Kaikki kirjoittajan Susanna Snellman artikkelit

Vyyhdin projektipäällikkö, joka rakastaa Helsinkiä.

Vyyhtipelin matkassa – väittämiä ja vastauksia

kartta+logot-Oppariin3Vyyhti-hankkeen aikaiset fasilitidut hyötypelit on nyt pelattu. On aika summata tärkeimpiä havaintoja ympyrän sulkeuduttua. Noin viidenkymmenen pelin jälkeen yhteisen päämäärän tärkeys nousee havaintojen top kympin ykköseksi.

Olen irroittanut Vyyhtipelisessioista ja pelikertojen suunnittelun yhteydessä esiin tulleita väitteitä, joihin vastaan Vyyhtipelin tulosten pohjalta:

VÄITTÄMÄT
1. yhteistyö syntyy tekemällä yhdessä asioita
2. pelin avulla innostaminen on helppoa
3. yhteistoiminnallisuus syntyy vapaasti yhdessä sopimalla. Sitä ei voi ohjata tai määrätä ”ylhäältä päin”
4. verkostot eivät synny pakottamalla
5. yhteisen päämäärän ja toimintamallin määrittäminen ennen prosessiin sukeltamista on onnistumisen A ja O
6. Peli synnyttää yhteisen positiivisen alustan keskustelun ja yhteistoiminnallisuuden jatkamiselle
7. yhdessä sovitut asiat ovat hedelmällisempiä kuin ”ylhäältä päin” tulleet.
8. pelatessa olet yksi joukkueesi jäsenistä, roolit hälventyvät
9. Vyyhtipeliä voi käyttää ilman pelialustaa
10. Vyyhtipelin vetäminen vaatii peliasiantuntijan
11. Vyyhtipeli ei ole skaalautuva
12. Vyyhtipelin voi tuotteistaa myytäväksi tuotteeksi
13. Vyyhtipeli ei toimi kansainvälisessä ympäristössä kieliongelman takia.

viestinnänko
Vyyhtipeliä pelattiin Metropolian viestinnän koulutusohjelman henkilökunnan kanssa.

VASTAUKSET
1. OIKEIN. Yhteistyön ylläpitäminen vaatii kuitenkin yhteisen sopimuksen päämäärästä, aikataulun ja konkreettisia tekoja. Jonkun on myös hyvä vastata asioiden toteutumisesta.

2. OIKEIN. Vyyhtipelin iso pelilauta innostaa pelaajia irtaantumaan jokapäiväisestä arjesta. Peliin rakennetut tulevaisuusajattelun mallit antavat mahdollisuuden asioiden pohtimiseen lennokkaasti ilman tämän päivän ajen painolastia ja konkretiaa. Innostaminen on helppoa mutta innostuksen ylläpitämiseen täytyy kiinnittää huomiota.

”pelisession jälkeen kaikki olivat innokkaita mutta odotettuani kymmenen päivää oli innostaminen uuteen pelisessioon hankalaa”
– Julia Heisig, HTW-Berlin

3. OIKEIN ja VÄÄRIN. Yhteistoiminnallisuus syntyy usein ihmisten välisistä sopimuksista, yhteisen synergian löytymisestä ja innostuksesta tehdä yhdessä asioita. Joskus yhteistoiminnallisuus syntyy myös ylhäältä määrättynä. Tämä toteutuu esimerkiksi hanketoiminnassa projektisuunnitelman seuraamisessa tai vaikkapa työelämässä oman työkentän mukana. Yhteistoiminnallisuus on laaja käsite, joka asettaa haasteita ihmisten väliseen kommunikaatioon.

4. TOTTA ja VÄÄRIN. Verkostot ovat usein henkilösidonnaisia.

5. OIKEIN. Yhteisen päämäärän määritteleminen on tärkeää. Osallistumisen motiivit, lähtökohdat ja resurssit voivat poiketa osallistujien kesken hyvinkin paljon mutta päämäärän on oltava tiimin sisällä ainakin vahvasti saman suuntainen. Ilman päämäärää on hankala tai ehkä jopa mahdotonta valita toimivaa toimintamallia.

