Olen viime aikoina kiinnittänyt paljon huomiota ihmistenväliseen viestintään. Mitä enemmän viestijöitä on, sitä enemmän soppa menee sekaisin. Lähes poikkeuksetta. Mutta miksi? Osaammeko ottaa jokapäiväisessä viestinnässämme huomioon antamiemme viestien saajat, jotka todennäköisesti kaikki edustavat aivan erilaisia lähtökohtia, taustoja, ammattikuntia ja persoonia?
Jotta viestintä ei olisi liian helppoa, mukaan mahtuu aina sopankeittäjiä, jotka haluavat hämmentää soppaa syömäkelvottomaksi. Nämä myrkynkeittäjät toimivat esteenä varsinkin yhteistoiminnallisuutta vaativien projektien viestinnässä ja onnistumisessa. Olen huomannut varsinkin tekstuaalisen viestinnän aiheuttavan monesti ongelmatilanteita. Eleillä, keskustelulla, äänenpainoilla ja tilanteella on suuri osansa onnistuneessa viestinnässä.
Vanhalla ylioppilastatolla Helsingissä järjestettiin 20.9.-21.9.2011 Luovan talouden valtakunnallinen Rysä 2011 -tapahtuma (ohjelma (PDF)). Tapahtumassa kuultiin useita puheenvuoroja luovan alan yrittäjyyden erityispiirteisiin, ohjaukseen ja tukijärjestelmiin liittyen.
Kokemuksia ja tunnelmia
Päällimmäinen mielikuva on tilaisuuden juontajan Pekka Krookin (Diges ry) leppoisa mutta tarkkanäköinen, kommentoiva ja kokoava esiintymistyyli. Pidin tästä kovasti, ja benchmarkkausmielessä kaipailen vastaavaa vetäjää tuleviin tapahtumiin. Ei onnistuisi minulta :)
Jumituin toimistolle päivittämään nettisivujamme. Opiskelija pyysi apua tulostamisessa. Autoin. Tuli puheeksi hänen tulosteensa. Levynkansi. Opiskelija itse osoittautui artistiksi. Kaveriporukalla pyörittävät omaa julkaisutoimintaa. Näin repullisen CD-levyjä ja C-kasetteja, menossa klubille myyntiin. Digitaalinen jakelu ei kuulemma oikein kiinnosta. C-kasettia on vaikeampi digitalisoida kuin CD-levyä, kertoi. Tuotekatalogikin on, käsin leikattu ja liimattu. Postittelevat tilaajille tuotteita ihan itse. Toiminimi riittää. Fiilispohjalta tekevät, koska tykkäävät siitä. Kannatti jäädä myöhään toimistolle ja auttaa opiskelijaa.
Ai mikä firma? Blue Phantoms & Ghetto tyylit – käy tutustumassa täällä.
Toteutamme Vyyhti-hankkeessa koulututustarpeiden kartoituskyselyn koulutussuunnittelun tueksi. Aiomme tarjota koulutusta verkosto-osaamiseen, luovan alan yrittäjyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja yhteisöjohtamiseen liittyen. Haluamme tietää näkemyksesi siitä, millaista koulutusta näihin aihepiireihin liittyen tulisi tarjota.
Pari viikkoa sitten osallistuin kahteen tapahtumaan, joissa käsiteltiin samaa aihetta eri lähtökohdista ja eri menetelmillä. Aiheena oli sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen eri tarkoituksissa.
Zeelandin sosiaalisen median aamiainen
Torsaina 25.8. olin mukana monialaisen markkinointiviestintäyritys Zeelandin sosiaalisen median aamiaisella, jolla tunnusteltiin uusia trendejä, pohdittiin digitaalista palvelumuotoilua ja sisällön merkitystä.
Tilaisuus oli huolellisesti järjestetty, esiintyjät ammattitaitoisia ja kutsuvieraina yritysviestinnän ja median ammattilaisia. Luonnollisesti tilaisuudessa markkinoitiin Zeelandin palveluja, mutta varsin maltillisesti. Ohjelmanumerona ollut Foursquare -yhteis-checkin oli mukava kevennys esitysten välissä ja onnistuneet tsekkauksen jälkeen vieraat saivat lähtiessään Miikka Leinosen kirjan Strategy of Giving.
Perjantaina 26.8. osallistuin Nettiajan kansalaisyhteiskunnan verkoston järjestämään Moderni järjestö -työpajaan. Työpajan tavoitteena oli ideoida ja visioida 2010-luvun modernisti toimivaa järjestöä. Merkittävässä roolissa ideoinnissa oli eri verkkovälineiden ja sosiaalisen median palvelujen hyödyntäminen järjestötoiminnassa sisäisenä ja ulkoisena työvälineenä, viestinnän ja tiedottamisen tukena. Työpaja oli hyvin rakennettu, se sisälsi pari alustusta ja pienryhmissä tapahtunutta ideointia ja kehittelyä. Asiaan liittyvää pohdintaa löytyy paristakinGoogle+ -keskustelusta. Jarmo Lahden kuvia työpajasta ja tässä työpajan vetäjän Antti Poikolan alustus, jossa mukana myös Hub Helsingin esittelyä:
Kokemuksia
Molemmat tilaisuudet olivat onnistuneita, mutta oli hauska huomata, kuinka tapahtuman asetelma vaikutti toteutukseen ja tunnelmaan. Zeelandin hieman markkinahenkisen aamiaisen aikana vieraat kuuntelivat salissa järjestäjän esitykset, eikä ohjelmaan juuri sisältynyt vieraiden ajatusten kuulemiseen tarkoitettua osiota. Moderni järjestö taas oli hyvin toiminnallinen ja osallistujien aktiivisuutta ja yhteistä tiedonrakentelua tukeva tapahtuma.
