Artikkelit ovat nomaaleja blogimerkintöjä viimeistellympiä kokonaisuuksia. Vyyhti-web voi olla joidenkin artikkelien lopullinen julkaisupaikka, ja osa artikkeleista päätyy julkaistavaksi myös muissa formaateissa.
Vyyhtipeliä pelattiin Berliinin Ammattikorkeakoulussa 3.12.2013. Pelin keskeisenä teemana oli pohjustaa ja nopeuttaa kolmen eri tutkimusryhmän välisen yhteistyön syntyä. Pelin muokkamisen tärkeimmäksi elementiksi osoittautui toimiva kommunikaatio Vyyhdin toimijoiden ja kohderyhmän edustajan (Julia Heisig) kanssa.
Koin suurimmaksi haasteen paikaksi pelin muokkaamisen sopivaksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi kohderyhmälle, jolla on paljon aikaisempaa pelikokemusta niin pelaajana kuin kehittäjänä. Ensimmäisten pelaajien saavuttua paikalle mieleni valtasi hermostus: suurin osa oli luullut pelin olevan digitaalinen tai ainakin monimutkainen kokonaisuus. Suuri pelimatto aiheutti pelaajissa ensin tarkkaavaisia katseita ja oletettavasti pientä pelkoa esiintymisestä tai mokaamisesta.
Susannan ja Sannan matka huipentuu Berliinissä tänään pelattavaan Vyyhtipeliin. Peliä on edeltänyt tutustuminen pelaavaan organisaatioon, pelaajien taustoihin (ikä, työkenttä ja tavoitteet) sekä tämänpäiväistä peliä vetävään Julia Heisigiin. Pelin vetäminen vieraalla kielellä on vaatinut järeää pohjatyöskentelyä.
Avaan tässä blogikirjoituksessa Berliinissä 3.12.2013 pelattavan Vyyhtipelin taustatyötä, yhteistyön syntyä sekä jatkotoimenpiteiden mahdollisuuksia. Peliä pelataan Berliinin teknisessä korkeakoulussa (Hochschule für Technik und Wirtschaft (HTW) Berlin)
Sanna Ristaniemi ja Julia Heisig keskustelevat Vyyhtipelistä 2.12.2013 Berliinissä
Sanna ja Susanna ovat matkustaneet Berliiniin asettaakseen itsensä ja Vyyhtipelin aivan uusien haasteiden eteen. Peliä on tarkoitus fasilitoida ulkopuolisen fasilitaattorin opastuksella saksaksi. Pelaajana toimii Hochschule für Technik und Wirtschaft (HTW) Berlin.
Vyyhtipeliä on pelattu monenlaisten ryhmien kanssa. Pääasiassa pelikerrat ovat keskittyneet Vyyhti-hankkeen kohderyhmien piiriin mutta pelin mahdollista skaalautuvuutta on havainnoitu järjestämällä muutamia testipelikertoja sekalaisille kohderyhmille.
Pääasiassa Vyyhtipeliä on aina fasilitoinut joko Sanna Ristaniemi tai allekirjoittanut. Pelin ulkopuolista fasilitointia on kokeiltu Sannan vetämissä pelifasilitointiin keskittyvissä kurssikokonaisuuksissa Metropoliassa (TIO-opiskelijoiden kurssi). Tällöin pääsimme seuraamaan pelin muuntautumista ulkopuolisten fasilitaattoreiden käsittelyssä. Ulkopuolisen fasilitaattorin vetämän pelin seuraaminen oli hyödyllistä ja sen kautta todettiin pelin olevan erittäin henkilösidonnainen.
Verkostot ja rajaton yrittäjyys -seminaarista on nyt kaksi viikkoa aikaa, joten on hyvä hetki pohdiskella seminaarin verkkonäkyvyyden rakentamista. Voidaan sanoa, että verkko oli seminaarin markkinoinnissa ja viestinnässä ensisijainen kanava, ja siksi on hyvä analysoida hieman, mitä välineitä ja toimintatapoja käytettiin ja millaista aktiivisuutta niillä saavutettiin.
