Pelejä ilman pelillisyyttä?

Pelillisyys on tällä hetkellä yksi vauhdikkaammin nouseva termi. Usein kuitenkin saa huomata, että peliteemalla myydään monenlaisia eri fasilitointimenetelmiä vaikkei pelillisyyden määritelmä täyttyisikään. Mitä pelillisyydellä tarkoitetaan? Mitkä elementit tekevät pelin? Miksi ihmiset haluavat pelata ja mitä peliprosessissa tapahtuu? Mitä hyötyä pelaamisesta on yhteisöille ja minkä ihmeen takia pelillisyyden nimissä myydään paljon menetelmiä, jotka eivät ole pelejä?

Ennen pelillisyydestä puhumista on ymmärrettävä monia eri pelinkehittämiseen liittyviä työvaiheita

Vyyhti-hankkeessa on työstetty yhteisöjen ongelmanratkaisua ja yhteistoiminnallisuutta lisäävää Vyyhtipeliä, jonka polku lopputyöstä toimivaksi ja testatuksi menetelmäksi on avautumassa asiantuntija-artikkeliksi. Artikkeli avaa lukijalle erilaisia pelillisyyteen liittyviä teemoja ja antaa lukijalle eväitä pohtia oman pelin suunniteluun. Ennen pelillisyydestä puhumista on ymmärrettävä monia eri pelinkehittämiseen liittyviä työvaiheita ja ennen pelitilanteen fasilitoimista on hankittava monia tietoja ja taitoja onnistuakseen luomaan oikea ja menestyksekäs pelitilanne. Artikkeli syntyy tiimityönä Vyyhdin peliasiantuntija, teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Ristaniemen ja allekirjoittaneen kesken ja se julkaistaan Vyyhdin internetsivuilla viikon 45 loppuun mennessä.

Monia tuotteistettuja ja testattuja menetelmiä myydään peleinä, vaikka kyseessä on esimerkiksi varsin toimiva fasilitointimenetelmä. Esimerkkejä toimivista fasilitointimenetelmistä ovat esimerkiksi Hali-pelilauta, jonka avulla havainnollistetaan hankkeen polku pysyväksi toimintamalliksi, palveluksi tai tuotteeksi. Pelilauta on syntynyt Hali-hankkeesta liiketoimintaa kokonaisuudessa, joka on valikoitunut temaattisten torstaiden kantavaksi ideaksi vuonna 2012. Menetelmän tarkoituksena on edesauttaa hankkeiden tulosten parempaa juurruttamista. Temaattiset torstait ovat  ELY-keskuksen ESR- ja EAKR-hanketoimijoille kohdennettuja  kohtaamisia. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia ja niissä keskustellaan hanketyöhön liittyvistä ajankohtaisista ongelmista. Pelilaudan kautta lähestytään kysymystä: kuinka lyhytaikaisella projektilla ja rahoituksella luodaan pitkäaikaisia vaikutuksia.

Hanke ja ajatus on kiinnostavia ja menetelmä voi hyvinkin olla toimiva mutta peliä tutkiessa herää kuitenkin kysymys pelillisyyden määreiden täyttymisestä. Onko kyseessä peli vai keskustelun ja ideoinnin avuksi työstetty menetelmä?  Lisäksi on olemassa monia eri toimivia ja nerokkaitakin menetelmiä, joita kutsutaan peleiksi.  Esimerkiksi  IdeOnen kehittämä Thinkkit, jossa sovelletaan vanhaa ja hyväksi todettua fasilitointimenetelmää. Menetelmästä aletaan puhumaan pelinä, kun kokonaisuuteen liitetään ”pelilauta”. Pelin määreet eivät kuitenkaan välttämättä täyty. Itse menetelmä on toimiva ja inspiroiva sekä helposti käyttöönotettava.

Lisätietoa Thinkkitistä

http://www.thinkkit.eu/fi-fi

Lisätietoa Hali-pelilaudasta

http://www.businessarena.fi/2012/05/hali-hankkeesta-liiketoimintaa/

Hali-pelilauta
Jaa juttu eteenpäin: