Avainsana-arkisto: verkostoituminen

Miten Vyyhti avautui minulle?

Vyyhti-hanketta on viikko jäljellä. Vappuna nostamme maljan kolmivuotisen projektin antoisalle taipaleelle. Itse olen ollut mukana vajaan kaksi vuotta toiminnasta. Kevään aikana on hankkeesta tehty vaikuttavuustutkimusta Leena Unkari-Virtasen toimesta. Hankearviointia yleisemmin on tutkinut Leena Björkqvist. On aika tarkastella Vyyhdin vaikuttavuutta hanketoimijoihin ja suunnata kiikari suoraan allekirjoittaneeseen.

Vyyhti on ollut luovien alojen verkostoitumisen, yhteistoiminnallisuuden ja yrittäjyysosaamisen hanke. Kohderyhminä ovat olleet etenkin luovan alan yrittäjät ja opiskelijat sekä kaupunginosatoimijat. Unkari-Virtasen vaikuttavuustutkimus ilmestyy ensi viikolla Vyyhdin vaikuttavuudesta hankkeen osatoteuttajiin, osallistuneisiin kohderyhmiin ja muihin vaikutuksen alaisiin kohdennettuna.

Itse olen alkanut luopumisprosessin myötä pohtia hankkeen vaikuttavuutta omaan elämääni. Onko työskentely Vyyhdissä saanut minua verkostoitumaan? Olenko oppinut lisää yhteistoiminnallisuudesta tai siihen tähtääviä menetelmiä? Entä olenko saanut oppia yrittäjyyteen?

1. Verkostoituminen

Kyllä, olen verkostoitunut hankkeessa työskentelyn aikana enemmän kuin ikinä elämässäni aikaisemmin! Työni puitteissa olen tavannut satoja ihmisiä. Jo pelkästään Vyyhtipeliä olen peluuttanut Susanna Snellmanin kanssa liki 50 kertaa ja 500 pelaajan voimin. Olen myös oppinut verkostoitumaan rennommin ja avoimemmin sekä jakamaan auliimmin tietoa ja hyviä käytänteitä tapaamieni ihmisten kanssa.

Uusi aluevaltaus on ollut verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Ennen hanketta olin vain Facebookissa. Nyt kuulun myös LinkedIniin, Twitteriin ym. palveluihin, joita käytän ainakin viikottain. Blogikirjoittelu mainittakoon mieluisammaksi näistä somen työkaluista, ja blogikirjoittelun toivon jatkuvan aktiivisesti hankkeen jälkeenkin.

Hankkeemme aktiivista hakeutumista verkkoon voi kiittää minun someen tutustuttamisessa. Kohdatessani haasteita matkalla, olen voinut kysyä neuvoa some-velholta, Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkolta. Voi kun minulla olisi ollut Jussin kaltainen tietotekniikkaope jo kouluaikana (vaikka en kyllä ikinä ottanut sitä valinnaista tietotekniikkaa..)!

2. Yhteistoiminnallisuus

Yhteistoiminnallisuus on ollut keskiössä hankkeemme toiminnoissa. Vyyhtipeli itsessään on etenkin yhteistoiminnallisuuden menetelmä. Pelimenetelmän (ja oman teatteritaustani) kautta olen huomannut puhuneeni ja toimineeni yhteistoiminnallisuutta lisäävästi viimeisen vuoden ajan. Koko ajan ja joka paikassa. Huomaan, että nykyään puheessani polveilevat sanat, kuten yhteisö, parempi dialogisuus ja yhteistoiminta. Syynä lienee Vyyhti-hanke.

3. Yrittäjyysosaaminen 

Lähes kaksi vuotta olen taistellut yrittäjyyttä ja sen pelottavaa, epämääräistä hahmoa vastaan. Nyt hankkeen loppuessa huomaan pelokkaan pyristelyni viimein lähes loppuneen: olen perustanut yrityksen hankkeen loppuvaiheessa kollegani Susanna Snellmanin kanssa.