Vyyhti-projektin kannalta näen kiinnostavana tutustua erilaisiin fasilitointimenetelmiin sekä seminaari- ja presentaatiotilaisuuksiin. Toisinaan on tarjolla asiaa, joka on hyvä kertoa ja opettaa kuulijoille siten, että viesti menee perille. Toisinaan pitää heittäytyä mukaan oppijoiden kokemuksiin ja pyrkiä ohjaamaan oppimistilannetta kohti yhteistä ymmärrystä. Tarpeellisia ja haastavia tilanteita molemmat.
Hidasta elämää -blogin Keskiviikkokolumnissa Riitta Mettomäki kertoo lukemastaan Philip Delves Broughtonin kirjasta What They Teach You at Harvard Business School.
Lopputulemana mainitaan, että Broughtonin mukaan kovatasoisesta, maailmanlaajuisesti arvostetusta yliopistosta valmistuneille aukeaa liian useita uramahdollisuuksia. Useat HBS:n käyneet tulevat onnettomiksi valittuaan tutkinnonjälkeiseksi työpaikaksi organisaation, joka ei arvomaailmaltaan kohtaa yksilön omaa arvomaailmaa. ”Arvopohjainen liiketoiminta tuntuu vielä olevan enemmän käytäntöä kuin teoriaa”, Mettomäki kirjoittaa.
Lukemani herätti kysymyksen, olisiko arvopohjaisen liiketoiminnan toteutuminen lähempänä luovilla aloilla kuin monilla ”kovemman” bisneksen aloilla?
Vyyhti tapasi Creative Blender -hankkeen toteuttajia Diges ry:stä. Keskusteluissa oli mahdollinen yhteistyö, luovien alojen yrittäjyystematiikan yhdistämänä. Creative Blender on 15-25 -vuotiaille nuorille tarkoitettu yrittäjyyskasvatushanke.
CB järjestää toiminnallisia, mutta ajallisesti kevyitä workshoppeja, joissa nuoret innostuvat ideoimaan unelmistaan bisnesideoita. Tosissaan olevat tulevat yrittäjät voivat osallistua CBPRO-toimintaan. CB:n toiminta-ajatukseen pääsee tutustumaan käytännössä, kun yleisölle avoin blendaustilaisuus järjestetään Helsingin Lasipalatsin Luovassa kohtaamispaikassa 5.10.2011 klo 17 alkaen. Ilmoittautuminen täällä.
Ensimmäinen Vyyhti-viikko alkaa olla takana ja työskentely – perustusten valaminen – on käynnistynyt monella rintamalla. Koulutusten suunnitteluun liittyvän työni takia pidän tärkeänä kartoittaa luovan alan yrittäjyyden erityispiirteita kuulla kohderyhmän ja asiantuntijoiden näkemyksiä asiaan liittyen. Laadin listan kysymyksiä, joiden pohjalta pyrin herättämään keskustelua eri verkkovälineissä, ainakin Twitterissä, LinkedIn:ssä ja Google+:ssa. Tavoitteenani on keskustelun kautta saada tietoa ja luoda yhteistoimintaa sekä kokeilla eri verkkovälineiden soveltuvuutta tällaiseen toimintaan.
Ensimmäinen kysymykseni: Mitä erityispiirteitä on yrittämisessä luovalla alalla?
Aloitin eilen työni Vyyhti-hankkeen projektisuunnittelijana. Koska hankkeen yksi keskeinen kohderyhmä ovat luovan alan yrittäjät, päädyin Luova Suomi -sivustolle tekemään taustatyötä. Löysinkin Helsingin kaupungin tietokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman Kulttuurialan työpaikat ja yritysten toimipaikat -tilaston (Timo Äikäs), joka kartoittaa pääkaupunkiseudun luovia yrityksiä ja työpaikkoja. Muutamia Vyyhdin kannalta mielenkiintoisia poimintoja:
Tervetuloa Vyyhti -hankkeen pariin! Tutkimme, kehitämme ja innovoimme verkostoitumista, yrittäjyysosaamista ja yhteistoiminnallisuutta luovilla aloilla. Hanke kehittää koulutusta pienten, keskisuurten ja mikroyritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden iloksi ja hyödyksi vuosina 2011-2013. Päätoteuttaja on Metropolia Ammattikorkeakoulu, osatoteuttajat ovat HUB Helsinki ja Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry. Meitä tuetaan Euroopan sosiaalirahaston varoin.
Verkostot, yrittäjyysosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla
