Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 2. osa

Heinäkuu on virallinen kesälomakuukausi, tämän olen nyt todistanut ihan konkreettisesti. Aloitin työt Vyyhdin projektisuunnittelijana helmikuun puolessa välissä, joka tarkoittaa sitä tosiasiaa, että kesälomailut jäivät osaltani aika minimiin. Heinäkuussa on kuitenkin ihan leppoisaa tehdä hommia, sillä muiden poissa ollessa voit organisoida työaikasi melko joustavasti. Aiheesta oli muuten mielenkiintoinen artikkeli Taloussanomien verkkosivuilla, jossa muun muassa mainittiin, että noin 80 % suomalaisista lomailee nimenomaan heinäkuussa.

Jatka lukemista Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 2. osa

Pienen näkyvyyden iso ongelma

I LikeVyyhdin kokoista hanketta voidaan pitää valtakunnallisesti mitattuna suhteellisen pienenä. Pieni hanke saattaa tuottaa erinomaista tulosta siinä missä suurempikin vastaava. Ongelma pienten hankkeiden kohdalla on kuitenkin saavuttaa näkyvyyttä tuoloksilleen. Hankemaailma pyrkii tuotteistamaan työnsä tuloksia, mutta esimerkiksi järjestettäville tapahtumille saattaa olla hankala löytää tavoitettavaa kohdeyleisöä. Miten pieni hanke siis voisi saada näkyvyyttä?

Kiinnostuuko media?

Lähtökohtaisesti medianäkyvyyttä saa rahalla. Hankkeiden rahoitus kuitenkin sallii tämän tyyppisen rahankäytön vain harvoin. Miten siis olla mediaseksikäs?

Ensiksi on toki pohdittava, tarvitaanko medianäkyvyyttä? Mitä olennaista hyötyä medianäkyvyys hankkeelle tai sen toiminnalle toisi? Esimerkiksi Vyyhdin Creative QnA –palvelu hyötyisi medianäkyvyydestä merkittävästi, sillä näin ollen palveluun esitettyjen kysymysten määrä ja skaala saataisiin kasvamaan huomattavasti. Näkyvyys loisi pohjaa myös loppumateriaalin julkaisulle ja jatkotyöskentelylle, jota Luova Suomi tulee viemään eteenpäin.

Jatka lukemista Pienen näkyvyyden iso ongelma

Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 1. osa

Olen jo jonkin aikaa pohtinut itsekseni, että mikä oikein yhdistää yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden ajattelua ja toimintalogiikkaa? Itse lähden usein purkamaan asiaa omien ja ystävieni kokemuksien kautta. Olen opintojeni yhteydessä päässyt tutustumaan useisiin luottamustehtäviin ja niistä osa on liittynyt kaupunkiosayhdistykseen nimeltään Artova ry.

Päätin, että tämän asian tiimoilta olisi mukava kirjoitella omia ajatuksia ylös ja jakaa niitä myös Vyyhti-blogimme kautta. Tulen tekemään kesän aikana pienen juttusarjan, jota varten haastattelen yrittäjäystäviäni, kaupunkiaktiiveja ja opiskelijakollegojani.

Jatka lukemista Yrittäjä ja kaupunginosatoimija – mikä heitä oikein yhdistää? Juttusarjan 1. osa

SUMMIT // Tallinna 12.-14.6.2013

Off to Tallinn :)

Sain kunnian olla Vyyhti-hankkeemme edustajana Summitin Tallinnan vierailulla. Summitin ideana ja pääfokuksena on oppilaitosten tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotteistaminen. Summit -prosessissa Metropolian ja Turun AMK:n kulttuurialojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä ja saavat ohjausta kulttuuri- ja taidehankkeissa syntyneiden palvelu- ja koulutusvientiaihioiden tuotteistamisessa yrityskonsultilta sekä muilta kanssaolioilta.
Minä ja Susanna päätimme jo huhtikuussa Turun osuuden aikana, että lähdemme jatkojalostamaan työkollegamme Jussi Linkolan kehittämää koulutuspalvelukonseptia nimeltään Sähköiset Jumppakerhot (SJ).

Vyyhti-blogia lukeneille on jo varmasti tullut selville se, että mikä on tämä SJ-koulutuskonsepti. Sosiaalisen median merkitys kasvaa kovaa vauhtia ja nykyään normaalia arkea / työarkea ei voi edes kuvitellakaan ilman, että siihen liittyisi jokin pilvipalvelu tai muu some-työkalu. Esimerkiksi monissa työ- ja opiskeluyhteisöissä on PowerPoint korvattu Prezillä ja moni on myös löytänyt Googlen tarjoamat ilmaispalvelut. Linkedin ja Facebook ovat jo peruskauraa meille opiskelijoille, mutta samalla tämä järjettömän nopea kehitys on johtanut siihen, että moni netin käyttäjä on yksinkertaisesti luovuttanut näiden palveluiden suhteen. Vyyhdin jumppakerhot tarjoavat apua ja helpotusta juuri tälle segmentille.


Round 2 / Helsinki – Tallinna – Helsinki

Summitin Tallinnan osuus startattiin käyntiin Metropolian Bulevardin yksikön juhlasalissa. Kävimme avointo keskustelua, arvioimme toistemme konsepteja ja lopuksi osallistuimme paneelikeskusteluun.   Paneelikeskusteluun osallistuivat muun muassa KIT-toiminnasta vastaavat, koulutusviennin ja palvelumyynnin edustajat sekä Turun AMK:n ja Finpron edustajat.

Paneelikeskustelun jälkeen meidän seurueemme suuntasi kohti Länsisatamaa, jossa meitä odottikin jo Tallink Siljan laiva. Nukuttuamme yön yli merellä (tosiasiassa Tallinnan satamassa ;-) suuntasimme hotellin kautta Tallinnan ”kulttuurikattilaan”. Siellä meille esiteltiin paikan toimintaa ja tiloja. Kattila on monipuolinen tapahtuma-areena, jossa on mahdollista järjestää melko spontaanisti toimintaa. Itse kattila tarjoaa hyvät puitteet keikoille, teatteriesityksille, tanssille ja näyttelyille. Kattilassa pystyi aistimaan anarkistisen ilmapiirin. Ilmeisesti kattilan konseptiin kuuluu se, että paikkoja ei viimeistellä loppuun asti ja ”kliinisyys” / järjestelmällisyys eivät ole se ”juttu”. Miljööstä sen verran, että paikka on pystytetty Stalinin modernisaatiota edustavalle vanhalle tehtaalle / tuotantolaitokselle. Paikan kruunaa alkuperäisyys ja tietenkin komea savupiippu.

kultuurikatel

WP_000459

WP_000460

Saimme paikan päällä työskennellä melko vapaasti ja non-stop kahvitarjoiluista oli tietenkin huolehdittu. Myöhemmin nautimme kattilassa maukasta kasvislounasta, jonka meille valmistivat paikan ystävälliset kahvilatyöntekijät. Itse työskentelyssä oli tarkoitus keskittyä oman konseptin jatkokehittelyyn. Esitin itselleni kysymyksen: miten luodaan SJ:sta toimiva liiketoimintamalli, jota olisi helppo viedä eteenpäin Vyyhti-hankkeen päätyttyä? Tätä kysymystä pohdin useiden näkökulmien kautta. Yritin asettua kuluttajan asemaan ja mietin myös koulumme myyntiresursseja. Sain mielestäni konsulttimme Kari Backmanin avustuksella aikaiseksi hyvän suunnitelman, jonka tulen esittelemään pääpiirteittäin Vyyhdin blogissa.