Se, mitä olen yrittäjämäisestä asenteesta hankkeen aikana oppinut, on avarakatseisuus yrittäjyyttä kohtaan. Ennen ajattelin kaikkien yrittäjien olevan stereotyyppisesti (anteeksi jo nyt) kokoomuksen kannattajia, myynnin ammattilaisia, ylistressaantuneita, pönömahaisia pukumiehiä. Nyt näkemykseni on laajentunut niin, että voin nähdä yrittäjänä jopa punavihreän taidehörhön, joka on onnistunut tuotteistamaan ideansa myytäväksi yrityksille asti.

Olen alkanut ihailla etenkin yrittäjiä, jotka onnistuvat yhdistämään menetelmillään, palveluillaan tai verkostoillaan ihmisiä monialaisesti. Kun Vyyhdin kolmikulmatavoite (verkostot, yhteistoiminnallisuus ja yrittäjyysosaaminen) minulle ensimmäistä kertaa kerrottiin, en nähnyt näiden kolmen tavoitteen asiayhteyttä lainkaan. Nyt pääni ollessa pitkään Vyyhti-puskassa huomaan, miten nerokkaasti on hankehakemuksen tekijät aikoinaan ideansa yhdistäneet rajoja rikkoen ja aloja yhdistäen. Vyyhti on todella mahdollistanut Frans Johanssonin (2005) Medici-ilmiön eri alojen kesken.

Medici-ilmiöllä tarkoitetaan välimaastoa (2005, 38), jossa luovimmat ideat Johanssonin mukaan mahdollistuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Hän kehottaa ihmisiä mahdollisimman usein hakeutumaan välimaastoihin, joissa verkostoituminen ja yhteistoiminnallisuus (eli vyyhtimäiset tavoitteet!) mahdollistetaan eri alojen toimijoiden kesken. Eli luodaan välitila, jossa kaikki on mahdollista.

Yksi Johanssonin välimaasto -esimerkeistä kertoo Peter’s Café -nimisestä paikasta keskellä Azorien saariryhmää ja Atlantin valtamerta.  Paikka mahdollistaa tapaamisen, ehkä yhteisen oluen, eri kansallisuuksien edustajille sijaitessaan välimatkassa keskellä Amerikkaa ja Eurooppaa. Kahvilassa vaihdetaan uusimpia kuulumisia, annetaan aivoille ”ruokaa” kuulemalla uusista ideoista tai hyvistä käytänteistä ympäri maailmaa.

Ja kun tarkemmin ajattelen, olen ollut yrittäjä aina, koska olen ollut freelancer taiteen laajalla kentällä. Suurin askel tuntui kuitenkin olevan se, kun laitoin nimeni paperiin, että olen osakkaana osakeyhtiössä. Maailmani muuttui. Ja vieläpä Vyyhdin myötä.

4. Bonus: Vyyhtimäisyys osana työ-ja arkipäivää

Tänään keskustelimme vyyhtimäisyydestä tiimimme kesken. Ymmärsimme, että osa vyyhtimäisyyttä voi olla myös leikillinen toimintamme, joka on varmastikin saanut aikaan vaikuttavuutta. Leikilliset (ja pelillistetyt, kyllä) toimintamme ovat vaikuttaneet oman tiimimme työhyvinvointiin ja lisäksi myös esimerkiksi kollegoihin samassa toimistorakennuksessa. Hyvässä tai pahassa…

Projektipäällikkömme Susanna on saanut monia hyviä ideoita, joilla on piristetty työpäivää ja lisätty ihan aktiivisesti työhyvinvointia. Olemme hankkeen aikana mm. tehneet smoothieta joka keskiviikko, lankuttaneet tai jumpanneet yhdessä ja erikseen, virponeet pääsiäisenä kollegoille ja osatoteuttajille ja tehneet syvärentoutuksen ruokatunnilla.

Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäivän ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!
Nopea ja hauska noppapeli huomisen syntymäpäiväni ohjeistuksena Susannan tekemänä. Samalla saimme taukoliikuntaa, kun juoksimme vihjeitä ympäri toimistoa. Työpäiväkin piristyi kummasti!

Voisiko Peter’s Caféesta tehdä hyvän käytänteen tai menetelmän myös muualle maailmaan ja pienimuotoisemmin? Niin että jokainen meistä saisi mahdollisuuden kuulla hyvistä käytänteistä eri alojen osaajien seurassa, maittavan ruoan ja juoman ääressä toki. Tässäpä uutta hankeideaa!