Toiminnan painopisteet ennen seminaaria, seminaarin aikana ja jälkeen mukailivat suurelta osin Shared Gems 2012 -peliseminaarin kokemuksia, mutta tällä kertaa kaikki osa-alueet vietiin uusiin mittoihin.
Vyyhtipeliä on pelattu liki 400 pelaajan voimin. Peliin alunperin rakennetut elementit ovat vielä olemassa ja mekaniikka ja säännöt ovat pysyneet muuttumattomana. Miten peli on muovautunut Vyyhdin kohderyhmien kanssa pelatessa?
Hyvän pelin suunnitteleminen on hieno prosessi. Vieläkin hienompaa on suunnitella peli, jota pienillä muutoksilla voidaan muokata lähes loputtomasti.Vyyhtipelin suunnittelu alkoi ideasta lisätä yhteistoiminnallisuutta Helsingin kaupunginosiin. Haluttiin avata toimiva dialogi kaupunginosayhdistysten välille mahdollistaen erilaisten fasiliteettien jakamista ja tunnistamista. Pelin lähteminen lentoon vaati luovan tiimin ja jämäkän ohjauksen. Vyyhdin silloinen projektipäällikkö Milla Hakkarainen tunnisti potentiaalin pelillisyydessä ja antoi pelin suunnittelijoille työrauhaa työstää tuotetta eteenpäin. Prosessin kulkuun vaikutti vahvasti asiantuntemus peleistä, innostuminen ja innostaminen.
Vyyhtipeliä on pelattu sen kehityskaaren aikana yli 300 pelaajan voimin. Tuloksiin pohjaten uskallan väittää pelin toimivan erinomaisesti. Vielä on jäljellä loppurutistus, jossa peli, fasilitaattori ja pelinrakentaja laitetaan ”kunnolla likoon”.
Kaiken tämän pelaamisen rinnalla syntyy rutkasti raportointimateriaalia, sillä jokainen peli kirjoitetaan lyhyesti auki ja analysoidaan. Pelin tulosten jakaminen on otettava huolellisesti huomioon. Pelaaminen on ollut niin mukavaa ja koukuttavaa, että potentiaalisia pelisessioita tunkee Vyyhtiin ovista ja ikkunoista. On kuitenkin aiheellista pohtia tulosten raportointia ja anlysointia jo toiminnan alusta alkaen vaikka toiminta viekin helposti ”kaikki mehut” ja imee helposti mukaansa. Pysähtyminen ja suunnan tarkastaminen on aina tarpeen etenkin hanketoiminnassa, jossa toimitaan ennalta asetetun projektisuunnitelman mukaisesti.
Yllä listatut merkinnät ovat melko yleisluontoisia kuvauksia eri välineiden ja viestintätavoitteiden yhteensovittamisesta. Tähän merkintään haluan kerätä konkreettisia yhteisömanagerin pikkurutiineja. Nämä ovat tehtäviä, joista voi esimerkiksi päivittäin valita muutaman tilanteeseen sopivan toimenpiteen omalle todo-listalleen. Esimerkkikanavina ovat oma blogi, Twitter ja Facebook sekä muut, muiden omistamat ja ylläpitämät kanavat.
Tämä blogimerkintä on osa Vyyhti-projektin yhteisömanagerointiin liittyvää raportointiosuutta. Blogin kautta raporttia työstetään yhteisömanageroinnin mukaisesti. Toisin sanoen kommentit, vinkit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
Mitkä ovat ne taidot ja valmiudet, joita Vyyhti-projektissa toteutetun yhteisömanageroinnin toteuttajalla olisi hyvä olla? Jos projektin kaikki yhteisömanagerointi olisi yhden ihannehenkilön vastuulla, hallitsisi hän ainakin seuraavat asiat:
Heinäkuu on virallinen kesälomakuukausi, tämän olen nyt todistanut ihan konkreettisesti. Aloitin työt Vyyhdin projektisuunnittelijana helmikuun puolessa välissä, joka tarkoittaa sitä tosiasiaa, että kesälomailut jäivät osaltani aika minimiin. Heinäkuussa on kuitenkin ihan leppoisaa tehdä hommia, sillä muiden poissa ollessa voit organisoida työaikasi melko joustavasti. Aiheesta oli muuten mielenkiintoinen artikkeli Taloussanomien verkkosivuilla, jossa muun muassa mainittiin, että noin 80 % suomalaisista lomailee nimenomaan heinäkuussa.
