisopas perustuu ennen kaikkea luovan alan yrittäjien omiin kokemuksiin – niin omiini kuin monien muiden – ja sen tavoitteena on antaa karkea käsitys siitä, mitä luovan alan yrittäjyys käytännössä on. Kaikki alkaa tietysti ideasta, mutta miten se muutetaan elannoksi? Matkalla on monta muttaa ja hyppyä tuntemattomaan, jotka saattavat helposti tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta ei se niin vaikeaa ole.
Omasta historiastani löytyy yrittäjämaista toimintaa niin toiminimen, osuuskunnan, osakeyhtiön kuin yhdistyksen muodossa. Tällä hetkellä pääasiallinen työllistäjäni on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteisöllisiin tapahtumiin erikoistunut Yhteismaa ry, jota olen ollut perustamassa vuonna 2012. Matka sinne on kuitenkin ollut pitkä, eikä yrittäjyys aina olekaan helppoa. Vastoinkäymisten keskellä on hyvä muistaa, että harva yritys menestyy heti. Silti se usein on kaiken sen vaivan arvoista.
Nykyään puhutaan paljon luovan alan yrittäjyydestä, mutta mitä se oikeastaan on? Siihen ei ole selkeää vastausta ja monet alalla työskentelevät ihmisetkin näkevät asian eri tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee siihen kuuluvan seuraavien alojen:
Viikon pääteema oli arkistointi. Tämä on Vyyhtihankkeen kolmanneksi viimeinen viikkokirje.
Hankkeen arkistointia ja vaikuttavuustutkimuksen työstöä.
Vyyhti-hankkeen viimeinen hankkeen ulkopuolisille toimijoille järjestämä tilaisuus vedettiin läpi Metropolian Tavi-talon tanssisalissa. Kyseessä oli Tiedettä Kampissa -tapahtuman Kickoff, jonka Vyyhti fasilitoi Sannan ja Veli-Pekan johdolla.
Viikon merkittävin tapahtuma oli rahoittajan suorittama paikan päällä tarkastus. Tämä on Vyyhti-hankkeen neljänneksi viimeinen viikkokirje.
Sanna ja Susanna olivat Berliinissä Metropolian kumppanikoulun HTW:n luona Vyyhtipeliasioiden tiimoilta. Lisää tietoa blogimerkinnästä Uusia näkökulmia ja vaikuttavuutta Vyyhtipelin matkan varrelta.
Laadittiin yhteistoiminnallisesti torstaisen paikan päällä tarkastuksen presentaatiota, jolla rahoittajan tarkastajille esitellään hankkeen toimenpiteitä, tuotoksia ja tuloksia.
Laadittiin myös laitelista tarkastusta varten.
Työstettiin edelleen vaikuttavuustutkimusta.
Valmistauduttiin edelleen torstain paikan päällä tarkastukseen. Myös vaikuttavuustutkimus eteni omalla rintamallaan.
Arkistoitiin hankkeen sähköisiä aineistoja. Facebook-sivun päivitykset ja Twitter-julkaisut eli twiitit tallennettiin sähköisesti arkistoitavaan muotoon. Järjesteltiin edelleen verkkosivuja monikanavajulkaisu-ajattelun mukaisesti helpommin selailtavaan muotoon.
Valmistauduttiin edelleen paikan päällä tarkastukseen.
Rahoittaja teki Vyyhti-hankkeelle paikan päällä tarkastuksen. Tarkastus pidettiin Metropolian päätoimipisteessä, osoitteessa Bulevardi 31. Tilaisuuteen osallistui kaksi tarkastajaa Uudenmaan elinkeino-, ympäristö ja liikennekeskuksesta sekä hankkeen projektiryhmän jäseniä kaikista toteuttajaorganisaatoista. Keskeisenä asiana tarkastuksessa olivat myös talous- ja kirjanpitoasiat. Näistä vastasi hankkeen kirjanpidosta koko hankkeen keston ajan huolehtinut Pia Metropolian taloushallinnosta.
Tilaisuuden aluksi tarkastajat kertoivat tarkastuksiin yleisesti liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käsiteltiin nopeasti muutama kirjanpitoasia. Seuraavaksi projektipäällikkö Snellman aloitti ennakkoon valmistellun esityksen, jossa käytiin läpi hankkeen tavoitteet, toiminta, tuotokset ja tulokset kohderyhmäkohtaisesti.
