Kaikki kirjoittajan Susanna Snellman artikkelit

Vyyhdin projektipäällikkö, joka rakastaa Helsinkiä.

ArtovaMalli innostaa toimimaan yhdessä

Menestyksekäs ja moniulottuvainen Artova ja Vyyhti-hanke elelevät samoilla kulmilla Arabianrannassa ja vannovat samankaltaisten arvojen nimeen. Monet Vyyhdin toimijat ja toiminnot ovat saaneet työkalupakkiinsa Artovalta virtaa, vinkkejä ja konkretiaa. Miten ihmeessä itseohjautuvuus syntyy ja toimii? Onko vapaaehtoisessa toiminnassa tärkeintä tulos vai tekeminen?

Näihin asioihin Artova ottaa kantaa julkaisemalla ArtovaMallin.  Mallin avulla saa kokemukseen pohjaavaa jo osittain valmiiksi pureskeltua ja analysoitua konkreettista tietoa itseohjautuvan projektin synnyttämisestä, ylläpidosta ja lopettamisesta. Artovan mallissa otetaan kantaa myös vapaaehtoistoiminnassa näkyvään uupumiseen ja katkeroitumiseen. Artovan malli pohjaa mittavaan kokemuspohjaan, jota on dokumentoitu, analysoitu ja tuotu näkyväksi viimeisen neljän vuoden aikana. Kuuden eri pilottiprojektin toimijat ovat kirjanneet kokemuksiaan ylös erilaisten teema-alueiden ympärille muuttaakseen omat ja tiimin jäsenten vahvuudet, heikkoudet ja kenties myös haasteiden paikat nautinnoksi toteuttaa yhdessä koko yhteisölle hyvää.

Jatka lukemista ArtovaMalli innostaa toimimaan yhdessä

Rakkauskirje Pajamäelle

Pajamäessä otettiin uusi askel kohti yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta elvyttämällä takaisin henkiin perinteikäs Pajamäki-päivä. Päivän aikana vaihtui juhlallisesti Pajamäki-Seura ry:n puheenjohtajuus ja ilmassa oli uuden mutta perinteitä kunnioittavan Pajamäen nousun tuoksu.

IMG_8093
Ilmapallo Pajamäki-päivässä 14.8.2013. Kuva: Jenna Snellman

Uusi ja uljas Pajamäki-päivä järjestettiin Pajamäen Poutapuistossa 12.8.2013. Aikaisemmin oltiin jo kokoonnuttu pohtimaan porukalla Pajamäkeä ja sen yhteisöllisyyttä ja kuultu Pajamäki-Seuran puheenjohtajan huoli Seuran tulevaisuudesta. Puheenjohtaja oli luotsannut Seuraa jo kunnioitettavan pitkään ja tarvittiin uutta pöhinää, voimaa ja liikettä pitämään pienen kaupunginosan lippua ylhäällä. Pajamäki-Seura sai uuden puheenjohtajan ja uusia hallituksen jäseniä. Tällä hetkellä Pajamäen Facebookkisivulla on jo yli 100 jäsentä. Järjestäytymisen ja hienojen ihmisten myötä syntyi uusi mutta perinteikäs Pajamäki-Päivä, joka hurmasi kävijänsä kertaheitolla.

Jatka lukemista Rakkauskirje Pajamäelle

Vyyhdin syksy 2013

Vyyhdin loppuseminaarikonsepti pitää sisällään varsinaisen Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarin lisäksi myös muuta mielenkiintoista toimintaa. Yrittäjän päivänä 5.9. juhlitaan yrittäjiä kahden eri tapahtuman voimin ja sosiaaliseen mediaan avataan Creative Q&A -nimeä kantava minimentorointipalvelu.

