Viikko 8 oli talvilomailun ja sairastelun vuoksi hiljainen. Projekti eteneni artikkelien kirjoittamisen ja muun työn merkeissä.
Palailtiin lomilta ja tartuttiin töihin. Keskeisinä tehtävinä hallinnolliset asiat etenkin tulevaa paikan päällä -tarkastusta varten, artikkelit, vaikuttavuustutkimus sekä web-sivujen uudelleenjärjestely.
Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslehti Focus käsittelee uusimmassa numerossaan laajasti pelaamista ja pelillistämistä. Myös Vyyhtipeli on mukana esittelyissä sivulla 18.
Opas kaupunkiaktivismiin – uutta kaupunkikulttuuria luomaan on Prototype Helsinki –verkoston yhteiskirjoittama opas kaupunkikulttuurista, viranomaisyhteistyöstä ja uusista kaupunkiaktivismin tekijöistä.
Oppaassa hyödynnetty myös Vyyhti-hankkeen tuloksia, joten siitäkin syystä tähän kannattaa tutustua.
Jaakko Blombergin kirjoittama Yhteisömanagerointi ja uusi kaupunkikulttuuri -artikkeli on herättänyt ilahduttavasti huomiota. Sitä on luettu ahkerasti ja jaettu eteenpäin ainakin Facebookissa ja Twitterissä.
Artikkelista löytyy nyt myös PDF-versio, jonka voi siis ladata itselle ja tarpeen mukaan vaikka tulostaa. Toivottavasti tämä auttaa Jaakon mainota artikkelia leviämään vielä laajemmin ihmisten tietoisuuteen.
Voit ladata PDF-tiedoston tästä:
Yhteisömanagerointi ja uusi kaupunkikulttuuri.
Luonnollisesti tiedosto löytyy myös varsinaiselta Yhteisömanagerointi ja uusi kaupunkikulttuuri -artikkelisivulta.
Valmisteltiin torstain ohjausryhmän kokousta. Vyyhtimäisyyden määritelmä julkaistiin blogimerkintänä taustoineen.
Vyyhtimäisyys on rakentavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Vyyhtimäisyys on uskallusta, heittäytymistä; yhteistoiminnallisuutta omassakin porukassa
ja hyvä, luotettava tiimi.
Fakta 1: Toiset aamut alkavat inspiroivammin kuin toiset. Fakta 2: Jokaisella aamulla on mahdollisuus vielä pitkään aamun alkamisen jälkeenkin. Kokemus pohjaten faktoihin 1 ja 2: Tämä aamu, jolloin aamu näyttäytyi aivan tavallisena aluksi. Väsytti, teki mieli nukkua vielä. Päivän ensimmäinen palaveri (häh?!) sai edelliset faktat toteutumaan, kun tapasin Yhteismaa ry:n Jaakko Blombergin (mm. Siivouspäivä ja Ravintolapäivä) täällä Vyyhdin toimistolla.
Miksi inspiroiduin? Jokaisesta hyvästä kohtaamisesta oppii jotakin uutta tai unohdettua itsestään ja toisesta. Hetken ajan löytyy dialogi, jossa ajatuksia ja ideoita pommitetaan, alas pommitetaan ja viedään vieläkin pidemmälle.
Miksi tarvitsee oppia itsestään joka kohtaamisessa? Koska uskon, että merkittävä tapaaminen syntyy siitä, että omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan voi peilata toisen sanomien asioiden kautta. Omakohtaisuus antaa asioille merkityksen, vaikka tilanne ja henkilö olisivat tuntemattomia. Kun merkitys syntyy, syntyy usein myös dialogi. Dialogissa taas mahdollistuu uusien asioiden vyyhtiytyminen toisiinsa eli verkostoituminen ja linkittyminen keskustelukumppanin tuntemien asioiden, toimintojen ja ihmisten kanssa. Näistä ihmisistä ja toiminnoista tulee (ainakin hetkeksi) merkityksellisiä myös itselle. Merkityksellisyyden ansiosta syntyy taas usein sitoutumista, jolloin yhteistyö ja avunanto mahdollistuvat. Kaava yhteisömanageroinnin mahdollistumiselle?
Tunnistaminen -> Ymmärrys -> Merkitys -> Dialogi -> Linkittyminen -> Verkostoituminen -> Sitoutuminen -> Avunanto -> Yhteisöllisyys
Jaakko Blomberg tutkii myöhemmin keväällä ilmestyvässä artikkelissaan mielenkiintoisia asioita yrittäjyyteen liittyen. Lisää aiheesta myöhemmin!
t. Sanna
… mitä on vyyhtimäisyys. Tässä Delfoi-paneelin yksimielinen valinta:
Vyyhtimäisyys on rakentavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Vyyhtimäisyys on uskallusta, heittäytymistä; yhteistoiminnallisuutta omassakin porukassa
ja hyvä, luotettava tiimi.