6. OIKEIN. Vyyhtipeli ja yhdessä pelaaminen luo alustan yhteistoiminnallisuudesta keskusteluun ja sen avaamiseen ryhmien välillä.

7. OIKEIN ja VÄÄRIN. Yhdessä asioista sopiminen johtaa hedelmällisemmin siihen, että toteuttajilla on oikeat resurssit käytössään. Yhteinen sopiminen edesauttaa yhteisen päämäärän ja ymmärryksen määrittelemisessä.
Useat asiat kuitenkin tulevat ylhäältäpäin esimerkiksi työelämässä. Tällöin yhteinen päämäärä voi olla ryhmän ulkopuolisen tahon asettama. Miten ylhäältä päin asetettuun päämäärään päästään ja miten toiminnasta tehdään hedelmällistä? Esimerkiksi hanketoiminnassa on seurattu tarkasti projektisuunnitelmaa, eli sitä mitä ollaan luvattu hankkeen aikana toteuttaa ja minkälaisiin tuloksiin hanketoiminnassa tullaan pääsemään.  Vaikka toiminnan kärki määriteltäisiin muualta, voi tiimi yhdessä vaikuttaa työskentelykulttuuriin, tehtävien mielekkyyteen, työntekijänä kasvamiseen, hanketoiminnan vaikuttavuuteen ja etenkin jatkuvuuteen.

8. TOTTA. Etenkin Vyyhtipelin kohdalla pelaaminen on myös leikkimistä. Peli ja pelaajat muodostavat oman taikapiirinsä ja jakavat pelikokemuksen yhdessä. Vyyhtipeliä pelataan joukkuepelinä, joten jokaisella pelaajalla on (oletettavasti) sama päämäärä: pelin voittaminen. Vyyhtipelin nopea ongelmanratkaisumenetelmä kannustaa pelaajia olemaan piiloutumatta ammattikielen tai ylätason ilmaisujen taakse. Asiat täytyy ratkaista ja selvittää kaikille pelaajille sopivalla kielellä, muuten peliä ei voi voittaa. Tämän takia tämä väittämä on totta, pelatessa pelaajan työrooli (tai rooli yhteisössä) hämärtyy.

9. TOTTA ja VÄÄRIN. Vyyhtipelin nopeaa ongelmanratkaisua voi käyttää ilman pelilautaa mutta pelin tuoma jännite ja tavoitteellisuus häviää. Näin ollen Vyyhtipelin menetelmät muotoutuisivat fasilitointimenetelmiksi, joilla voisi vaikkapa käydä keskustelua ennen palaverin aloittamista asioiden taustoittamiseksi ja yhteisen agendan löytämiseksi.  Vyyhtipeliä olisi mahdollista pelata ilman pelilautaa irrottamalla siitä ”pylpyrät” ja luomalla pelialustan vaikkapa ulos tai esimerkiksi toimistorakennukseen.
10. TOTTA. Vyyhtipelin fasilitoiminen vaatii tietynlaista pelituntemusta. Siinä käytettävät pelaajalle ta peliä tarkkailevalle henkilölle helposti näkymättömät menetelmät on hyvä hallita pitääkseen yllä pelin dramaturgiaa ja etenemistä aikataulussa.
11. OIKEIN. Vyyhtipeli ei sellaisenaan ole skaalautuva.
12. OIKEIN JA VÄÄRIN. Vyyhtipelin tuotteistaminen myytäväksi tuotteeksi vaatisi sen sääntöjen muuttamista. Lisäksi se vaatisi pelifasilitaattorin tai pelifasilitointikoulutusta.
13. VÄÄRIN. Vyyhtipeliä on pelattu esimerkiksi Saksassa. Tällöin pelin jumeista vastasi pelin tilaaja, joka luki jumit saksaksi pelaajille. Tilaaja vastasi myös pelin dramaturgisesta etenemisestä. Itse peli fasilitoitiin englanniksi. Tämän pelin organisoiminen vaati muutaman päivän työn tilaajan kanssa.