Vyyhti julkaisee syksyn aikana myös ääniartikkelikokoelman, jonka sisältö koostuu myöhemmin ilmestyvien pidempien artikkeleiden tai raporttien lyhennelmistä ja muista teksteistä Vyyhdin taipaleelta. Yksittäiset lyhyet artikkelit julkaistaan blogikirjoitusten yhteydessä syksyn aikana. Varsinainen pitkä kokoelma julkaistaan Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarissa 6.11, jolloin kokoelmasta lohkaistua tiivistelmää on mahdollista kuunnella Black Boxin lämpiössä koko seminaaripäivän ajan. Artikkelien äänituotannon on toteuttanut helsinkiläinen Silencio Oy. Ääniartikkeleiden tuotantoakin käsittelevä Silencion puheenvuoro kuullaan Vyyhdin loppuseminaarissa.

Vyyhti avaa Facebookkiin syksyn aikana myös Creative Q&A -palvelun, jossa yrittäjiksi aikovat kulttuurin ja luovan alan opiskelijat sekä jo yrittäjiksi ryhtyneet henkilöt saavat mahdollisuuden kysyä mitä tahansa yrittäjyyteen liittyvää oman alansa konkareilta. Palvelu toteuttaa aivan uudenlaista ja reaaliaikaista minimentorointia ja sen mentorit paljastetaan syksyn aikana Vyyhdin nettisivuilla. Q&A -palvelua on Vyyhdissä toteuttanut Metropolian kulttuurituotannon koulutusohjelmassa opiskeleva Tomas Ruuhisalmi yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa.

Yrittäjäpäivää juhlitaan kahden eri tapahtuman voimin: Vyyhdin yrittäjäaamiaiskonseptia kokeillaan iltapalana yhteistyössä Made in Kallion kanssa ja Sanna Ristaniemi peluuttaa Vyyhtipeliä Vanhankaupungin yrittäjien järjestämässä yrittäjäpäivässä, joka järjestetään Pop Jazz opiston salissa.

Opiskelijoille suunnattu Metropolian kulttuurialan Lyhty-viikko saa sisältöä Vyyhdin omasta luentopäivästä, jossa kuullaan kahta käsityöalan mestaria: Kultaseppämestari Tarkkasta sekä Kultaajamestari Snellmania. Mestarit pitävät yhteisen luennon oman osaamisen jakamisesta, mestari-kisällityöskentelystä sekä luovan alan yrittäjyydestä. Luentopäivässä kuullaan myös Yhteismaa ry:n luento yhteisömanageroinnista. Yhteismaa on tuttu esimerkiksi Siivouspäivän perustamisesta ja organisoinnista.

Vyyhdin osatoteuttajana toimiva Hub Helsinki järjestää syksyn aikana hankkeen piiriin kuuluvaa toimintaa, josta tiedotetaan myöhemmin Vyyhdin internetsivuilla.

 

Vyyhdin syksy

Vyyhti huipentuu Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaariin 6.11.2013 Musiikkitalossa

Kesä alkaa kääntymään pikkuhiljaa syksyksi ja ihmiset palaavat ansaituilta vuosilomiltaan takaisin sorvin ääreen. Vyyhti starttaa syksyn reippaalla otteella, katse kiinnitettynä hankkeen marraskuiseen Musiikkitalon Black Boxissa järjestettävään lopputapahtumaan. 

Vyyhti-hankkeessa tänä syksynä toteutettava lopputapahtumakonsepti tarjoaa hankkeen kohderyhmille monenlaisia sisältöjä ja tapahtumia. Hanke haluaa jättää jälkeensä uudenlaisia toimintamalleja, ajatuksia ja fiiliksiä korkeakouluopiskelijoille, yhdistystoimijoille sekä yrittäjille luovilla aloilla, joten lopputapahtumaan kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita. Seminaarin esituotannossa on pysähdytty pohtimaan monia asioita: miten yhteen päivään voidaan koota kaikkia kohderyhmiä kiinnostavaa ja hyödyttävää sisältöä? Miten hankkeen osatoteuttajat ja seminaarin yhteistyökumppanit näkyvät ja kuuluvat? Voiko näinkin moninaista kokonaisuutta ylipäänsä purkaa yhden päivän sisällöksi? Onko näin laajasta sisällöstä mahdollista luoda tapahtuma, joka aidosti on hyödyllinen ja kiinnostava? Pitämällä puheenvuorot näppärän mittaisina, valitsemalla vain ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita, työskentelmällä yhteistyössä eri tahojen kanssa, ammattimaisella tapahtumatuotannolla ja oikeasti relevanttien asioiden esiintuomisella saadaan varmasti aikaiseksi hyvä ja hyödyllinen kokonaisuus.