Lähde:

Johansson, Frans 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Talentum. Helsinki 2005.

t. Sanna

Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa...
Oudosti pukeutuneet hahmot liikkuivat eräänä päivänä toimistolla kollegoitaan ilahduttamassa…

 

Fasilitaattorikoulutuksen ajatushelmiä

Osallistuin muutama viikko sitten Metropolia amk:n järjestämälle fasilitoinnin rautaisannos kurssille, jonka vetäjänä toimi Mirko Häyrinen Elevator Oy:stä. Koulutus kesti kaksi päivää ja antoi hyvän koulutuksen tavoin taas potkua omaan työhön. Nyt haluan jakaa kanssanne muutaman ajatushelmen kouluttautumisen antoisuudesta sekä itse kurssin sisällöstä.

Miksi koulutuksissa käyminen on sitten niin antoisaa? Ja miksi uskon, että työnantaja saa vastinetta rahoillensa järjestäessään koulutuksia työntekijöillensä? Molempiin kysymyksiin voi vastata lähes samoilla vastauksilla.

Jatka lukemista Fasilitaattorikoulutuksen ajatushelmiä

Kaupunginosatoimijoiden verkostoitumisraportti julkaistiin

Satu Onnela teki Vyyhti-hankkeessa kattavan selvityksen Helsingin kaupunginosatoimijoiden verkostoitumisesta. Selvitystä voi suositella kaikille kaupungiosatoimijoille sekä yrittäjille ja yhteisöille, jotka kaipaavat tuoreita idoita paikallisen aktiivisuuden lisäämiseen ja hyödyntämiseen omassa toiminnassaan.

Joukkuepeliä paikallistasolla -selvityksen kansi.
Joukkuepeliä paikallistasolla -selvityksen kansi.

Raportti löytyy omalta Vyyhti-tulossivultaan: Selvitys kaupunginosatoimijoiden verkostoitumisesta.

Toivomme julkaisulle mahdollisimman laajaa levittymistä aiheesta kiinnostuneiden keskuuteen.

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 3.

Berliinissä matkamme jatkui torstai-iltana jälleen ”taviksilta” suljettuun paikkaan. Pääsimme seminaari-illalliselle kulkemalla vain turvatarkastuksen läpi International Club of Federal Officeen. Kattoterassilla kokit ahersivat grillin luona jumalaisten ruokien ja tuoksujen kimpussa.

Seitsemännen kerroksen kattoterassilla grillataan herkkuja ja verkostoidutaan. Kuva: Susanna Snellman
Seitsemännen kerroksen kattoterassilla grillataan herkkuja ja verkostoidutaan. Kuva: Susanna Snellman

Culture and Computer Science -seminaarissa tuntui suurin osa osallistujista olevan joko museotyöntekijöitä (kulttuuri) tai koodari-opiskelijoita (tietokoneet). Verkostoitumisen ja yhteisen kielen löytäminen tuntui aluksi vaikealta Vyyhdin näkökulmasta. Tuntui, että seminaarin väki ymmärsi vain ns. korkeakulttuurin perään. Seminaarin puheenvuorotkin oli rakennettu aiheilla museot, islamin kulttuuri, Shakespearen ajan teatteri ja arkkitehtuuri. Miten me edes esittelisimme itsemme tällaisessa joukossa?

Kieli, jota kaikki ammattialat tuntuvat kuitenkin puhuvan, on yhteistoiminnallisuuden ja verkostoitumisen tarve. Tarve on koko ajan kasvava, koska vain edellä mainittuja kasvattamalla voi saada aikaiseksi tunnettavuutta asiakkaiden ja kumppaneiden joukossa, joka taas kasvattaa parempaa tulosta yritykselle tai yksittäiselle työntekijälle.