Olen jo jonkin aikaa pohtinut itsekseni, että mikä oikein yhdistää yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden ajattelua ja toimintalogiikkaa? Itse lähden usein purkamaan asiaa omien ja ystävieni kokemuksien kautta. Olen opintojeni yhteydessä päässyt tutustumaan useisiin luottamustehtäviin ja niistä osa on liittynyt kaupunkiosayhdistykseen nimeltään Artova ry.
Päätin, että tämän asian tiimoilta olisi mukava kirjoitella omia ajatuksia ylös ja jakaa niitä myös Vyyhti-blogimme kautta. Tulen tekemään kesän aikana pienen juttusarjan, jota varten haastattelen yrittäjäystäviäni, kaupunkiaktiiveja ja opiskelijakollegojani.
Tämä blogimerkintä on osa Vyyhti-projektin yhteisömanagerointiin liittyvää raportointiosuutta. Blogin kautta raporttia työstetään yhteisömanageroinnin mukaisesti. Toisin sanoen kommentit, vinkit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.
Sähköiset jumppakerhot ja Facebook-ryhmä
Sähköiset jumppakerhot on yksi Vyyhti-projektissa toteutettu perehdytyskokonaisuus, jolla on tarjottu tukea sosiaalisen median hyödyntämiseen erityisesti luovan alan mikroyrittäjän näkökulmasta. Jumppakerhot ovat tehokkaaseen käytännön harjoitteluun perustuvia muutaman tunnin työpajoja, joissa harjoiteltavat välineet ovat Facebook (henkilökohtainen käyttö, sivu ja ryhmät), blogi, RSS-syötteet ja tiedonhallinta, Google-dokumentit, Twitter, työn- ja ajanhallinta sekä niitä tukevat sähköiset välineet ja LinkedIn. Perehdytyksissä välineitä on lähestytty ja harjoiteltu tavoitteellisen verkkoläsnäolon näkökulmasta, joka tarkoittaa asetettuihin tavoitteisiin pohjautuvaa aktiivista osallistumista www:n ja sosiaalisen median tapahtumiin, jota mitataan, arvioidaan ja kohdennetaan uudelleen arvioinnin perusteella (Linkola 2013, 27). Sähköisten jumppakerhojen taustalla on siis yhteisömanagerin aktiiviseen otteeseen tukeva lähestyminen verkon välineisiin.
Shared Gems 2012 -peliseminaari järjestettiin 1.6.2012. Se oli Vyyhti-projektin tuottama verkostoitumistapahtuma, jossa haluttiin tuoda yhteen nopeasti kasvavan luovan toimialan osaajia, pelikehittäjiä, yrittäjiä, opiskelijoita ja opettajia. Tilaisuudelle haluttiin rakentaa etäosallistumismahdollisuus ja sitä haluttiin markkinoida ja tuoda esiin sosiaalisessa mediassa myös reaaliaikaisesti tapahtuman aikana. Käytettiin seuraavia välineitä ja toimintatapoja.
Twitter on nopeaan keskusteluun ja tiedonvälitykseen muovautunut palvelu, jossa viestintä perustuu 140 merkkiä pitkiin viesteihin eli twiitteihin. Vyyhti-projektin Twitter-tili löytyy osoitteesta https://twitter.com/Vyyhti ja sillä on kirjoittamishetkellä 306 seuraajaa ja 391 seurattua Twitter-käyttäjää.