Jatka lukemista Vyyhti huipentuu Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaariin 6.11.2013 Musiikkitalossa

Ääniartikkeleista uudenlainen väline tulosten levittämiseen

Vyyhti toteuttaa loppujulkaisunsa oheen ääniartikkeleita, jotka ovat lyhennelmiä varsinaiseen julkaisuun päätyvistä laajemmista raporteista.Vaikka ääniartikkelit ovat helppo, hauska, nopea ja uudenlainen menetelmä, tulee ennen hommaan ryhtymistä olla tietoinen muutamista tärkeistä asioista. Tämä kirjoitukseni sisältää muutamia ohjeistuksia ääniartikkelin tuottajalle.

Vyyhdin artikkeleiden toteuttajatahoksi valikoitui kilpailuttamisen kautta helsinkiläinen Silencio Oy. Yrityksen kanssa työskentely oli mutkatonta, nopeaa ja ammattimaista. Vyyhti toteutti ääniartikkelikokoelman, joka on mahdollista kuunnella yksittäisinä artikkeleina tai kokonaisuutena.  Lisäksi kokonaisuudesta pilkotaan tiivistelmä, joka tulee olemaa kuunneltavissa Vyyhdin lopputapahtumassa Musiikkitalossa 6.11.2013. Kaikissa Vyyhdin ääniartikkeleissa on myös tekstiä mukaileva äänimaailma, joka toimii artikkeleiden kuvituksena. Jokainen kirjoittaja luki itse Silencion studiolla tekstinsä esittelyn  ja pääsi vaikuttamaan artikkeleiden taustalle lisättävän äänimaailman suunnitteluun.

Kuunneltava materiaali toimii hyvin eri tavoin kuin luettava, jonka takia jo suunnitteluvaiheessa on hyvä paneutua tekstiin lukemalla omaa osuuttaan ääneen. Onkin hyvin tärkeää, että tekstit eivät ole pitkiä ja etenkin monimutkaista numeraalista tai taulukkomaista materiaalia tulee välttää Ääniartikkeli voi sisältää toistoa, sillä kuulija ei välttämättä pysty palaamaan tekstiin samalla tavoin kuin luettavan materiaalin kanssa.

Ohessa vinkkejä, jotka säästävät aikaa, rahaa ja vaivaa ääniartikkelituotantoa toteuttaessa

Ohjeita kirjoittajalle

  1. testaa artikkeliasi lukemalla sitä itse ääneen. Ovatko lauseet liian pitkiä? (pitkien hankalien lauseiden lukeminen ei kuulosta hyvältä)
  2. kirjoita tekstiin asioita, jotka on helppo ymmärtää kuultuna. Esimerkiksi taulukot eivät toimi luettuna.
  3. aloita artikkelisi aina ingressillä, jossa kerrot mitä artikkelisi tulee käsittelemään. Päätä artikkelisi toistamalla muutama tärkeä asia artikkelin sisällöstä.
  4. artikkelit voidaan lukea studiossa tietokoneelta. Käytä esimerkiksi Google Drivea. Tämä on helppo jakaa myös äänittäjälle, joka seuraa jatkuvasti lukijan työtä äänityksen ajan.
  5. personoi artikkelit. Voisiko artikkeliasi kuvittaa vaikkapa äänimaailmalla?
  6. mikäli tekstissäsi on lainauksia, voisitko saada kirjoittajan lukemaan ne itse? (esimerkiksi Vyyhdin Mestarit-artikkelin lainaus oli kultaajamestari Raimo Snellmanilta, joka kävi itse lukemassa kultaajan työhön liittyvän kappaleen)
  7. tarinat, vertauskuvat tai jopa dialogit kiinnittävät kuulijan huomion

