Vyyhdin loppuseminaariin oli aivan hetki sitten muutama vuosi aikaa. Viime viikolla seminaariin oli aikaa puolisen vuotta ja suunnilleen vielä eilen seminaari oli vielä kaukaisesti häämöttävä etappi. Vaikka kuinka hyvin suunnittelisi ja värikoodaisi seminaaripäivää edeltävä viikko tulee aina yllättäen. Seminaarituotantoa voidaankin mielestäni verrata muuttamiseen.
Seminaarituotannot ovat pitkäjänteisiä ja suunnittelua vaativia prosesseja. Siltikin aina vasten kasvoja iskee kiire, epätietoisuus ja kaikki ne asiat joiden olemassaoloa ei osattukaan ottaa huomioon. Mistä ihmeestä se voi johtua?
Syyslomaviikon ja aktiivisen seminaarimatkailun vuoksi jäi viikkokirje viime viikolla tekemättä. Nyt asia korjataan tähän varsin runsaaseen kahden viikon pakettiin. Paljon on jälleen ehtinyt tapahtua.
Vyyhti käyttää tulosten esittelyn muotona monikanavaista julkaisumallia, jossa tuloksiin voi tutustua lukemalla, kuuntelemalla ja katsomalla. Vyyhtipeliä tullaan pelaamaan yli 400 pelaajan voimin hankkeen aikana mutta mitä uutta pelaaminen voi tuoda pelaajille? Minkälaisia esimerkkejä pelitilanteista ja peleissä käsitellyistä asioista on kertynyt?
Nyt julkaistavat Vyyhtipelin Case-esimerkit on osa Vyyhdin ääniartikkelituotantoa, joka on äänitetty ja äänisuunniteltu Silencio Oy:ssä. Ääninäytelmät ovat Sanna Ristaniemen ja Susanna Snellmanin kirjoittamia ja näyttelemiä. Nyt julkaistavissa dialogeissa on miesäänenä Silencion Karo Broman.
Vyyhtipeliä on pelattu sen kehityskaaren aikana yli 300 pelaajan voimin. Tuloksiin pohjaten uskallan väittää pelin toimivan erinomaisesti. Vielä on jäljellä loppurutistus, jossa peli, fasilitaattori ja pelinrakentaja laitetaan ”kunnolla likoon”.
Kaiken tämän pelaamisen rinnalla syntyy rutkasti raportointimateriaalia, sillä jokainen peli kirjoitetaan lyhyesti auki ja analysoidaan. Pelin tulosten jakaminen on otettava huolellisesti huomioon. Pelaaminen on ollut niin mukavaa ja koukuttavaa, että potentiaalisia pelisessioita tunkee Vyyhtiin ovista ja ikkunoista. On kuitenkin aiheellista pohtia tulosten raportointia ja anlysointia jo toiminnan alusta alkaen vaikka toiminta viekin helposti ”kaikki mehut” ja imee helposti mukaansa. Pysähtyminen ja suunnan tarkastaminen on aina tarpeen etenkin hanketoiminnassa, jossa toimitaan ennalta asetetun projektisuunnitelman mukaisesti.
Osallistuin Sanna Ristaniemen kanssa KreaLab no1 -seminaariin, joka järjestettiin Tukholmassa sijaitsevassa Konstakademienissa. Konstakademien, alkuperäiseltä nimeltään The Royal Swedish Academy of Fine Arts on perinteikäs akatemia, jonka juuret johtavat aina 1735-luvulle asti.
Heti palattuani kotiin työmatkalta aloin pakkaamaan matkalaukkuani uudestaan palatakseni takaisin Tukholmaan. Tällä kertaa tosin perheeni kanssa lyhyelle mutta hyvin ansaitulle lomamatkalle. Talvi teki tuloaan myös Tukholmassa ja siellä oli hyytävä tuuli ja jäätävän kylmä, joten perheen yhteisellä sopimuksella lämmittely/taukopaikaksi päätyisi ensimmäinen mielenkiintoinen rakennus matkamme varrelta. Kuinkas ollakaan seuraava yleisölle auki oleva mielenkiintoinen rakennus oli Konstakademien, johon olin ehtinyt tutustua edellisellä viikolla työmatkani aikana seminaarissa. Seminaarin pyörteissä oli kuitenkin jäänyt kokonaan huomaamatta Akatemian hieno rakennus taideteoksineen ja kaikki tärkeä faktatieto perinteikkäästä akatemiasta. Tämä puhuu sen puolesta, että usein kiireen keskellä meiltä jää huomaamatta paljonkin oleellista ja tärkeää.