IMG_2246
Vyyhtipelin pelaaja Berliinissä (HTW-Berlin) joulukuussa 2013

 

 

 

 

 

 

 

Pohdintaa luovan alan yrittäjyydestä ja tuotteistamisesta

Törmäsin Facebookissa erittäin mielenkiintoiseen CITY-lehden blogissa julkaistuun Ola Sundellin kirjoitukseen yrittäjyydestä. Kirjoituksessa pohditaan ohjaako yrittäjyyden tukijärjestelmämme aloittavia yrittäjiä kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen?  Voisivatko aloittavat yrittäjät oppia jotain oleellista sarjayrittäjiltä?

Luovien alojen yrittäjän haasteena on usein selkeästi paketoidun tuotteen tai palvelumallin kehittäminen. Tämän jälkeen vastaan tulee vielä skaalautuvuuteen liittyvät haasteet. Ja päälle vielä yrityksen perustamiseen liittyvät asiat. Onko lähtökohtaisesti ongelmana se miten määrittelemme yrittäjyyttä? Onko yritys syntynyt kun yritys on perustettu ja viralliset asiat hoidettu hyvän tavan mukaan? Vai alkaako yrittäjyys idean heräämisestä ja myynnin aloittamisesta?

”Menestyksen kannalta ratkaisevinta on mitä idealle tapahtuu ennen yrityksen perustamista. Yrityksen perustamisvaiheessa annettava tuki tulee liian myöhään vaikuttaakseen liiketoiminnan menestykseen. Tuotteistaminen, kaupallistaminen ja asiakastyö on oltava jo pitkällä ennen kuin huomion voi kiinnittää muuhun kuin asiakkaalle uuden arvon kehittämiseen”. (Ola Sundell)

Koko City-lehden juttu luettavissa täältä

 

Vyyhtipelin matkassa: Hankkeen viimeiset pelisessot innostivat Jyväskylässä

Vyyhti-hankkeen päättyessä Vyyhtipeliä on pelattu liki 500 pelaajan kanssa. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja 1.4.2014 järjestettiin hankkeen viimeiset pelisessiot osana kulttuurituottajaksi Jyväskylässä opiskelevan Katri Rahikkalan opinnäytetyön toiminnallista käyttäjätutkimusta. Peleissä keskusteltiin kulttuurisen hyvinvoinnin ja verkostojen rakentamisesta ja tarkasteltiin marginaalielokuvan esittämistä ja kulttuuripalveluverkostojen verkostoja. 

JYVÄSKYLÄ_PELIMATTO
Vyyhtipelin viimeinen pelisessio on alkamassa

Viimeisten Vyyhtipelien aihealueena oli elokuva-alan verkoston luominen ja vahvistaminen sekä keskustelu kulttuurisesta hyvinvoinnista. Pelaajia oli tullut Katrin kutsumana pelaamaan paikallisista yrityksistä, oppilaitoksista ja ELY:ltä. Pelien sisällöt oli luotu yhteistyössä Katrin kanssa etukäteen sopimaan opinnäytetyön  ja Keski-Suomen elokuvakeskuksen verkostoitumistavoitteisiin. Pelirunkoon lisättiin uutena elementtinä ”vihreiden pylpyröiden” yhteyteen minikysymyksiä, jotka antoivat vastauksia opinnäytetyöhön liittyviin aiheisiin. Lisäksi pelissä jaettiin elokuvasuosituksia, joita saatiin tavoitteiden voittamisen palkintona. Elokuvasuositukset oli rakennettu etukäteen sopimaan kuhunkin tavoitteeseen (esimerkiksi tavoitteeseen ”ilo” oli liitetty elokuvasuositukseksi Amelie-elokuva)

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa: Hankkeen viimeiset pelisessot innostivat Jyväskylässä

Vyyhti mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista koulutuspelin avulla

Vyyhdin Sanna ja Susanna osallistuvat tänään alkaavaan IT-kouluttajien kevätseminaariin, joka järjestetään käyttäen pelillisiä elementtejä.