Ohjeita tilaajalle

  1. missä muodossa artikkelit julkaistaan? Kuka niitä kuuntelee?
  2. tarvitsetko artikkelista erilaisia miksauksia? Mihin käyttöön artikkelit tulevat?
  3. kuka artikkelit lukee? Soveltuuko teksti naisen vai miehen äänelle? Lukeeko kirjoittajat itse artikkeliensa ja itsensä esittelyt? (huom!tämä tulee aikatauluttaa hyvin) Esimerkiksi Silenciolla tuotetaan jatkuvasti äänikirjoja. Voit pyytää erilaisia ääninäytteitä kuultavaksesi ja valita lukijan. HUOM! äänikirjojen lukeminen ei ole näyttelemistä tai pelkkää ääneen lukemista. Valitse siis henkilö, jolla on kokemusta äänikirjojen lukemisesta. Tämä säästää sinulta aikaa ja rahaa.
  4. työstä materiaali valmiiksi ennen äänitystä. Studioaikaa ei kannata käyttää korjausten tekemiseen.
  5. ole itse paikalla äänityksissä

Hyvä ääniartikkeli rakentuu seuraavista palikoista

  1. artikkelissa on paljon toistoa
  2. artikkeli luetaan rauhallisesti ja se on helposti kuultuna ymmärrettävää tekstiä
  3. artikkelissa on selkeä johdanto jossa kerrotaan mitä artikkeli tulee sisältämään (korkeintaan kolme asiaa)
  4. varsinaisen artikkelin jälkeen lyhyt yhteenveto asioista, joita artikkeli käsitteli
  5. muistetaan, että kuulijalla ei ole hyvin todennäköisesti mahdollisuutta takaisinkelaukseen
  6. artikkeli luetaan ammattimaisesti (takerteleva lukija maksaa paljon, hyvä lukija on tehokas ja nopea eikä vie turhaa studioaikaa)

Vyyhdin ääniartikkelit on kuunneltavissa hankkeen internetsivuilla syksyllä 2013. Mikäli kiinnostuit tuottamaan oman ääniartikkelin, ota yhteyttä Vyyhtiin. Neuvomme mielellämme alkuun.

Susanna

Luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa

Perinteinen työaikakäytäntö voi olla merkittävä haitta luovan ajatustyön tekemiselle. Tätä mieltä on Luovan Suomen asiantuntijaraati, jossa enemmistö vastasi myönteisesti kysymykseen ”onko perinteinen 9-17 työaikakäytäntö mielestäsi merkittävä haitta tehokkaan, luovaa ajatustyötä vaativan työn tekemiselle”.

Olen asiasta aivan samaa mieltä. Luovassa prosessissa hyvin harvoin katsotaan kelloa. Haasteena onkin luovan työryhmän toimimisen kannalta etenkin se, miten tekijät löytävät yhteisen sävelen sekä yhteisen päämäärän. Riskinä voi olla työryhmän hajaantuminen ja päämäärän hämärtyminen. Vyyhdissä työaika on joustava ja työajan järjestelyn kannalta olisikin tärkeää muistaa kokoontua vähintään viikoittain keskustelemaan projektin yhdinryhmän kanssa, mitä kukin tekee, onko liikaa vai sopivasti töitä tuntuuko jokin asia hankalalta tai haluaako joku jakaa onnistumisiaan.

Kiireessä unohtuu liian usein kommunikaatio ja etenkin tapahtumatuotannon kiireisimmässä hetkessä unohtuu helposti yhteiset viikkotapaamiset. Näin on käynyt helposti myös Vyyhdissä jo senkin takia, että joskus on haastavaa löytää kalentereista kaikille sopivaa aikaa.