Twitter on yksi varteenotettava kanava projektin aihepiireihin liittyvän keskustelun, mielipiteiden ja uutisten seuraamiseen. Vyyhti-tilin 391 seurattua ovat suurelta osin yrittäjiä ja luovan alan toimijoita, jotka twiiteillään usein käsittelevät toiminnassaan ajankohtaisia asioita. Julkaisukanavana Twitter on yksi laajennus projektin verkkonäkyvyyteen, jonka kautta on mahdollista tiedottaa projektin asioista. Twitterissä voidaan myös avata keskusteluja ja kommentoida käynnissä olevia tapahtumia. Twitterin painoarvoa voidaan lisätä, kun projektihenkilöstö käyttää palvelua projektitilin lisäksi omien profiiliensa kautta. Näin anonyymin projektipersoonan ympärille saadaan helpommin lähestyttäviä ihmisiä, jotka voivat viestiä omalla tyylillään ja jakaa eteenpäin projektiin liittyviä twiittejä ja toistensa päivityksiä.
Yksi esimerkki Twitterin hyödyntämisestä Vyyhti-projektissa on Kulttuuri rakentaa uutta maata -seminaarin Twitter-aktiivisuus, joka on tallennettu Storify-palveluun osoitteeseen http://storify.com/linkola/kulttuuri-rakentaa-uutta-maata. Koosteessa nähdään, kuinka projektisuunnittelija Linkola on julkaissut Twitterissä havaintoja ja poimintoja seminaarin tapahtumista, ja kuinka muut Twitterin käyttäjät ovat reagoineet viesteihin. Myös Vyyhti-tilin kautta on twiitattu eteenpäin erityisesti projektiin liittyviä asioita. Toinen esimerkki liittyy Creative Entrepreneurship for a Competitive Economy -seminaarin, jossa Twitter oli erittäin aktiivinen taustakanava. Myös tämän tapahtuman Twitter- ja verkkoaktiivisuudesta löytyy Storify-palvelulla rakennettu kooste osoitteesta http://storify.com/linkola/creative-entrepreneurship-for.
Twitteriä hyödynnettiin myös projektin alkuvaiheessa, kun haluttiin kevyellä verkkohaastattelulla saada näkökulmia luovan alan yrittäjyyden erityispiirteisiin.
Vimeo on videoiden julkaisemiseen, jakamiseen ja levittämiseen tarkoitettu verkkopalvelu. Jos projektissa tuotetaan videomateriaalia, on sen näkyvyyden ja levittämisen kannalta hyödyllistä julkaista materiaalit tarkoitusta varten suunnitellussa verkkopalvelussa, joista Vimeo on laadukas ja toimiva vaihtoehto. Projektille voidaan luoda Vimeoon oma profiili, jonka kautta voidaan julkaista kaikki projektiin liittyvä videoaineisto. Näin kaikki materiaali saadaan keskitettyä samaan verkkolähteeseen, jonka työkalujen avulla yksittäisiä videoita voi helposti jakaa ja julkaista osana muita verkkosivuja. Videoista voidaan myös koostaa kokoelmia ja soittolistoja, joiden avulla saadaan esimerkiksi johonkin tapahtumaan liittyvät videot koottua helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.
Facebookin yleistymisen myötä on luontevaa, että projektin toiminnassa hyödynnetään helposti käyttöön otettavissa olevaa Facebookin sivu-toimintoa. Toiminnon avulla projektille voidaan luoda Facebook-läsnäolo, joka ei ole riippuvainen sivun ylläpitäjien henkilökohtaisista Facebook-profiileista. Sivun kautta projektihenkilöstö voi julkaista uutisia, tiedotteita, linkkejä ja vinkkejä, valokuvia ja muita sisältöjä projektin nimissä, jolloin sivun ylläpitovastuuta voidaan jakaa henkilöiden kesken. Vyyhti-projektin Facebook-sivu otettiin käyttöön 9.6.2011 ja se löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/Vyyhtiprojekti. Sivulla on kirjoittamishetkellä 171 tykkääjää, eli 171 Facebook-käyttäjää on tilannut sivun päivitykset omaan uutisvirtaansa. Sivulla on kahdeksan projektihenkilöstöön kuuluvaa ylläpitäjää.