”Pelillistäminen eli gamification on jokaisen huulilla. IT-kouluttajien seminaarissa erotetaan jyvät akanoista, hype todellista lisäarvosta. Pelillistäminen ei ole pelkkiä pisteitä ja badgeja, vaan motivoivien rakenteiden suunnittelua oppilaitoksen työkulttuurin tukemiseksi. Miten siis oppimista pelillistetään? Miten oppiminen muuttuu entistä koukuttavammaksi? Miten roolipeleissä eläytymällä opitaan työelämätaitoja ja kaukaisia kulttuureita”?

sanna

Itse odotan tätä seminaaria enemmän kuin innolla. Seminaari jää omalta osaltani Vyyhti-hankkeen viimeiseksi seminaarimatkaksi ja kokoaa hienosti Vyyhtimäisiä toimintamalleja: ei keskitytä vain puhumiseen , vaan tehdään ja koetaan. Osallistujien aktiivisuus ja motivaatio maksimoidaan.

Jatka lukemista Vyyhti mukana rakentamassa tulevaisuuden osaamista koulutuspelin avulla

Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta

Fasilitoidun lautapelin kehittäminen osana hanketoimintaa

Lataa artikkeli: Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta (PDF)


1. Johdanto

Osana Vyyhti-hankkeen (2011-2014) toimintaa on kehitetty yhteistoiminnallisuutta ja dialogisuutta lisäävä jättimäinen lautapeli, jota kutsutaan Vyyhtipeliksi. Pelituotteen määritteleminen tuli tarpeelliseksi heti ensimmäisten testipelikertojen jälkeen ja fasilitaattorin ohjauksessa pelattava suuri osallistava pelimatto päätettiin nimetä jättimäiseksi fasilitoiduksi hyötypeliksi. Jättimäisen fasilitoidun hyötypelin määritelmä on avattu Susanna Snellmanin ja Sanna Ristaniemen edellisessä artikkelissa: Mitäs peliä sitä pelataan? -fasilitoitu hyötypeli osana luovaa ongelmanratkaisua, ideointia ja verkostoitumista.

Pelillisyyden, leikillisyyden ja fasilitoinnin yhdistäminen toimivaksi tuotteeksi on ollut mielenkiintoinen matka, joka on sisältänyt paljon erilaisiin asioihin tutustumista, satojen ihmisten kohtaamista ja peluuttamista, jatkuvaa kehitystyötä, innostusta, luopumista, uusia ideoita sekä kontakteja.

Tämän artikkelin tarkoituksena on avata Vyyhtipelin kehityskaaren aikana tehtyjä pelinkehitykseen liittyviä havaintoja koskien kehittäjien interaktiota, työskentelyprosessia ja raportointia pelin kehityskaaren varrella. Olen toiminut lähes kaikkien Vyyhtipelien taustamateriaalin työstössä, muokkaamisessa ja pelitilanteen analysoinnissa. Tässä artikkelissa analysoin omia havaintojani ja muistiinpanojani sekä kehityskaaren aikana Vyyhti-hankkeen internetsivuille kirjoitettuja blogikirjoituksia. Haluan luoda lukijalle artikkelin kautta käsityksen fasilitoidun hyötypelin kehittämisestä osana innovatiivista hanketoimintaa. Artikkelin ei ole tarkoitus toimia tutkimuksellisena julkaisuna vaan avata lukijalle kehityskaareen liittyviä elementtejä.