Jos luovien ideoiden syntyminen ei näe aikaa eikä paikkaa, asioiden jalostamiseen ja ideoiden konkretisoimiseen tarvitaan yhteisesti sovittuja aikoja.

Luovan suomen artikkeli on luettavissa osoitteessa:

http://www.luovasuomi.fi/blog/post/37

Jussi Linkola on Vyyhdin paras työtoveri

kevätju_jussi
Vyyhdin paras työtoveri Jussi Linkola

Vyyhdin projektisuunnittelija Jussi Linkola valittiin Vyyhdin parhaaksi työtoveriksi. Valinta suoritettiin hankkeen kevätjuhlissa, joita vietettiin aurinkoisella kattoterassilla Metropolian Albertinkadun saunatornissa. Parhaan työtoverin kunniakirjan lisäksi huomioitiin paras verkostoituja ja paras tsemppi. Kattoterassilla raikasi myös perinteinen Suvivirsi.

Tilaisuuteen osallistui Vyyhdin projektiryhmä, Reititin-hankkeen Tuomas Korkalainen sekä Vyyhdin kunniaylipäällikön epävirallista virkaa toimittava Milla Laasonen. Vyyhdin projektiryhmän työskentely on ollut läpi hankkeen aktiivista, keskustelevaa ja innostunutta. Projektiryhmään kuuluu Metropoliassa istuvan vakioväen lisäksi myös osatoteuttajat, eli Helka ry sekä Hub Helsinki.

Vaikka työskentely projektiryhmässä onkin antoisaa ja vie hanketta hienosti eteenpäin, on joskus tarve pysähtyä tavoitteettoman ajan äärelle. Tavoitteeton aika antaa mahdollisuuden tutustumiselle ja ajatusten jakamiselle.  Monesti on tarpeen keskustella myös hankkeen ulkopuolisista asioista, sillä nekin vaikuttavat hankkeen jokapäiväiseen arkeen.

Olen henkilökohtaisesti hyvin onnellinen, että saan työskennellä upeiden ihmisten kanssa. Heiltä oppii jatkuvasti tärkeitä uusia asioita ja etenkin asennetta, taistelutahtoa, lempeyttä, ystävällisyyttä ja tarkkuutta.

 

Vyyhti rulettaa ja toivottaa hyvää kevättä kaikille!

Susanna

kevätju_milla
Kunniaylipäällikkö Milla Laasonen
kevätjuhla
Paras tsemppityyppi Susanna Snellman, paras työkaveri Jussi Linkola ja paras verkostoituja Milla Laasonen. Muut parhaat työkaverit, tsempparit ja verkostoitujat kameran takana (Nikita Gavrilenko, Sanna Ristaniemi, Jussi Mankki, Pirjo Tulikukka ja Päivi Savolainen)

 

 

Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 6 / Culture and Computer Science -seminaari Berliinissä

Sanna Ristaniemi Berliinissä seminaarissa
Sanna Ristaniemi Berliinissä seminaarissa

Vyyhti osallistui 23.5.2013  jo yhdettätoista kertaa Berliinissä järjestettyyn Culture and Computer science -seminaariin. Seminaarin anti yllätti Vyyhdin monella eri tavalla.

Vyyhdissä on toimittu hankkeen alusta asti kohderyhmälähtöisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Päällimmäisenä on kulkenut ajatus siitä, miten Vyyhdin järjestämä toiminta hyödyttäisi mahdollisimman konkreettisesti hankkeen kohderyhmiä. On löydetty uudenlaisia toimintamalleja, joita luodessa on alusta asti otettu huomioon jatkokäyttömahdollisuudet. Esimerkkinä Shared Gems -peliseminaarikonsepti: seminaaripuhujat ovat nuoria menestyneitä henkilöitä, joihin kuulijan on helppo samaistua. Puhujiksi valikoituu hyviä ja innostavia puhujia, jotka luovat yhdessä kokonaisuuden, josta on helppo ammentaa konkreettisia hyötyjä. Shared Gems välttää myös haalimasta puhujia statusperiaatteella vain sen takia, että paperilla näyttää hienolta tai uskottavalta jos puhujana on ylätason tärkeä edustaja. Puhujan tärkeys pitää omasta mielestäni määritellä aina kohderyhmän mukaan.