Annoimme keskustelussa esimerkkejä pelaamistamme peleistä ja niiden kohderyhmälähtöisestä muokattavuudesta. Olen tehnyt havainnon keskusteluista, joissa kerrotaan Vyyhtipelistä asiaan vihkitymättömille. Kuulijoille syttyy Vyyhtipelistä keskusteltaessa monesti katseeseen sellainen tuike, joka innostuville ihmisille syntyy. Tuo tuike on merkki siitä, että keskusteluyhteys ja yhteistoiminnallisuuden mahdollisuus on syntynyt.

Kun saimme viimein kerrottua juurta jaksain Vyyhtipelistä ja visualisoitua sen verbaalisesti näille yliopisto- ja museovaikuttajille, oli innostus taattu. Vaihdoimme käyntikortteja ja jatkoimme verkostoitumista yhteisen kielen löydyttyä. Puhuimme pelaamisesta mm. yliopistossa ja Tekniikan museossa. Vain aika näyttää, että mihin verkostoitumisemme kyseisenä iltana meidät Vyyhdin nimissä vielä vie!

t. Sanna

 

 

 

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 2.

Raportoimme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa suoraan kansainvälisen kuhinan keskuksesta Berliinistä, ilmiöistä, joita havannoimme törmätessämme verkostoitumisen, yrittäjyyden ja yhteistoiminnallisuuden muotoihin.

Sanna ja Susanna tekivät matkallaan myös videopäiväkirjaa verkostoitumisesta. Soho Housessa kuvaaminen oli kiellettyä. Kuva: Susanna Snellman
Sanna ja Susanna tekivät matkallaan myös videopäiväkirjaa verkostoitumisesta. Soho Housessa kuvaaminen oli kiellettyä. Kuva: Susanna Snellman

Matka jatkuu verkostoitumisen erilaisiin käytänteisiin:

2. Seuraava mietintämme koskee Soho Housen kaltaista luovan alan suljettua yhteisöä, johon päästäkseen jäsenehdokas joutuu täyttämään oman kuvallisen hakemuksen ja ansaitsemaan kahden klubilaisen suosittelukirjeen edes hakeakseen jäseneksi. Soho House on lähtöisin Lontoosta vuodelta 1995 ja on levittäytynyt tällä hetkellä myös mm. New Yorkiin ja Berliiniin. Yhteisön klubilaisten määrä on vakio eli edellisen täytyy jättää jäsenyytensä, että seuraava voi päästä sisään. Tämä takaa sen, että klubilla on aina miellyttävän väljää, vaikka olisikin kiireinen ilta.

Jäsenet maksavat jäsenmaksua, joka oikeuttaa palveluiden käyttöön aamuvarhaisesta yömyöhään. Näihin palveluihin kuuluu mm. kuntosali, spa, uima-allas, elokuvateatteri ja miellyttävät baaritilat. Jäsenyys ei ole kallista, eivätkä hinnat klubilla huimaa päätä. Päinvastoin. Lisäksi syömäni omenapiiras oli parasta mitä kuvitella saattaa. En enää voi ikinä leipoa piirasta toiveenani yltää samaan.

Halu päästä tällaiseen luovan alan yhteisöön on tiettävästi suuri. Etenkin eri alojen julkimot ovat varmasti halukkaita viettämään iltaansa rauhassa kamerakännyköiltä ja tunkeilevilta katseilta. Kuvien ottaminen ja puhelimeen puhuminen ovat siis klubilla kiellettyjä. (Tämän takia oli myös vaikea todistaa kotona, että olin todella käynyt paikassa, jossa viime aikoina on nähty esim. George Clooney ja Jared Leto.)

Miten tällaisen luovan alan verkostoitumisen käytänteen saisi käyttöön meille? ”Meillä” tarkoitan kaupunginosa-alueen (esim. Arabianranta) yrittäjiä. Erilaisia sikariklubeja tietysti on Suomessakin, mutta ne on rajattu yleensä menestyvien yrittäjien nautinnoksi. Miten saada aikaiseksi verkosto, johon kuka tahansa kivijalka- tai nettikauppayrittäjä voi päästä olemalla ihan vaikka ”vaan” hyvä tyyppi? Hyvä tyyppi, jonka kanssa halutaan jakaa sama löylyhuone tai jakaa (maailman parhaan) omenapiirakan ääressä ideoita uusista yrittäjyyden mahdollisuuksista.