Jatka lukemista Havaintoja Vyyhtipelin kehityskaaresta

Mars-tapahtuma Seinäjoella 30.1.2014

Vyyhdin Sanna ja Susanna suuntasivat Tampereelta Nordmatch seminaarista Seinäjoelle tutustumaan MARS2014-tapahtumaan. Seminaarin ohjelma ja mukavalta tuntuvat tilat tekivät tapahtumakävijään vaikutuksen. Mitä tapahtumassa vieraileminen toi Vyyhtiin?

Mars oli hieno yhteistyöprojekti, jota oli yhteisvoimin toteuttamassa suuri joukko erilaisia kumppaneita: Taideyliopisto, Sibelius Akatemian Seinäjoen yksikkö, Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys, Rytmi-Instituutti, lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo, aluekehitysyhtiö Frami Oy sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Mars on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tarkoituksena on ollut tuoda lavalle ammattilaisia ja ikoneita musiikin kentän eri kulmista. Vyyhti päätti keskittää vierailunsa vapaaehtoisuuden johtamisesta kertovaan tarjontaan.

MARS-TIETOKONE
Tämä kirjoitus valmistuu Seinäjoen rautatieasemalla junaa odotellessa.

Jatka lukemista Mars-tapahtuma Seinäjoella 30.1.2014

Itsensä ylittämisestä ja vähän muustakin

Vyyhdin projektisuunnittelijana työskentelevä Sanna Ristaniemi pääsi uudenlaisen haasteen äärelle NordMatchissa Tampereella. Haasteena oli idean pitchaaminen tuomariston ja yleisön edessä. Pitchaustilaisuutta oli katsomassa useita kymmeniä seminaariosallistujia, kieli oli englanti, pelissä oli rahapalkinto ja tuomariston vakuuttamiseen oli annettu aikaa yksi minuutti.

Vyyhtiläiset osallistuivat seminaarissa advisory ringeihin, joissa jokainen osallistuja toi keskusteluun yhden mielestään kehityskelpoisen idean. Sovimme etukäteen, että minun ja Sannan ideat liittyisivät pelillisyyteen ja etenkin Vyyhtipelin tulosten jakamiseen. Tarkoituksena oli saada oman idean tueksi mahdollisimman paljon vinkkejä toisilta osallistujilta, joten päätettiin liittää idea hankkeen jälkeiseen toimintaan: miten Vyyhtipeli tuotteistetaan.

Vielä kahdelta yöllä Ristaniemi tuskaili presentaationsa kanssa. Mitä ihmettä yhdessä minuutissa ehtii?

Omassa ringissäni pelillisyyteen päästiin tutustumaan ihan mukavan laajasti ja kaikki osallistujat tunnistivat pelillisyyden nousun ja sen, että termiä käytetään joskus turhankin helposti perehtymättä asiaan. Vyyhtipeliä pidettiin hyödyllisenä tuotteena ja lähes kaikki osallistujat toivoivat Vyyhtipeliä organisaatioonsa. Yksi ehdotuksista sopi hyvin Vyyhdin projektisuunnitelmaan, joten uusi kontakti tulee tuomaan jossain muodossa hankkeelle hyödyllisen mahdollisuuden tulosten jakamiseen.streaming John Wick: Chapter 2 2017 film

Jatka lukemista Itsensä ylittämisestä ja vähän muustakin

NordMatch – creative economy put into practice, 28-29.1.2014 Tampereella

Allekirjoittanut osallistui Vyyhdin siirtovaikutustutkija Leena Unkari-Virtasen ja projektisuunnittelija Sanna Ristaniemen kanssa Tampereella järjestettyyn NordMatch -seminaariin. Seminaaripäivien aikana päätin tottuneena kulttuurin ja luovan alan seminaarikävijänä havainnoida minkälaista hyötyä ja lisäarvoa seminaareissa käyminen tuo hanketyöhön. Onko työajan investoiminen järkevää jos ei ole itse presentoimassa projektiaan seminaarissa?