Osallistuin työkollegojeni kanssa Raumalla järjestettyyn Rysä 2013-tapahtumaan, ilman sen suurempia ennakko-odotuksia. Tiesin kyllä, että teemat pyörivät kulttuurin ja yrittäjyyden ympärillä ja puhujalistasta pystyin bongaamaan useita tuttuja nimiä. Tässä kirjoituksessa haluankin nostaa kaksi melko erilaista persoonaa.
Sanna ja Susanna saivat erikoislaatuisen tilaisuuden osallistua Tukholman Konstakademiessa ensi kertaa järjestettävään kulttuurin ja luovan alan KreaLab No1. -seminaariin 16.-17.10.2013. Järjestäjänä toimi KreaNord ja Ateliersliece, joiden tehtävänä on lisätä alueellista kulttuurin ja luovan alan kehittymistä Pohjoismaissa.
Kaksipäiväiselle seminaarille oli asetettu selkeä tavoite: saada aikaiseksi manifesti, jonka lähettiläinä toimisivat kaikki seminaariin osallistuneet ihmiset omissa maissaan. Manifestia olivat tekemässä Suomesta vain allekirjoittaneet, joten suuri vastuu lankesi vyyhtiläisille saada manifesti oikeasti tapahtumaan koko Suomen mittakaavassa!
Keskiviikkona kuulimme korkeatasoisia puheenvuoroja mm. Ruotsista, USA:sta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi saimme olla osallisina ruoanlaittoon, joka tapahtui suomalaisen Antto Melasniemen tiimin voimin. Ruoka pilkottiin raaoista aineksista suoraan silmiemme edessä ja osallistujien toiveet huomioituina. Menu oli päätetty vasta seminaaripäivänä ja ilman takuuta siitä, että ovatko reseptit edes käyttökelpoisia.
Ilta huipentui yhteiseen keskustelufoorumiin syömisen ja viinin lomassa, jonka jälkeen vielä kipusimme Konstakademien yläkertaan. Siellä tila oli kuin mukavat taidepiirien kotibileet, joissa keskustelut jatkuivat luontevasti korkeatasoisten, kansainvälisten vaikuttajien kanssa.
Torstaina jakauduimme pienryhmiin tarkoituksenamme saada aikaiseksi 8-10 kohtaa, jotka muuttavat maailmaa ihan konkreettisesti. Tehtävänannossa painotettiin rakenteiden muuttamista ja ravistelua, kykyä katsoa aivan uudenlaisesti. Näissä pienryhmissä jatkoimme keskustelua koko päivän, kunnes iltapäivällä esittelimme manifestimme koko seminaariväelle.
Järjestäjät Jan Åman ja Johan Jörgensson lupasivat kirjoittaa viisi manifestiamme yhdeksi yhteiseksi. Julkaisemme tuloksen ensi viikolla Vyyhdin blogissa.
Kaksi Tukholmassa vietettyä seminaaripäivää ovat olleet hyvin antoisia. Jopa siinä määrin, että uudet ideat, keskustelut ja määritelmät ovat aiheuttaneet luovan lukon, jota on hyvä alkaa varovasti purkamaan blogikirjoituksin.
Tällä hetkellä istumme Sannan kanssa Tukholman vanhassa kaupungissa hotellin aulassa purkamassa kahden päivän upeaa antia. Tunnelma on hiukan väsähtänyt ja tietoähkyinen. Tällainen seminaarimatka on hyödyllinen ja informatiivinen mutta miten sen anti saadaan levitettyä Vyyhdin kohderyhmille? Miten matkustamisesta saataisiin mahdollisimman yleishyödyllistä niin, että sen vaikutukset leviäisivät osallistujilta laajemmalle yleisölle? On tietysti totta, että puheiden kuunteleminen, muistiinpanojen kirjoittaminen, twiittaaminen ja valokuvaaminen samaan aikaan ei välttämättä ole ihan järkevää. Ainakin se on hyvin uuvuttavaa. Sen takia päätimmekin seminaarin aikana pitää videopäiväkirjaa muistiinpanojen tueksi.