Vyyhdissä on toki kokeiltu mm. luovan alan yrittäjäaamiaisia. Niissä on toiveena ollut synnyttää jotakin Soho Housen kaltaista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista, joka saa osallistujat tulemaan paikalle uudelleen ja taas uudelleen. Yrittäjäaamiaisissa on toki ollut myös tarkoitus edistää yrittäjien itseohjautuvuutta, jolloin he haluaisivat järjestää aamiaisia itse.

t.Sanna

Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Olemme projektipäällikkö Susanna Snellmanin kanssa paraikaa työmatkalla Berliinissä. Olemme saaneet osallistua Culture and Computer -seminaariin sekä päässeet mitä uskomattomampiin ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin.

Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla "taviksilta" suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman
Sanna joutui turvatarkastukseen matkalla ”taviksilta” suljettuihin paikkoihin. Kuva: Susanna Snellman

Seuraa blogikirjoitusten pieni sarja tekemistämme huomioista verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden suhteen:

Jatka lukemista Huomioita yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta. Osa 1.

Mestarillinen aamiainen 3.10.2012

Vyyhdin yrittäjäaamiaisella 3.10.2012 päästiin sukeltamaan kultauksen saloihin Kultaajamestari Raimo Snellmanin johdatuksella. Käsityöammatissa toimiminen ja menestyminen vaatii tahtoa ja taitoa sekä suunnatonta intohimoa ammattiaan kohtaan.

Mestari Snellman kertoi positiivisen asenteen olevan avain työssäjaksamiseen ja yrittäjän mahdollisten vastoinkäymisten kohtaamiseen. Yrittäjän on myös osattava olla itsekäs ja pitää huolta itsestään. Tämän lisäksi on myös muistettava huomioida läheiset ja pitää huolta ympäristöstään. Snellman itse ammentaa voimavaroja joogasta, jonka opettajaksi hän valmistui toukokuussa 2012. Usko omaan tekemiseen, oma intohimo ja tuottamisen into lisääntyvät, kun yrittäjä muistaa pitää taukoa hengittää sekä etsiä uusia näkökulmia.

Jatka lukemista Mestarillinen aamiainen 3.10.2012

Uuden yhteistoiminnallisuuden syntyä: Pajamäen Siivouspäivä 8.9.2012

Vyyhti oli mukana Pajamäen siivouspäivässä 8.9.2012. Pieni mutta kiinnostava, kotoisa ja potentiaalisen yhteisöllinen kaupunginosa tuntui kaipaavan potkuria, joka kokoaisi rivejä ja synnyttäisi yhteistoiminnallisuutta. Pajamäki on rauhallinen ja ystävällinen kaupunginosa, jonka asukkaat ovat valmiita tekemään asioita oman kaupunginosansa viihtyvyyden eteen.

Alueella asuva Vyyhtin projektipäällikkö Milla Laasonen kääri hihat ja pisti tuulemaan. Vaadittiin vain muutama pieni juliste, Facebookryhmä sekä tietysti viidakkorummun kuuluvat lyönnit ja alueelle oli syntynyt oma siivouspäivä. Paikalle löysi kymmenkunta perhekuntaa ja kauppa kävi ihan mukavasti. Aktiivisimmin osallistuivat alueen lapsiperheet ja myyjiä oli tullut jopa naapurikaupunginosasta, Pitäjänmäestä asti.

Jatka lukemista Uuden yhteistoiminnallisuuden syntyä: Pajamäen Siivouspäivä 8.9.2012

Speed Networking is like Speed Dating without flirting

Innostuneita kipinöitä sinkoili ja energialataus oli käsin kosketeltava. 1.6.2012 järjestetynShared Gems 2012 peliseminaarin iltatilaisuus Networking Nighclub avasi ovensa seminaariin osallistuneille opiskelijoille ja puhujille varsinaisen seminaariohjelman päätteeksi. Kutsuimme paikalle myös pelialan yrityksiä, jotka odottivat innolla tapaavansa pelialan tulevat tekijät Speed Networking -tiilaisuudessa.

Jatka lukemista Speed Networking is like Speed Dating without flirting