Jatka lukemista Huomioita verkostoitumisesta ja yhteistoiminnallisuudesta. Osa 6 / Culture and Computer Science -seminaari Berliinissä

Jori Pitkäsen blogikirjoitus: Elämää hankkeen jälkeen

Jori Pitkänen oli mukana järjestämässä ja ohjaamassa Vyyhdin pelifasilitointikoulutusta Teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoille yhdessä Sanna Ristaniemen kanssa. Koulutus juurrutti Vyyhdissä kehitettyä pelifasilitointimallia Metropoliaan. Jori kirjoitti ajatuksistaan blogikirjoituksen:

Elämää hankkeen jälkeen
Ideoidaan hanke. Laitetaan hankkeeseen paljon mielettömiä, suorastaan briljantteja toimintamalleja ja luodaan hankkeen aikana osaamista ja ideoita, joissa yhdistetään osaamista, jota ei ole aikaisemmin yhdistetty. Saadaan rahoitus (Jes!), ja toteutetaan hanke juuri niin erinomaisesti kuin suunniteltiinkin. Hankkeen loputtua pakataan syntyneet ideat, toimintamallit ja tulokset kassiin, laitetaan kassi kiinni ja toivotaan, että ehkä joskus joku sen avaa ja nämä ideat, toimintamallit ja tulokset vielä näkisivät päivänvalon. Tyypillinen suomalainen hanketarina? Jos kahvipöytäkeskusteluja saa uskoa, näin usein käy.

Jatka lukemista Jori Pitkäsen blogikirjoitus: Elämää hankkeen jälkeen

Vyyhti jamittelee vieläkin @ Game Jam

Game Jamia on nyt takana 31 tuntia. Jäljellä viiden tunnin loppurutistus. Osalla ryhmistä peli on jo siinä vaiheessa, että viimeiset tunnit voidaan käyttää yksityiskohtien hiomiseen. Joillakin peli vaatii vielä muutamia elementtejä toimiakseen. Kaikki tiimit kuvaavat Game Jamia hyödylliseksi mahdollisuudeksi kokeilla, kehittyä, verkostoitua ja tavata samanhenkisiä ihmisiä.

Kello: 16:00
Paikka: Toimintakeskus Happi
Tehtävänanto: suunnittele ja toteuta peli 36 tunnin aikana.
Pelien yhteinen teema: Ilmapallo
Aikaa jäljellä: 5 tuntia.

Jatka lukemista Vyyhti jamittelee vieläkin @ Game Jam

Vyyhti Jamittelee!

Toimintakeskus Hapessa on pöhinää. Noin 20 nuorta pelialan ammattilaista, opiskelijaa ja harrastajaa saapuivat aamuvarhaisella toimintakeskus Hapen tiloihin tarkoituksenaan tuottaa kolmessa eri tiimissä pelejä aivan alun ideasta valmiiksi peliksi asti. Aikaa koko prosessiin on huimat 36 tuntia. Kirjoittaessani tätä blogikirjoitusta tiimit ovat työskennelleet noin kuusi tuntia. Vielä noin 30 tuntia aikaa tehdä unelmien peli!

SG2013_1_n
Minni Wiitala toivottaa tervetulleiksi Game Jamin osallistujat 27.4.2013 kello 9 aamulla. Kaikkien pelien teemana on ilmapallo. Edessä 36 tunnin rutistus. Kuva: Otso Kaukomies

Jatka lukemista Vyyhti Jamittelee!