Vyyhti toteuttaa Luovan yrittäyyden ensiaskeleet -loppujulkaisunsa monikanavajulkaisuna. Yhtenä uudenlaisena julkaisumuotona käytetään ääniartikkeleita.
Hankkeen ääniartikkelit ovat lyhennelmiä laajemmista artikkelikokonaisuuksista tai poimintoja Vyyhdin blogista tai muusta kirjoittelusta. Ääniartikkelituotanto on hanketyöskentelyssä uudenlainen ja testaamaton julkaisumuoto, jonka työstäminen avaa mahdollisuuksia tärkeiden aiheiden käsittelyyn äänen avulla.
Helsinkiläisen Silencio Oy:n studiolla luetut Vyyhdin ääniartikkelit julkaistaan yksitellen hankkeen blogiympäristössä syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Lisäksi ääniartikkeleiden pohjana käytetyt laajemmat artikkelikokonaisuudet tulevat olemaan myöhemmin luettavissa hankkeen nettisivuilla.
Ääniartikkelit ovat osa Vyyhti-hakkeen Luovan yrittäyyden ensiaskeleet -monikanavajulkaisua ja niiden kirjoittamiseen on osallistunut koko Vyyhdin tiimi. Kaikki kirjoittamiseen osallistununeet Vyyhtiläiset tutustuivat studiotyöskentelyyn lukemalla oman artikkelinsa esittelyn itse ja varsinaiset artikkelit
Innostunut Vyyhti-henkilöstö tutustuu äänittämön välineisiin ja toimintaan.
Nyt julkaistava ensimmäinen ääniartikkeli esittelee Vyyhti-hankkeen toimintaa yleisesti. Tämän jälkeen julkaistaan ensimmäinen varsinainen artikkeli, joka on Sanna Ristaniemen kirjoittama dialogi: ”Pieniä kohtauksia tyrmäämisestä”
Kaikki artikkelit julkaistaan myös muistitikulla, jota on saatavissa Vyyhdin Verkostot ja rajaton yrittäjyys -loppuseminaarissa 6.11.2013 Musiikkitalossa. Seminaariin rakennetaan myös erillinen tila ääniartikkeleiden kuuntelua varten.
Ääniartikkeleiden työstö jatkuu vielä syksyn aikana. Äänen tulee saamaan havainnollistavat dialogit Vyyhtipelistä sekä Sähköisistä jumppakerhoista. Lisäksi artikkeleiksi luetaan myös kultaseppä Mika Tarkkasen artikkeli asenteen vaikutuksesta luovan alan yrittäjyyteen, kultaajamestari Raimo Snellmanin kirjoitus omien työtilaisuuksien löytämisestä harvinaisessa käsityöammatissa sekä Yhteismaa ry:n Jaakko Blombergin kirjoitus yhteisömanageroinnista. Nämä siis kymmenien muiden mielenkiintoisten ja kuuntelemisen arvoisten ääniartikkeleiden lisäksi! Vyyhtiä kannattaa siis kuunnella.
Pidemmittä puheitta, tässä on Vyyhdin esittely ääniartikkelin muodossa, olkaa hyvä
Tukholmassa ensi kertaa järjestettävä KreaLab No 1. on uudenlainen luovan alan seminaari, joka kokoaa yhteen osaajia eri aloilta aikeenaan kirjoittaa manifesti tulevaisuuden luovuudelle. Seminaari nojaa suurimman antinsa pönötyspuheenvuorojen sijaan laboratoriomaiselle työpajatyöskentelylle, johon on varattu aikaa kolmen 1,5-2 tunnin session verran. Jännittävää!
Tarkoituksemme oli käydä seminaaria edeltävänä päivänä Tukholman keskiaikaisessa museossa tutkimassa lautapelinäyttelyä, joka olikin harmiksemme (ja nettisivun tiedoista poiketen!) jo loppunut kyseisessä museossa. Päädyimme kuitenkin harhailemaan kaupungilla pohtien yrittäjyyttä ja että mikä tekijä yhdistää kaikkia Vyyhti-hankkeen kohderyhmiä.