Olen Vyyhdin toimintakautena saanut suuren kunnian osallistua hyvin moniin erilaisiin kulttuurin ja luovan alan seminaareihin. Olen kuullut kymmenistä mielenkiintoisista ja joskus jopa ällistyttävistä projekteista ja innostunut tapaamistani ihmisistä. Toivottavasti myös onnistuen tuomaan uutta potkua ja innostusta tapaamilleni ihmisille ja projekteille. Yhdistääkö luovan alan seminaareja joku asia? Toistavatko seminaarit toisiaan ja onko jossain välissä jo ”nähnyt ja kuullut tarpeeksi”. Mitä lisäarvoa seminaareissa käyminen tuo esimerkiksi Vyyhdille?

Jatka lukemista NordMatch – creative economy put into practice, 28-29.1.2014 Tampereella

Mielenkiintoinen artikkeli: Osallistuva budjetointi vahvistanut paikallisdemogratiaa

”Deliberating Service Delivery ­– Survey on the outcomes and challenges of participatory budgeting in the UK” on Suomen Lontoon instituutin uusin raportti, joka esittelee osallistuvan budjetoinnin kokemuksia ja tilaa Isossa-Britanniassa. Osallistavalla budjetoinnilla on todettu olevan vaikutuksia asukkaiden osallistumiseen ja informaation kulkuun.

Raportissa todetaan, että osallistuvalla budjetoinnilla on paljon positiivisia vaikutuksia paikallistasolla. Keskeisimmät vaikutukset ovat asukkaiden lisääntynyt demokraattinen osallistuminen, sosiaalinen koheesio sekä parempi paikallisinformaatio, jonka avulla voidaan parantaa myös palvelutuotantoa. Osallistava budjetointi voisi esimerkiksi olla apuna kaupunginiosayhdistysten ja kaupungin yhteistoiminnassa.

Raportti on ladattavissa Suomen Lontoon instituutin internetsivuilta löytyvästä kirjoituksesta:

http://www.finnish-institute.org.uk/fi/articles/625-raportti-osallistuva-budjetointi-vahvistanut-paikallisdemokratiaa

Antoisia lukuhetkiä!

t.susanna

Teesejä yhteistoiminnallisuudesta

Vyyhdissä kirjoitettiin syksyllä 2012 lauseita yhteisöllisyydestä. Kirjoittamiseen osallistui koko Vyyhdin projektiryhmä, joka koostui Metropolian porukan (Jussi, Milla, Susanna ja Sanna) lisäksi Helka Ry:n ja Hub Helsingin edustajista.

Lauseet sisältävät kokemukseen pohjaavia ohjeita ja ne on sovellettavissa luovan alan yrittäjyyteen, yhdistystoimintaan ja opiskeluprojekteihin. Omasta mielestäni jokainen prosessin aikana kirjoitettu lause on näin jälkikäteen ajateltuna sovellettavissa mihin tahansa elämäntilanteeseen työssä, kotona ja harrastustoiminnassa. Tästä inspiroituneena päätin alkaa kirjoittamaan tälle uudelle vuodelle omaa huoneentaulua. Jonkinlaista ohjenuoraa, joka ohjaisi ja auttaisi kun meinaan mennä hukkaan toimissani. Huoneentaulu toimisi karttana ja ohjeistuksena itselleni itseltäni.

Jatka lukemista Teesejä yhteistoiminnallisuudesta

Yhteismaa ry esittäytyy

Vyyhti-hankkeen toimintoihinkin osallistunut Yhteismaa ry esittelee itsensä hienon videon välityksellä:

J. Cole: 4 Your Eyez Only streamingwatch full Before I Fall 2017 film

Yhteismaa on sosiaalisiin innovaatioihin erikoistunut yhdistys, joka suunnittelee ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja, tapahtumia ja palveluja. Yhdistys on luonut mm. suositun kierrätyskarnevaali Siivouspäivän. Videolla yhdistyksen toiminnasta kertovat perustajajäsenet Pauliina, Jaakko ja Tanja sekä kaksi Yhteismaan harjoittelijaa.