Ajatuksia oman osaamisen jakamisesta

Oman osaamisen jakamisen tärkeys on noussut esille Vyyhti-hankkeessa tällä viikolla useaan otteeseen. Hyväksi todettujen toimintamallien ja kokemuksen tuoman varmuuden opettaminen eteenpäin tuo hyvää pöhinää, luo jatkuvuutta ja oman ammatin ja työnkuvan arvostusta. Parhaimmillaan hyvien asioiden jakaminen tuloutuu takaisin hyvän mielen lisäksi myös lisääntyneenä myyntinä.

Kokemuksen, oman työskentelyn ja ammatin ”salaisuuksien” opettaminen eteenpäin oli vahvana teemana haastatellessani kultaajamestari Raimo Snellmania aikasemmin tällä viikolla. Mikä on se piste, johon asti omaa osaamista on hyvä ja tarpeellinen jakaa? Mestari kertoi tarkoin varjeltujen salaisten ”reseptien” jakamisen olevan tärkeää siihen asti, että uudet innostuneet tekijät osaavat tarpeeksi soveltaakseen oppimaansa oman työnsä tukena. Uuden oppiminen synnyttää uusia tekniikoita ja nostaa jatkuvasti ammattikunnan osaamista uudelle, korkeammalle askelmalle.

Jatka lukemista Ajatuksia oman osaamisen jakamisesta

Mestaria tapaamassa

Olin haastattelemassa Kultaajamestari Raimo Snellmania Helsingissä kauniissa Sofiassa. Haastattelun pohjalta syntyy artikkeli, joka julkaistaan osana Vyyhdin loppujulkaisua. Mestarillinen haastattelu sisälsi paljon kimalletta, viisaita ajatuksia ja mestarin oppeja.

mestari3
Mestari Raimo Snellman tarkastelee kullattua elementtiä työhuoneellaan Sofiassa

Jatka lukemista Mestaria tapaamassa

Vyyhti Shared Gems 2013 -seminaarissa

Shared Gems -seminaari tarjoaa kulttuurin ja luovan alan opiskelijoille ja alumneille monenlaisia näkökulmia tällä hetkellä kiivaimmin kasvavasta ilmiöstä: pelialasta.

SG_logoVyyhti loi vuonna 2012 kansainvälisen Shared Gems -peliseminaarikonseptin, jolle toivottiin jatkoa myös tälle vuodelle. Vyyhdin jättäessä päätuotantovastuun, tarjoutui Metropolian viestinnän koulutusohjelma ottamaan kopin seminaarin järjestämisestä. Vyyhti kokee seminaarin hyvänä alustana tavoittaa kulttuurin ja luovan alan opiskelijoita ja luovan alan yrittäjiä, joten hanke tuottaa seminaarin iltatilaisuuden yhteyteen Speed Networking -tilaisuuden.

Jatka lukemista Vyyhti Shared Gems 2013 -seminaarissa

Yhteismaa. Osa 1

Yhteismaa on helsinkiläinen yhdistys, joka auttaa organisaatioita käyttämään sosiaalista mediaa viestintänsä tukena sekä kehittämään toimintaansa yhteisöllisemmäksi ja luovemmaksi

Vyyhti oli Yhteismaa ry:n kutsumana aamiaistilaisuudessa, jossa keskusteltiin ja kuultiin sosiaalisen median logiikasta ja sen yhteiskuntarakenteita muuttavista tekijöistä. Vyyhtiä kiinnosti etenkin Yhteismaan kokemus ihmisten mukaan ottamisesta ja työstä kohti yhteisöllisempää toimintatapaa.

Yhteismaa on helsinkiläinen yhdistys, joka auttaa organisaatioita käyttämään sosiaalista mediaa viestintänsä tukena sekä kehittämään toimintaansa yhteisöllisemmäksi ja luovemmaksi. Yhteismaa luo nettipalveluita ja sosiaalisen median yhteisöjä, joiden avulla toimintaa saa muokattua hauskemmaksi, tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Yhteismaa on positiivisesti yrittäjämäisesti ajatteleva yhdistys, joka erikoistuu sosiaalisiin innovaatioihin ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviä projekteja.

Jatka lukemista Yhteismaa. Osa 1