Tilaisuus oli positiivinen tunnelman ja tulosten osalta. Erityisesti hankehenkilöstön mieltä lämmittivät tarkastajien toteamus, että Vyyhti on ollut ihanteellinen ESR-hanke siinä mielessä, että siinä on rohkeasti kokeiltu uusia asioita. Lisäksi tarkastajille oli syntynyt mielikuva, että hanketta on tehty antaumuksella ja omistautuen. Mistään osa-alueesta ei löytynyt huomautettavaa, joten tältä osin hankkeen viimeiset käynnissä olevat viikot voidaan työskennellä rauhallisin mielin arkistointiin ja muihin hankkeen päättämiseen liittyviin asioihin keskittyen.
Rakennettiin sosiaalisen median viestintää hankkeen päättymistä silmällä pitäen.
Työstettiin vaikuttavuustutkimusta ja viikkokirjettä. Täydennettiin tuntiseurantoja.
Viikon 14 myötä saapui huhtikuu, joka on Vyyhti-hankkeen osalta viimeinen aktiivisen toiminnan kuukausi. Hanketyö on painottunut yhä enenevässä määrin arkistointiin ja vaikuttavuuden arviointiin. Tämä on hankkeen viidenneksi viimeinen viikkokirje.
Julkaistiin työpajafasilitointia käsittelevä pienoisartikkeli blogimerkinnän muodossa.
Ahkeroitiin Vyyhti-hankkeen viimeisten artikkelien parissa ja työstettiin hankkeen verkkosivuja arkistointikuntoon.
Julkaistiin Sanna Ristaniemen artikkeli Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä blogimerkinnän muodossa. Tallennettava PDF-versio seuraa myöhemmin.
Tehtiin edellisen viikon viikkokirje. Kirjoitustöitä ja vaikuttavuuden tutkimista laajalla rintamalla.film Life online streaming
Suuniteltiin torstain verkostoitumisiltaa. Jatkettiin verkkovaikuttavuuden analysointia ja erinäisiä kirjoitustöitä.
Järjesteltiin Vyyhti-websivuja edelleen. Koko blogiarkisto käydään läpi, ja olemassa olevat blogimerkinnän luokitellaan kategorioihin aiheiden, sisältötyyppien ja kohderyhmien mukaisesti.
Vaikuttavuustutkimus eteni Vyyhti-hankkeessa fasilitoinnin parissa toimiville henkilöille suunnatun kyselyn muodossa. Tarkoitus on selvittää ainakin Vyyhti-hankkeen fasilitoinnin ominaispiirteitä.
WEB2014-projekti jatkui edelleen.
Kirjoittajat: Pauliina Seppälä & Antti Kirjalainen
Kuvat: Tuula Palaste-Eerola
Seison Helsingissä, Musiikkitalon isossa aulatilassa. Ympärillä seisoo ihmisiä, osa heistä on samaa ryhmää kuin minä, osa katsojia. Osallistun Vyyhtipeliin. Se on tärkeiden ja vaikeiden aiheiden käsittelyä ryhmässä, Afrikan tähti –tyyppisen valtavan pelilaudan päällä seikkaillen. Pelaajia on kymmenkunta, kaksi viiden hengen tiimiä. Olemme valinneet itsellemme päämäärät kartalla, ja etenemme niitä kohti noppaa heittäen ja salaperäisiin luukkuihin astuen. Kun luukkuun astuu, se tulee avata. Siellä on tehtäviä, esimerkiksi ryhmätehtäviä joissa pitää minuutissa keksiä luovia ratkaisuja joihinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Jatka lukemista Vyyhti-peli: luovuus irti ja jumittuneet henkilökuviot uusiksi
Viikko 8 oli talvilomailun ja sairastelun vuoksi hiljainen. Projekti eteneni artikkelien kirjoittamisen ja muun työn merkeissä.
Palailtiin lomilta ja tartuttiin töihin. Keskeisinä tehtävinä hallinnolliset asiat etenkin tulevaa paikan päällä -tarkastusta varten, artikkelit, vaikuttavuustutkimus sekä web-sivujen uudelleenjärjestely.
Valmisteltiin torstain ohjausryhmän kokousta. Vyyhtimäisyyden määritelmä julkaistiin blogimerkintänä taustoineen.
Vyyhtimäisyys on rakentavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Vyyhtimäisyys on uskallusta, heittäytymistä; yhteistoiminnallisuutta omassakin porukassa
ja hyvä, luotettava tiimi.
Normaalin projektityöskentelyn lisäksi jatkettiin Vyyhti-WEB2014 -projektia, eli verkkosivujen muuntamista monikanavaiseksi hankejulkaisuksi ja arkistoksi.
Työstettiin artikkeleja ja vaikuttavuustutkimusta.
Verkkosivujen uudistusta, benchmarkkausta ja testailua. Artikkelien kirjoittamista.