Hyvää tätä vuotta!

Uusi vuosi on alkanut ja sen mukana uudet haasteet. Vyyhti-hankkeen siirtyessä raportointivaiheeseen on hyvä tarkastella hanketoimintaa kokonaisuutena. Vyyhdin vaikuttavuustutkimus tarjoaa hyvän mahdollisuuden toiminnan tulosten ja etenkin hanketoiminnan vaikuttavuuden tarkasteluun.   

Vyyhti on toimintakaudellaan osoittautunut hyödylliseksi ja mielekkääksi hankkeeksi. Se on uskaltanut kokeilla uusia toimintoja ennakkoluulottomasti ja upottaa kädet saveen aina yhtä innokkaasti. Epäonnistuminen on ollut sallittua kokeiluhengessä. Onko epäonnistumisen lupa tuonut mukanaan sen, että juurikaan ei ole epäonnistuttu?

Kevään suunnitelmissa on koota Vyyhdin tuloksia ja toimintoja yhteneväiseksi monikanavaiseksi paketiksi. Paketti sisältää suuren määrän kirjoituksia, videoita, ääniartikkeleita ja muuta materiaalia   luovan alan korkeakouluopiskelijan, kaupunginosatoimijan ja luovan alan yrittäjän käyttöön.

Toivotan kaikille Vyyhti-blogin lukijoille oikein antoisaa, tapahtumarikasta ja onnellista tätä vuotta!

Susanna

Vyyhtipelin matkassa – mitä jäi käteen Berliinistä?

Vyyhtipeliä pelattiin Berliinin Ammattikorkeakoulussa 3.12.2013. Pelin keskeisenä teemana oli pohjustaa ja nopeuttaa kolmen eri tutkimusryhmän välisen yhteistyön syntyä. Pelin muokkamisen tärkeimmäksi elementiksi osoittautui toimiva kommunikaatio Vyyhdin toimijoiden ja kohderyhmän edustajan (Julia Heisig) kanssa.

Koin suurimmaksi haasteen paikaksi pelin muokkaamisen sopivaksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi kohderyhmälle, jolla on paljon aikaisempaa pelikokemusta niin pelaajana kuin kehittäjänä. Ensimmäisten pelaajien saavuttua paikalle mieleni valtasi hermostus: suurin osa oli luullut pelin olevan digitaalinen tai ainakin monimutkainen kokonaisuus. Suuri pelimatto aiheutti pelaajissa ensin tarkkaavaisia katseita ja oletettavasti pientä pelkoa esiintymisestä tai mokaamisesta.

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa – mitä jäi käteen Berliinistä?

Vyyhtipelin matkassa – yhteistoiminnallisuus syntyy tekemällä yhdessä

Susannan ja Sannan matka huipentuu Berliinissä tänään pelattavaan Vyyhtipeliin. Peliä on edeltänyt tutustuminen pelaavaan organisaatioon, pelaajien taustoihin (ikä, työkenttä ja tavoitteet) sekä tämänpäiväistä peliä vetävään Julia Heisigiin. Pelin vetäminen vieraalla kielellä on vaatinut järeää pohjatyöskentelyä.

Avaan tässä blogikirjoituksessa Berliinissä 3.12.2013 pelattavan Vyyhtipelin taustatyötä, yhteistyön syntyä sekä jatkotoimenpiteiden mahdollisuuksia. Peliä pelataan Berliinin teknisessä korkeakoulussa (Hochschule für Technik und Wirtschaft (HTW) Berlin)

kuva (4)
Sanna Ristaniemi ja Julia Heisig keskustelevat Vyyhtipelistä 2.12.2013 Berliinissä

Jatka lukemista Vyyhtipelin matkassa – yhteistoiminnallisuus syntyy tekemällä yhdessä