Delfoi-paneeliin kuului kuusi Vyyhti-toimijaa ja osatoteuttajaa. Seuraavat valinnat saivat melko tasaisesti ääniä:
Kyselyn sivutuotteena tunnemme myös vyyhtimäisyyden rajapintoja. Aluksi näitäkin ehdotettiin mutta loppupeleissä ei ääniä herunut:
Normaalin projektityöskentelyn lisäksi jatkettiin Vyyhti-WEB2014 -projektia, eli verkkosivujen muuntamista monikanavaiseksi hankejulkaisuksi ja arkistoksi.
Työstettiin artikkeleja ja vaikuttavuustutkimusta.
Verkkosivujen uudistusta, benchmarkkausta ja testailua. Artikkelien kirjoittamista.
Lataa artikkeli:
Kuullun kaiuttaminen osallistavien menetelmien työkaluna (PDF).
Teatteri-ilmaisun ohjaajan työssäni olen jatkuvasti tekemisissä yksittäisten ihmisten, yhteisöjen ja ryhmien kanssa. Käytän siis erilaisia osallistavia, aktivoivia, motivoivia ja rentouttavia harjoitteita sekä menetelmiä lähes päivittäin työssäni. Osallistavia menetelmiä käytetään esimerkiksi työpäivän, kokouksen tai opetuksen piristäjänä sekä uudenlaista ajattelua aktivoivana apukeinona. Nämä menetelmät ovat usein ryhmäkeskusteluun, penkistä ylös nousemiseen tai kirjoittamiseen aktivoivia harjoitteita. Itse määrittelen osallistavat menetelmät laajemmin työkokemukseni pohjalta. Ajattelen osallistavina menetelminä myös monet teatteriharjoitteet ja Vyyhtipelin kaltaiset fasilitoidut pelitilanteet.
Osallistavat menetelmät ovat omiaan ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden hahmottamisessa, koko ryhmän aktivoinnissa myös kehollisesti ja uusia toimintakulttuureja tavoitellessa.
Vyyhtipeli on fasilitoitu hyötypeli (Ristaniemi & Snellman 2012, 18-19), jonka on alun perin kehittänyt Susanna Snellman kulttuurituotannon YAMK -tutkinnon lopputyönään Vyyhti-hankkeelle. Vyyhtipeli kehitettiin aluksi kaupunginosatoimijoiden avuksi ratkaisemaan ongelmia ja lisäämään yhteistoiminnallisuutta eri kaupunginosien välille. Pelistä on olemassa tulostettava lautapeliversio kaupunginosatoimijoille Vyyhdin internet-sivuilla. Nykyään peliä pelataan jättimäisellä pelilaudalla ja fasilitoidusti.
Jatka lukemista Kuullun kaiuttaminen osallistavien menetelmien työkaluna
Osallistuin muutama viikko sitten Metropolia amk:n järjestämälle fasilitoinnin rautaisannos kurssille, jonka vetäjänä toimi Mirko Häyrinen Elevator Oy:stä. Koulutus kesti kaksi päivää ja antoi hyvän koulutuksen tavoin taas potkua omaan työhön. Nyt haluan jakaa kanssanne muutaman ajatushelmen kouluttautumisen antoisuudesta sekä itse kurssin sisällöstä.
Miksi koulutuksissa käyminen on sitten niin antoisaa? Ja miksi uskon, että työnantaja saa vastinetta rahoillensa järjestäessään koulutuksia työntekijöillensä? Molempiin kysymyksiin voi vastata lähes samoilla vastauksilla.
Mitä varten Vyyhti tutkii vaikuttavuutta?
Vaikuttavuustutkimuksen tarkoitus on
Vyyhdin vaikuttavuustutkimus tähtää tulevaan toimintaan: Vyyhti-hankkeessa luotujen uusien käytänteiden tuoman muutoksen vakiinnuttamiseen ja valtavirtaistamiseen, mutta myös epäonnistumisista, hankaluuksista ja virheistä oppimiseen. Vaikuttavuustutkimus on Vyyhti-hankkeen kehittämistyön ydintä. Se toteutetaan hankkeen koulutusten päätyttyä osana hankkeen sisäistä oppimisprosessia.