Susanna ja Sanna ovat juuri saapuneet Tukholmaan osallistuakseen ensimmäistä kertaa järjestettävään KreaLabiin.
Huomenna alkava seminaari on haastava ja todennäköisesti Vyyhdille tärkeä kokonaisuus, joten aamuisen seminaaristartin odottaminen saa aikaiseksi pientä kutinaa vatsan pohjaan.
Sanna Ristaniemi Tukholmassa lokakuussa 2013
Seminaarin yhtenä tarkoituksena on siirtyä tehokkaasti sanoista tekoihin. KreaLabissa järjestettävissä laboratorioissa kääritään hihat ja pohditaan esimerkiksi luovien alojen rahoitusta ja liiketoimintaa.
Toimitettiin seminaarin esittelytekstejä Uudenmaan liittoon, joka vastaa Uusimaa-viikon koordinoinnista. Lähetettiin seminaarikutsuja useille eri tahoille.
Perustason projektityötä, sähköposteja ja viestintää. Seminaarin promoamista. Vyyhti-ohjausryhmä kokoontui klo 14-15:30 käsittelemään hankkeen asioita.
Tilattiin 200 kpl Yhteistoiminnan rakentajat -mikrokirjaa seminaarissa jaettavaksi.
Blogikirjoittelua.
Perjantaina 11.10.
Käsiteltiin tuotantovastuita ja Metropolian Vyyhti-tiimin sisäistä tiedonkulkua. Purettiin viikon tapahtumia, kirjoitettiin viikkokirjettä, täydennettiin tuntiseurantoja.
Osallistuin Sanna Ristaniemen ja Nikita Gavrilenkon kanssa tänä vuonna Raumalla järjestettyyn luovien alojen Rysä -tapahtumaan. Kaksipäiväinen seminaari sisälsi ajankohtaista keskustelua luovien alojen yrittäjyydestä sekä asiantuntevia puheenvuoroja tärkeistä aiheista. Seminaarissa pelattiin Vyyhti-hankkeen Vyyhtipeliä väliaikaohjelmana sekä osana Rauman Kaupungintalolla järjestettyä iltatilaisuutta. Anna Pylkkänen oli tullut seminaariin kertomaan vanhuustaloudesta.
Anna Pylkkänen Rysässä 9.10.2013
Anna aloitti esityksensä näyttämällä piirrettyä kuvaa jättimäisestä tsunamista, jonka edessä seisoo ihminen. Hän kutsuu aikaamme vanhuustsunamiksi, jossa pitäisi nähdä paljon mahdollisuuksia. Hän myös mainitsee, että vanhuustsunami on terminä osittain harhaanjohtava, sillä vanhuus on aina suhteessa vallitsevaan aikakauteen.
”Uusi vanhuus”
Futurologit sanovat, että vuonna 2150 joku tulee täyttämään pyöreät 150 vuotta. Villeimmin ajattelevat futurologit ovat heittäneet ilmoille väittämän, että nyt syntyvät vauvat voivat olla ensimmäisiä, jotka elävät ikuisesti.
RYSÄ 2013 Raumalla antoi Vyyhtipelille hyvän näkymisen ja testipelin paikan. Peli osoitti taas jälleen kerran toimivuutensa ja seminaarin kahvitauko muuttui innokkaaksi pelaamiseksi. Peliä päästiin testaamaan myös aivan uusissa olosuhteissa iltatilaisuuden ohjelmanumerona.
Vyyhtipeliä on pelattu nyt vajaa 40 eri tiimin voimin. Sadat pelaajat ovat käsitelleet pelin avulla luovien alojen yrittäjyyden, opiskelun tai kaupunginosatoiminnan ajankohtaisia ongelmia. Pelin avulla on rakennettu yhteistoiminnallisuutta ja opeteltu asettamaan yhteisiä tavoitteita. Rysässä pelattavan pelin aihepiirit kerättiin seminaariosallistujilta bussimatkalla Tampereelta Raumalle. Heitä pyydettiin kirjoittamaan yksi kysymys luovan alan yrittäjyydestä ja pyydettiin kiinnittämään huomiota siihen, että kysymys saisi olla niin vaikea, että heillä itsellään ei olisi antaa suoraa vastausta. Kysymysten kirjoittajat eivät olleet tietoisia siitä, mihin kysymykset päätyvät.
