Projektin elinkaaresta

Jätin hieman yli kuukausi sitten Vyyhdin projektipäällikön tehtävät. Siirryin koordinoimaan Metropolia Ammattikorkeakoulun alumnisuhteita. Itse koin muutoksen henkilökohtaisella tasolla kahdella tavalla. Omalle urakehitykselleni tämä on palkitseva, tavoiteltu muutos. Ajoituksellisesti kuitenkin kesken meneillään olevan hankkeen muutos tuntui harmilliselta. Taakse jättämälleni työyhteisölle kirjoitin jäähyväiskirjeenkin.

Päällikönvaihdos ei välttämättä ole projektille suotuisa, muttei välttämättä kovin epäsuotuisakaan ratkaisu. Projektin tavoitteet, aikataulut ja budjetit eivät muutu mihinkään. Projektin ihmisresurssien vaihtuessa ei voida kuitenkaan välttyä poikkeamalta -projektin elinkaareen tulee väistämättä ennakoimaton muutos. Ihmisten toiminnan vaikutus ulottuu kaikkeen, niin projektissa vallitsevaan työskentelytapaan, valintoihin, työyhteisön henkeen. Ne muuttuvat uudessa kokoonpanossa väistämättä.

Korkeakouluissa opetetaan projektien hallintaa ja johtamista. Vasta käytännön työelämässä näiden oppien soveltamista kokeillen päästee lähellekään projektin elinkaaren hahmottamista ja saavutetaan ymmärrys, miten tärkeää esimerkiksi hyvä johtajuus on onnistumisen kannalta. Uusiin rooleihin sopeutumisen vaihe vie aikansa. Se hidastaa väistämättä projektin etenemistä. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö projektia edistettäisi tavoitteiden mukaisesti loppuun saakka. Tulkinnat ja toimet jalostuvat uuden vetäjänsä näköisiksi.

Toivotan menestystä Vyyhdin loppukaudelle. Luotan vahvasti siihen, että uusi luotsaaja Susanna Snellman ottaa ruorin tiukasti haltuunsa.

Lupaan blogata muutamia asioita Vyyhti-blogissa kuluvana vuonna, joskin eri näkökulmasta kuin tähän asti.

Jaa juttu eteenpäin:

One thought on “Projektin elinkaaresta”

  1. Hieno juttu, jos jaksat vielä kirjoitella tänne Vyyhti-blogiinkin. Tsemppiä uuteen tehtävään tätäkin kautta.

Kommentointi on suljettu.